Rakastaa voi yksin, mutta suhteeseen tarvitaan kaksi, jotka rakastavat yhtä aikaa

Et tiedä sitä kaipauksen määrää, jonka tunnen sisälläni ja jota tulen tuntemaan vielä niin kauan. Toivon, että olet onnellinen rakas...
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Minä olen onnellinen juuri tänään perheeni keskellä. Olen oikeassa paikassa.
Sinua kuitenkin mietin. Onhan Sinulla hyvin asiat ja tiedät, mitä teet. Olethan oikealla polulla? Ethän ole jäämässä yksinäiseksi...?

Äänestä

Kyllä ikävä-palstalaiset tietää😁
Ikävä on sielua raastava tunne joka pahenee kun pitkittyy. Joskus se voi tuntua jopa ihan fyysisenä kipuna. Ja pahimmillaan sydän lakkaa toimimasta..

Jos rakastaa..
Kuinka voi olla onnellinen jos ihminen
ketä rakastaa , on jonkun toisen kanssa..
Ja vieläpä onnellinen.
Ristiriitaista kyllä. , mutta kun rakastaa tarpeeksi , on onnellinen tämän toisen puolesta vaikka se tekeekin itsensä onnettomaksi..
Vain oikea uusi rakkaus auttaa , jos sellainen onni vielä suodaan..
Kyllä ihmisen pitää olla vahva!
Kaikki eivä ole.

Äänestä
  • Oikein sanot. Ikävä vain pahenee ja hän on mielessä jatkuvasti, mutta samalla olen onnellinen hänen onnestaan. Tiedän, että mikään ei muutu, mutta salaa toivon.

    Äänestä

Mä en oo niin hyvä ihminen, että pystyisin olemaan noin vaan ilonen ja onnellinen, jos ihminen josta kovasti tykkäisin ja jonka kanssa haluisin olla olis jonku toisen kanssa. Mutta elämässä tapahtuu kaikenmoista. Pitkät suhteet on tietty ihanne, mutta ei aina vaan toimi.

Äänestä

Voikun tietäisin, ei tarvitsisi kärvistellä yksin ristiriitaisin tuntemuksin. Haluaisin lähentyä vihdoin kanssasi, jos vain se olisi mahdollista? Haluaisin tunneihmisenä tuottaa hyvää oloa ja tuntemuksia, joista jää hyvä mieli.

Äänestä

No ei sitä varmaan kiinnosta kaipauksesi määrä jos ero on tullut. Elämää ei kannata tuhlata kaipailuun.

Äänestä

En pysty tuohon. Toivon aina että hänellä menee hyvin, mutten kestäisi hänen suhdettaan johonkin toiseen. En, enkä itsekään halua muita.
Myönnettävä tosiasiat. Stressitila jäänyt päälle ja paniikkihäiriö myös ja välillä vaan ahdistaa ihan kunnolla. Onko tämä sitten seurausta pitkään jatkuneesta ikävästä, monien asioiden summa taitaa kuitenkin olla. Pienin askelin eteenpäin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Et tiedä sitä kaipauksen määrää, jonka tunnen sisälläni ja jota tulen tuntemaan vielä niin kauan. Toivon, että olet onnellinen rakas...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu