Olen pohtinut, miksi olet minulle tärkeä ja rakas. Olet todennäköisesti ainut ihminen maan päällä, joka kykenee ymmärtämään minua, ajatusteni virtaa. Olet aina nähnyt sisimpääni, suojamuurien piikkeihin jääneiden "roskien" läpi. Minusta tuntuu, että näemme ja koemme maailman samalla tavoin.
Olen löytänyt itsestäni jotain, mitä en olisi uskonut mahdolliseksi. Tunnen ja näen vihdoin sieluni. Se on kaunis, aito ja puhdas. Sieluni, joka pulppuaa energiaa, myötätuntoa ja rakkautta. Uteliaan mieleni, jonka tiedonjano on kyltymätön. Leikkisän ja arvaamattoman luontoni, sen koetellessa rajoja oppiakseen. Kurittoman sydämeni, joka uskaltaa rakastaa ehdoitta toista. Ainutlaatuisen minuuteni, joka kutoo omaa mystisyyden verkkoa ympärilleni. Tätä kaikkea on sieluni, rohkea, villi ja vapaa.
Tiedän sinun olevan vanha sielu, minun ollessa nuori. Olet välillä kauhulla seurannut varjoista edesottamuksiani maailman kurimuksessa. Älä huoli, olen pohjimmiltani selviytyjä, vaikka menoni ei aina siltä näytä.
Olet minulle paljon enemmän kuin pystyn kirjoitetuilla sanoilla ja ajatuksilla ilmaisemaan. Se tunne, kun tulee täysin ymmärretyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kun on. Se on korvaamatonta.
Oivallettuani kaiken tämän ymmärsin, että rakastan sinua. Vierineet vuodet eivät ole rakkautta pystyneet riistämään sydämestäni, vaikka välissä unohdin sinut vastoin omaa tahtoani. Rakkauteni kukoistaa puhtaana vahvalla liekillä, antaen minulle voimaa elämääni.
Vaikka tarkastelen rakkauden tunnetilaa tunteen ulkopuolelta objektiivisesti. Pelottaa ajatella, mitä tarkastelemani tunne olisi voimakkuudeltaan, jos olisin itse tunteen keskellä. Sen täytyisi olla jotain todella voimakasta. Tunnen jotain, mitä ei oikein pysty sanoilla kuvaamaan, "mystinen voima" välillämme, joka vetää kahta toisistaan irrallaan olevaa kappaletta yhteen.
Mielessäni on käynyt ajatus siitä, että olet kauan kadoksissa ollut sielunkumppanini, jota olen monen elämänkierron ajan etsinyt. Kuitenkin elämämme ovat vain onnistuneet sivuamaan toisiaan ohi kiitävän hetken verran. Pieninä kun tapasimme ensimmäisen kerran, tunsin sen energian välillämme, vaikka en silloin sitä kyennyt ymmärtämään.
Vaikka emme enää kohtaisi, energia ja vahva henkinen yhteys välillämme tulee säilymään. Rakkauteni sinuun kulkee mukanani uuteen elämään, jossa kenties kohtaamme uudelleen, ken tietää? Itse toki toivon sen olevan tässä ja nyt. Tulet sitten takaisin elämääni ystävänä, rakkaana tai henkisenä sieluni oppaana. Olet arvokkainta minulle, mitä maan päällinen kantaa.
Elettyäni nyt useita vuosikymmeniä, alan tiedostamaan ja hahmottamaan monia tärkeitä kokonaisuuksia laajasta näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikka edelleenkin kantamani salaisuus hankaloittaa työskentelyä. Sinä ja muistot sinusta auttavat minua jaksamaan, kun olen antaa periksi itse elämälle.
Rakkaudella hänelle
Olen löytänyt itsestäni jotain, mitä en olisi uskonut mahdolliseksi. Tunnen ja näen vihdoin sieluni. Se on kaunis, aito ja puhdas. Sieluni, joka pulppuaa energiaa, myötätuntoa ja rakkautta. Uteliaan mieleni, jonka tiedonjano on kyltymätön. Leikkisän ja arvaamattoman luontoni, sen koetellessa rajoja oppiakseen. Kurittoman sydämeni, joka uskaltaa rakastaa ehdoitta toista. Ainutlaatuisen minuuteni, joka kutoo omaa mystisyyden verkkoa ympärilleni. Tätä kaikkea on sieluni, rohkea, villi ja vapaa.
Tiedän sinun olevan vanha sielu, minun ollessa nuori. Olet välillä kauhulla seurannut varjoista edesottamuksiani maailman kurimuksessa. Älä huoli, olen pohjimmiltani selviytyjä, vaikka menoni ei aina siltä näytä.
Olet minulle paljon enemmän kuin pystyn kirjoitetuilla sanoilla ja ajatuksilla ilmaisemaan. Se tunne, kun tulee täysin ymmärretyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kun on. Se on korvaamatonta.
Oivallettuani kaiken tämän ymmärsin, että rakastan sinua. Vierineet vuodet eivät ole rakkautta pystyneet riistämään sydämestäni, vaikka välissä unohdin sinut vastoin omaa tahtoani. Rakkauteni kukoistaa puhtaana vahvalla liekillä, antaen minulle voimaa elämääni.
Vaikka tarkastelen rakkauden tunnetilaa tunteen ulkopuolelta objektiivisesti. Pelottaa ajatella, mitä tarkastelemani tunne olisi voimakkuudeltaan, jos olisin itse tunteen keskellä. Sen täytyisi olla jotain todella voimakasta. Tunnen jotain, mitä ei oikein pysty sanoilla kuvaamaan, "mystinen voima" välillämme, joka vetää kahta toisistaan irrallaan olevaa kappaletta yhteen.
Mielessäni on käynyt ajatus siitä, että olet kauan kadoksissa ollut sielunkumppanini, jota olen monen elämänkierron ajan etsinyt. Kuitenkin elämämme ovat vain onnistuneet sivuamaan toisiaan ohi kiitävän hetken verran. Pieninä kun tapasimme ensimmäisen kerran, tunsin sen energian välillämme, vaikka en silloin sitä kyennyt ymmärtämään.
Vaikka emme enää kohtaisi, energia ja vahva henkinen yhteys välillämme tulee säilymään. Rakkauteni sinuun kulkee mukanani uuteen elämään, jossa kenties kohtaamme uudelleen, ken tietää? Itse toki toivon sen olevan tässä ja nyt. Tulet sitten takaisin elämääni ystävänä, rakkaana tai henkisenä sieluni oppaana. Olet arvokkainta minulle, mitä maan päällinen kantaa.
Elettyäni nyt useita vuosikymmeniä, alan tiedostamaan ja hahmottamaan monia tärkeitä kokonaisuuksia laajasta näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikka edelleenkin kantamani salaisuus hankaloittaa työskentelyä. Sinä ja muistot sinusta auttavat minua jaksamaan, kun olen antaa periksi itse elämälle.
Rakkaudella hänelle
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kaunis kirjoitus. Toivottavasti saatte toisenne.
Tämä oli ensimmäinen viesti, joka todella kosketti ja puhutteli minua. Itse tunnen rakastavani toista sielua, jonka fyysisestä ulkonäöstä minulla ei ole oikeastaan mitään varmuutta. Saan paljon merkkejä siitä, että elämäni tulee lähiaikoina muuttumaan totaalisesesti, mutta pelkästään positiiviseen suuntaan. Olen ymmärtänyt, että tulen löytämään todellisen elämäntehtäväni ja toivottavasti myös rakkauden, jota olen koko elämäni etsinyt... kaksoisliekkini. Silti olen välillä täynnä kysymyksiä. Haluasin oppia ja ymmärtää niin paljon enemmän.
En tiedä oletko nainen vai mies. Itse olen nainen. Kiitos viestistäsi. Se antoi omalla tavallaan lisää toivoa. Välillä pelkään, että suurin osa ihmisistä on kadottanut yhteyden sieluunsa, unohtanut todellisen minuutensa ja tyytyy elämään ilman syvempiä ajatuksia ja merkitystä. Pelkään, että monet ihmiset ovat unohtaneet aidon, ehdottoman rakkauden. Kiitos, kun annoit uskoa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.
Olisi mukava tietää onko kirjoittaja mies vain nainen ja lähinnä siksi, että haluaisin tietää voiko mies jäsennellä tunteitaan noin hienosti, vai jääkö kaikki kaunis ja herkkä kirjoittaminen ja pohdinta vain naisille.
