Masennus, B-vitamiinit ja homokysteiini
julkaistu 28.02.2005/Väitöskirjat
On väitetty, että "ihminen on sitä mitä syö". Ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä on tutkittu ja niistä on oltu kiinnostuneita lähinnä yleisen terveydentilan, esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairauksien ehkäisyn kannalta, mutta ravinnolla saattaa olla tärkeä osuus siinäkin miten ja millaiseksi oman henkisen hyvinvointimme koemme.
B-ryhmän vitamiineja saadaan varsin erilaisista ravintoaineista. Kaikkia niitä kuitenkin tarvitaan. Tämän väitöskirjatutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat masennus, folaatti ja B12-vitamiini sekä homokysteiini, jonka pitoisuus elimistössä on yhteydessä edellä mainittujen vitamiinien saantiin.
Väitöskirja perustuu kahteen eri aineistoon. Kuopion seudulla asuvien keski-ikäisten miesten (n = 2313) pisimmillään yli 15 vuotta seuratussa ryhmässä tutkittiin, onko kasvisten käyttöä kuvaavalla folaatin saannilla yhteyttä masennukseen. Lisäksi tutkittiin, onko vähäistä B-vitamiinien saantia kuvaavalla korkealla seerumin homokysteiinipitoisuudella yhteyttä masennusoireisiin. Väitöskirjan neljännessä osatyössä tutkittiin vakavaa masennustilaa sairastaneitten avohoitopotilaiden (n = 115) seerumin B12-vitamiinipitoisuuden ja masennuksesta toipumisen välisiä yhteyksiä. B12-vitamiinia saadaan lähinnä eläinperäisestä ravinnosta.
Monien keski-ikäisten itäsuomalaisten miesten folaatin saanti oli ravintosuosituksia vähäisempää tutkimuksen ajankohtana. Vähäiseen folaatin saantiin liittyi sekä selvästi kohonnut riski olla masentunut tutkimuksen ajankohtana että yli kolminkertainen riski joutua psykiatriseen sairaalahoitoon masennuksen vuoksi seuranta-aikana verrattuna niihin jotka saivat runsaasti folaattia. Myös korkeaan homokysteiinipitoisuuteen liittyi kohonnut vaara olla ajankohtaisesti masentunut. Neljännessä osatyössä todettiin, että vakavaa masennustilaa sairastavien toipumisen todennäköisyys 6 kuukauden kuluessa oli sitä suurempi, mitä korkeampi seerumin B12-vitamiinipitoisuus heillä oli.
Yhteisenä johtopäätöksenä väitöskirjan osatöistä voidaan todeta, että varsin suurella todennäköisyydellä ravinnolla ja siihen sidoksissa olevilla B-vitamiinien saannilla ja pitoisuuksilla on yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiimme. Tulokset tukevat kasvisten ja vihannesten käytön merkitystä ruokavaliossa, mutta eivät poissulje oikeutta nauttia pihvistä, jos se kuuluu koettuihin mielihyvän lähteisiin. Monipuolinen sekaruokavalio on useimmille yksinkertaisin tapa ylläpitää psyykkistä hyvinvointiaan, sikäli kun se ravinnosta riippuu. Vitamiinien riittävän saannin turvaavista lisäravinteista saattaa olla hyötyä masennuksesta kärsiville muun hoidon ohella. Siitä, voiko lisäravinteilla ehkäistä masennusta muuten terveillä ihmisillä kaivataan vielä lisätutkimuksia ennen suositusten antamista.
Tommi Tolmusen väitöskirja, Depression, B vitamins and homocysteine (Masennus, B-vitamiinit ja homokysteiini), tarkastettiin Kuopion yliopistossa 25.2.
julkaistu 28.02.2005/Väitöskirjat
On väitetty, että "ihminen on sitä mitä syö". Ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä on tutkittu ja niistä on oltu kiinnostuneita lähinnä yleisen terveydentilan, esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairauksien ehkäisyn kannalta, mutta ravinnolla saattaa olla tärkeä osuus siinäkin miten ja millaiseksi oman henkisen hyvinvointimme koemme.
