Kuka väittää vastaan? Kun lehdissä kirjoitetaan, tein omasta elämisestä kirjan. Kuka pystyy keskittymään/ lukemaan kirjaa. En ainakaan minä, sanoisin paskapuhetta tuo. Jos luen kirjaa saan sivun luettua vasta kolmennella kirjan sivulla, ja sitä ei sitten muista mitä oon lukenut. Saatikka kirjottamalla omaelämänkertaa, miten se on mahdollista muistaa mitä on kirjottanut. Autolla ajo on myös ja on vaaraksi liikenteelle, itse oon ajanut autoa ja olen jossakinvaiheessa havahtunut, mitä missä olen. Kyllä hirvittää. Kirjoitus on etten pysty muistamaan mitä kirjoitin. Lukeminen myös, onko sitten poikkeuksia, sitä en tiedä siksi kirjoitinkin. Pistäkää paremmaks.
Masennus, huvittaa lehtien lööpit Masennus kirjoitus tai lukeminen
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, onko kyse siitä että sisäinen kipu jota kokee, vie kaikki voimat, ja hätä ja ahdistus. Kun koettaa selviytyä, mieli tuottaa masennuksen, lamaannuksen. Keskittyminen ulkomaailmaan vaikeutuu. Ymmärrettävä prosessi.
Sisäisen tuskan tunnistaminen, käsitteleminen, auttaa, mutta on niin pirun vaikeaa - yksin. Onnistuu, jos on joku joka kuuntelee ja tukee. Eikä kuka vain.
Hyvä terapeutti jostakin. Mistä? Tai joku harvinaisen luotettava lähi-ihminen. Mistä?
Mielenterveyden ongelmiin on mahdollista saada apua. Aloittaa voi vaikka terveyskeskuksen psykologilla käynnillä.
Hyvä nevohan tuo olisi muuten. Mutta jos sinne menee. kaikki mitä sanot kirjataan Kantaan ja on kaikkien muidenkin sinua hoitavien luettavissa nyt ja aina. Lääkärien, hoitajien hammaslääkärienkin. Ei siis ole yksityisyyttä. Tämä on julkisen mt-hoidon yksi erittäin huono puoli, joka pitäisi korjata pikaisesti, tosiasiassa tilanne vaan pahenee. Omakannassa ei voi kieltää minkään tiedon näkymistä omassa sairaanhoitopiirissä.
Miksi haluat salata tietosi terveydenhoidon ammattilaisilta?
Oletko tyhmä?
(olen toinen kommentoija.)
Syvästi masentunut ei pysty kirjoittamaan kirjaa, kun ei pysty edes lukemaan.
Itseköhän ovat masennuksensa diagnosoineet vai onko psykiatrikunta noin osaamatonta.
Hyvä kun on jotku ymmärtää. Olen AP ja tiedän asian, kumpa asiat olis noin yksinketaisia kun annetaan ymmärtää. Miksi on toisia mitkä eivät ymmärrä omaa hyvää, saatikka ei ymmärretä omaa kehoa mikä kielii kaiken paskan minkä luetaan jostain lööpeistä. Esimerkiksi, mikä matille on käynyt, mitä merville ja monelle monelle muille julkkiksille. Miksi miksi. Tarviiko lisää edes ymärtääkseen yhtään mitään. Itsestäni kerron esimerkkejä menneessä muodossani. Olin hyvä renki, metsätöissä, sähkötöissä, maalaustöissä, betonitöissä, junaraiden kunnossapitotöissä, rakennusaputöissä, perheen isänä siis väliin mahtuu jotakin mikä ei tule nyt mieleeni. Kaikki on siis mennyttä aikaa. Nyt ei ole minkäänlaista uraa tai perhe elämää. Olen siis tehnyt kaikki mitä voin, mutta sekään ei riittänyt. Nyt olen hullu.
Sen olen tehnyt itselleni, on kirjoitus omasta elämästäni ruutupaperille. Kirjoitan aina kun pystyn ja osaan, katson kirjottamaani päivän kahden kolmenpäästä ja kurttaan paperit ne, se oli siinä. Jonkus pitäisi kirjottaa puhtaaksi ne asiat, minusta ei ole siihen. Ensinnäkin se olisi melkoisen kovaa tekstiä, enkä muutenkaan halua rämpiä julkisuuteen mikä mut on saanut raiteeltani. Siis elämänkertaa en voisi koskaan julkaista. Kaikki on vaan niin perseestä.