On välillä turhauttavaa koettaa saada edes jotain kontaktia tai keskustelua vain "kuoren raosta huutelevan" ihmisen kanssa. Koen hänet mielenkiintoisena ja vuosien kuluessa olen oppinut arvostamaan häntä aina enemmän. Siksi haluan tutustua häneen paremmin, ja päästä hieman tuon kuoren alle. Häntä on lisäksi kehuttu minulle useaan kertaan, aivan kuin jotain vihjaten. Onko kyse vain toisten mielipiteistä vai onko takana muutakin? Hänen omat sanomisensa ovat myös muutamaan kertaa olleet todella vihjaavia. Leikkiä vai ei? Kun lisäksi olen itsekin tuntenut monenkirjavaa vetoa häneen, on selvää, että haluan tutustua paremmin. En vain saa hänestä millään kiinni, jotta saisin tilaisuuden siihen.
Missä kulkee raja tungettelun ja kohteliaan lähestymisen välillä? Onko satunnainen koepallojen heittely tungettelua, jolla vain häiritsen? Onko liikaa pyytää kahville tai oluelle ihan kaksistaan? Saako suoraan sanoa, että haluaa tutustua paremmin, koska toinen on mielenkiintoinen? Näkeekö hän minut vain pelimies- sikana, joka puolisonsa seläntakana vehtaa muiden kanssa? Vai näkeekö hän totuuden, etten ole sellainen, vaan tunteva mies routaisesta suhteesta ulos katsellen?
Asetelma on hankala: moraalisesti ja työetiikan kannalta en saisi lähentyä liiaksi häneen. Mutta onko väärin tutustua, jos epäilee hänen jopa kaipaavan sitä? Entä jos huomaa toisessa asioita mitkä painavat niitä "omia nappuloita" joka tapauksessa, koetti sitten pitää etäisyyttä tai ei? Mitä jos onkin viiveellä käsittänyt, että simpukan sisältä kimaltaa helmi? Saako kuoreen yrittää kurkistaa? Mitä jos löytääkin sieltä aarteen?
Olen noin vuosi sitten kertonut hänelle, että näen hänet hyvällä tavalla jännänä. Ja etten ole aina osannut käsitellä monenkirjavia tuntemuksiani oikein. Siksi päästin kerrankin suustani sammakoita, joiden seurauksena hän "pudotti sushipommin syliini" toisten kuullen. En tiedä halusiko hän tuolloin nolata minut, antaa takaisin vai vihjata jotain? Vai näitä kaikkea samalla kerralla? Välillä tekisi mieli sanoa suoraan "Oot ihmeellinen nainen, lähetään jonnekin. Vaikka
sushille." Ja välillä taas haluaisin haistattaa paskat hänen kiukutteluilleen. Melkoista laidasta laitaan reaktiota yhdestä blondista... Minulla on ollut säännöllisesti erilaisia yksipuolisia ihastuksia, pieniä ja vähän isompiakin, mutta tämä ei mene samaan kategoriaan. Ei, vaan tämä on jotain vaihtelevan ihastuksen, ammatillisen arvostuksen, hienoisen ärsytyksen ja salatun himon sekoitusta. Paljon mutkikkaampaa siis, mutkikkaamman naisen kohdalla.
Missä kulkee raja tungettelun ja kohteliaan lähestymisen välillä? Onko satunnainen koepallojen heittely tungettelua, jolla vain häiritsen? Onko liikaa pyytää kahville tai oluelle ihan kaksistaan? Saako suoraan sanoa, että haluaa tutustua paremmin, koska toinen on mielenkiintoinen? Näkeekö hän minut vain pelimies- sikana, joka puolisonsa seläntakana vehtaa muiden kanssa? Vai näkeekö hän totuuden, etten ole sellainen, vaan tunteva mies routaisesta suhteesta ulos katsellen?
Asetelma on hankala: moraalisesti ja työetiikan kannalta en saisi lähentyä liiaksi häneen. Mutta onko väärin tutustua, jos epäilee hänen jopa kaipaavan sitä? Entä jos huomaa toisessa asioita mitkä painavat niitä "omia nappuloita" joka tapauksessa, koetti sitten pitää etäisyyttä tai ei? Mitä jos onkin viiveellä käsittänyt, että simpukan sisältä kimaltaa helmi? Saako kuoreen yrittää kurkistaa? Mitä jos löytääkin sieltä aarteen?
Olen noin vuosi sitten kertonut hänelle, että näen hänet hyvällä tavalla jännänä. Ja etten ole aina osannut käsitellä monenkirjavia tuntemuksiani oikein. Siksi päästin kerrankin suustani sammakoita, joiden seurauksena hän "pudotti sushipommin syliini" toisten kuullen. En tiedä halusiko hän tuolloin nolata minut, antaa takaisin vai vihjata jotain? Vai näitä kaikkea samalla kerralla? Välillä tekisi mieli sanoa suoraan "Oot ihmeellinen nainen, lähetään jonnekin. Vaikka
sushille." Ja välillä taas haluaisin haistattaa paskat hänen kiukutteluilleen. Melkoista laidasta laitaan reaktiota yhdestä blondista... Minulla on ollut säännöllisesti erilaisia yksipuolisia ihastuksia, pieniä ja vähän isompiakin, mutta tämä ei mene samaan kategoriaan. Ei, vaan tämä on jotain vaihtelevan ihastuksen, ammatillisen arvostuksen, hienoisen ärsytyksen ja salatun himon sekoitusta. Paljon mutkikkaampaa siis, mutkikkaamman naisen kohdalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.