B-ryhmän vitamiineja saadaan varsin erilaisista ravintoaineista. Kaikkia niitä kuitenkin tarvitaan. Tämän väitöskirjatutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat masennus, folaatti ja B12-vitamiini sekä homokysteiini, jonka pitoisuus elimistössä on yhteydessä edellä mainittujen vitamiinien saantiin.
Väitöskirja perustuu kahteen eri aineistoon. Kuopion seudulla asuvien keski-ikäisten miesten (n = 2313) pisimmillään yli 15 vuotta seuratussa ryhmässä tutkittiin, onko kasvisten käyttöä kuvaavalla folaatin saannilla yhteyttä masennukseen. Lisäksi tutkittiin, onko vähäistä B-vitamiinien saantia kuvaavalla korkealla seerumin homokysteiinipitoisuudella yhteyttä masennusoireisiin. Väitöskirjan neljännessä osatyössä tutkittiin vakavaa masennustilaa sairastaneitten avohoitopotilaiden (n = 115) seerumin B12-vitamiinipitoisuuden ja masennuksesta toipumisen välisiä yhteyksiä. B12-vitamiinia saadaan lähinnä eläinperäisestä ravinnosta.
Monien keski-ikäisten itäsuomalaisten miesten folaatin saanti oli ravintosuosituksia vähäisempää tutkimuksen ajankohtana. Vähäiseen folaatin saantiin liittyi sekä selvästi kohonnut riski olla masentunut tutkimuksen ajankohtana että yli kolminkertainen riski joutua psykiatriseen sairaalahoitoon masennuksen vuoksi seuranta-aikana verrattuna niihin jotka saivat runsaasti folaattia. Myös korkeaan homokysteiinipitoisuuteen liittyi kohonnut vaara olla ajankohtaisesti masentunut. Neljännessä osatyössä todettiin, että vakavaa masennustilaa sairastavien toipumisen todennäköisyys 6 kuukauden kuluessa oli sitä suurempi, mitä korkeampi seerumin B12-vitamiinipitoisuus heillä oli.
Yhteisenä johtopäätöksenä väitöskirjan osatöistä voidaan todeta, että varsin suurella todennäköisyydellä ravinnolla ja siihen sidoksissa olevilla B-vitamiinien saannilla ja pitoisuuksilla on yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiimme. Tulokset tukevat kasvisten ja vihannesten käytön merkitystä ruokavaliossa, mutta eivät poissulje oikeutta nauttia pihvistä, jos se kuuluu koettuihin mielihyvän lähteisiin. Monipuolinen sekaruokavalio on useimmille yksinkertaisin tapa ylläpitää psyykkistä hyvinvointiaan, sikäli kun se ravinnosta riippuu. Vitamiinien riittävän saannin turvaavista lisäravinteista saattaa olla hyötyä masennuksesta kärsiville muun hoidon ohella. Siitä, voiko lisäravinteilla ehkäistä masennusta muuten terveillä ihmisillä kaivataan vielä lisätutkimuksia ennen suositusten antamista.
Tommi Tolmusen väitöskirja, Depression, B vitamins and homocysteine (Masennus, B-vitamiinit ja homokysteiini), tarkastettiin Kuopion yliopistossa 25.2.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Masentuneille on tärkeää riittävä D-vitamiinin saanti. Suomalainen saa sitä ruoasta liian vähän.
Pimeään talvisaikaan puutos on vielä suurempaa. D-vitamiinin imeytymistä kannattaa parantaa nauttimalla yhtäaikaa kalsiumia.
Masentuneen olisi myös hyvä nauttia suuria määriä (n. 1g) Omega-3 rasvahappoja, joista parasta on EPA.
---------
"Suomalainen saa ruuasta liian vähän D-vitamiinia
D-vitamiinia syntyy kehossa kun aurinko paistaa. Sen lisäksi D-vitamiinia on nautittava
syömällä esimerkiksi kalaa, jotta luusto, lihakset ja sydän pysyvät kunnossa.
