Kertokaa millä ilpillä/vilpillä saadaan pakkasella ulkoyksiköllä tehtyä plussan puoleista, että saadaan lämmitettyä höyrystimelle tuleva kylmäaine?
Maalämmön ymmärrän maassa kun on aina plussaa ainakin 5c yms vastaavaa, Samoin Pilpin kun saadaan sisäilmasta lämpöä!
Maalämmön ymmärrän maassa kun on aina plussaa ainakin 5c yms vastaavaa, Samoin Pilpin kun saadaan sisäilmasta lämpöä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pakkanen ja plussa liittyy veteen, joka jäätyy tuossa välissä. Lämpöpumpuissa käytetään kylmäaineita, joiden höyrystymispiste riippuu paineesta sopivalla käyttöalueella ja ollaan aina sulamispisteen yläpuolella.
Lämmittävä lämpöpumppu kuten ILP/VILP höyristää kylmäaineen kaasuksi ulkona alhaisessa paineessa. Tällöin siis höyrystymislämpötila on alempi kuin ulkoilman lämpötila ja höyrystymislämpötilaa voidaan säätää paineella.
Kompressori kasvattaa paineen, jolloin kaasu kuumenee. Sisäyksikköön tulee siis kuumaa kaasua. Sisäyksikössä kaasusta otetaan lämpöä, jolloin se tiivistyy nesteeksi. Jälleen paine säädetään sopivaksi, jotta tiivistyminen tapahtuu hieman sisäilmaa tai kiertovettä korkeammassa lämpötilassa.
Lämpöä siirretään höyrystymislämmön avulla. Se on paljon suurempi kuin nesteen tai kaasun ominaislämpökapasiteetti.
Itse olen ymmärtänyt tämän yksinkertaisuudessa näin lämpöpumpun toiminnan eli höyrystimeen otetaan lämpöä ja lauhduttimessa sitä luovutetaan(kompuralla tehdään kylmäaine kierto)mutta pakkasilmasta on paha ottaa lämpöä? Verrattuna maalämpöön tai sisäilmaan
Lämpöä saadaan aivan yhtä paljon kylmästä tai lämpimästä ilmasta kun sitä jäähdytetään saman verran. Jos 1 kW haluaa ottaa jäähdyttämällä ilmaa 1 C, pitää se tehdä 1 kg/s ilmavirralle riippumatta ilman lämpötilasta. Kylmässä tilavuusvirta pienenee, kun ilman tiheys kasvaa. Tuo 1 kg/s on 20 C lämpötilassa 0,83 m3/s ja -20 C 0,72 m3/s.
3 kW ILP:n ulkoyksikkö näyttää puhaltavan n. 0,5 m3/s ilmaa, joten se jäähdyttää sitä pakkasella n. 3 C, jos COP on 2 eli ilmasta otetaan 2 kW.
https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/11/Toshiba_Arctic_ilmalampopumppu.pdf
Suuremmilla COPeilla voidaan ottaa ylikin 3 kW ilmasta. Silloin ilma jäähtyy 5 C tai enemmän.
Vielä jatkona tuohon, että pakkasella tai kylmyydellä ei sinänsä ole mitään merkitystä. Mutta halutessa edelleen lämmittää 20 C sisäilmaa puhumattakaan 55 C käyttövedestä tai patteriverkosta, ongelmaksi tulee lämpötilasuhde. Voitaisiin tehdä erittäin tehokas lämpöpumppu, joka lämmittää -40 C ilmasta energiaa ottamalla -20 C ilmaa tai nestettä. Se toimisi suunnilleen yhtä hyvin kuin 20C ilman lämmitys -3C:stä tai 55C käyttöveden lämmitys 30C ilmasta. Siis paljon paremmin kuin lämmitys talviaikaan maalämmöllä
Ongelmaksi tulee siis suuri lämpötilaero ei se, että lämpöä otetaan kylmästä. Pakkanen tietysti vaikuttaa jäätymisongelmiin, kun luonnossa on aina vettä tai kosteutta. Pakkasessa ilmasta ottavat joutuvat sulattamaan kennoa merkittävän osan ajasta ja väärin mitoitettu MLP-kaivo voi jäätyä, jolloin pumppua ei voi käyttää.
Siis voiko olla myös näin tuossa hyörystimen lauduttumien lenkissä niin että, kompuran jälkeen syntyyn paine josta lämpö syntyy ja ennen kompuraa höyrystimessä tapahtuu ”kavitointia” mikä saa kaasuuntumisen aikaiseksi...