Ihan taatusti oli nainen. Ei miehet kykene tuollaisia kirjoittamaan, sen verran yksioikoisia ovat.
Yksi mies on. Runomies kirjoittaa myös haavemaantytöstä🤭
Kaunis kirjoitus. Herätti tunteita. Menikö miehelle vai naiselle?
Ollaan kaksoisliekkejä toisillemme. Meillä on vahva henkinen yhteys kyllä. Ja meillä on ainutlaatuinen talentti, jota ei varmaan juurikaan ole. 🔥
Jumalauta ihminen siinä, miksi aina pitää mennä pilaamaan ja lässyttämään kaikki että ollaan sitä ja ollaan tätä, ei meistä kukaan tunne aloittajaa eikä tiedä hänestä edes sukupuolta.
Tuon naurettavampaa ei voisi kirjoittaa, on teillä tosiaan ainutlaatuinen talentti, ei höhkäsenpöläyksen aavistusta edes kuka ap on. Mene irl hakemaan se ihminen elämääsi mutta jättäkää tää lapsellinen lässytys täällä pois.
Kuuleppas, näillä sivuilla ei ole vieraidden kesken minkäänlaista henkistä yhteyttä, vahvasta puhumattakaan eikä yhtään sen kummemmin minkäänmoista talenttiakaan. Tosissanneko te tuollaista kirjoitatte? Myötähäpeää tuntien.
Pohjimmiltaan on herkkiä ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa sielunsyövereistä asti.
Onko se joltakin pois. Tuskin rakkaussuhteesta on kysymys.
Miksi puhut monikossa? Lapsellista täällä kirjoittelu kyllä on.
Kaunis kirjoitus, herkkyydellä kirjoitettu. Kuvaat sieluasi syvällisesti. Kirjoituksesi kosketti.
Kiva juttu.
👍
Hieno kirjoitus jälleen. Kirjoituksesi ovat syvällisiä ja kauniita. Niitä on mukava lukea. Rakkaudella hänelle... Hän on onnekas nainen / mies?
Mie haluan omia kyllä nyt naisena aloituksen itselleni, kun oli niin ihanan syvällinen ja kaunis teksti.
Se vaan jäi tekstissä vähän epäselväksi, milloin olisimme pieninä nähneet toisemme..... Varsinkin, kun on tuota ikäeroakin.
Luin tekstisi aamulla ja peukutin sitä. Se puhutteli minua ja sai minut ajattelemaan omaa ihmistäni jota kaipaan. Kirjoitit kuin meistä.
Jokin sitoo meitä. Minäkään en enää tiedä mikä se on. Oon yrittänyt ravistella itseäni irti, mutta ei se ole onnistunut.
Löysin tekstistäsi kolme eri kerrosta. Ystävä, rakas ja henkinen sielun opas. Häneenkin sopisivat kaikki nämä kolme suhteessa minuun.
Kaikista eniten suren sitä ettemme ole hänen kanssaan puhuneet irl tästä tilanteesta. Se oli toiveeni jo vuosia sitten ja uskon, että hän tiesi sen. Surin kauan aikaa sitä, etten kelvannut tapaamiseen ja kohtaamiseen, etten ollut sen arvoinen edes. Nykyään turtumus on vallannut mieleni ja oloni enkä enää anna palstan kirjoitusten hämärtää todellisuudentajua.
Ehkä ymmärsin, että tapaaminen ja kohtaaminen oli liikaa hälle, ehkä pelotti... Kaikesta huolimatta toivoin...
Jos toinen kokisi, että olisin arvokkainta mitä maan päällinen kantaa niin uskoisin, että hän myös haluaisi kohdata toisen kasvokkain.
Ymmärrän jos se on liikaa... Silloin ymmärrän myös mitä se tarkoittaa meidän kahden välillä.
😂😂😂😂😂😂
Parasta on tuo vanha sielu. Se puhuttelee, erityisesti.
Haluaisin kohdata kasvokkain kyllä.
Kuin myös. Mitenköhän se onnistuisi?
Laita viestiä tai soita sillä tavoin se onnistuu?
Ei ole numeroa.