Ihmisten D-vitamiinien tarve on paljon suurempi kuin mitä tähän saakka on uskottu.
D-vitamiini ei vain vahvista luustoa, vaan se voi auttaa ehkäisemään myös syöpiä ja sydän- ja
verisuonitauteja. Aurinkoa saava iho tuottaa D-vitamiinia itse, mutta sen lisäksi vitamiinin saantia
on täydennettävä ravinnolla. Tuoreissa pohjoismaisissa ravitsemuksissa D-vitamiinin saantia on
täydennettävä ravinnolla. Tuoreissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin päivittäinen
saantisuositus on nostettu viidestä mikrogrammasta 7,5 mikrogrammaan. Suositus on voimassa ympäri vuoden.
Tällä hetkellä suomalaisnainen saa ruuasta noin puolet D-vitamiinin saantisuosituksesta.
Vaarana osteoporoosi
D-vitamiinin puutos saattaa aiheuttaa lihasten heikkoutta ja aristusta. Se saattaa vaikeuttaa myös
nopeutta, tarkkuutta ja voimaa vaativia suorituksia. Lievä puutostila aiheuttaa harvoin selviä
oireita, mutta se voi jatkuessaan lisätä muun muassa osteoporoosin riskiä.
Kalaa on pakko syödä paljon, jos haluaa tyydyttää D-vitamiinintarpeensa vain ruokavalion keinoin.
Kalaa pitäisi syödä 200-300 grammaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.
Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa lohi, siika, ankerias, palas, kirjolohi, sardiini ja
silli.
Kalalajien vaihtelu on tärkeää, koska vain yhtä tai kahta kalalajia runsaasti syövä saattaa
altistua ympäristömyrkyille, kuten dioksiinille ja elohopealle. Dioksiinia on Itämerestä
pyydetyissä suurissa silakoissa ja lohessa. (Kunto Plus 3/2005)"
---------
Low Blood Levels of Vitamin D May Be Linked to Cause of Depression
http://my.webmd.com/content/article/91/101374.htm
---------
Keskittymiskyky ja tarkkaavuus
http://www.tohtori.fi/rasvahapot/436.html
Masennussairaudet
http://www.tohtori.fi/rasvahapot/42.html
http://www.yliopistonapteekki.fi/displayArticle.do?articleId=2041 eli jos Tryptofaani puuttuu:
Tryptofaani on aminohappo, jota saadaan päivittäisestä ravinnosta noin puoli grammaa. Tärkeimmät tryptofaanin lähteet ovat valkuaispitoiset ruoka-aineet kuten liha, kala, juusto ja kananmuna. Tryptofaani kulkeutuu aivoihin, jossa siitä muodostuu sekä mielialalle tärkeää aivojen välittäjäainetta (onnellisuushormoniksikin kutsuttua) serotoniinia että unta rauhoittavaa ja vuorokausirytmiä säätelevää melatoniinia.
Jos ruoassa ei ole tryptofaania, mieli voi masentua. Sokeri kuljettaa tryptofaania soluihin, missä se muuttuu serotoniiniksi, siksi pieni makea jälkiruoka kuten viikuna tai taateli valkuaispitoisen liha- tai kala-aterian jälkeen parantaa elimistön kykyä käyttää tryptofaania hyväkseen. Myös liikunta edesauttaa tryptofaanin kulkeutumista soluun. Kaamosmasennukseen liittyvä makeanhimo voi olla tiedostamatonta itsehoitoa kun elimistö kaipaa serotoniinia.
Masennuksen ravitsemushoidosta saa kokonaisvaltaisen käsityksen tohtori Tolosen katsauksesta
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/masennus.html
Olet oikeassa. Mutta kuinka moni lukee tämän viestisi?
Kuinka moni ottaa onkeensa hyvät neuvot?
Kuinka moni muuttaa ruokavalionsa terveellisemmäksi?
Olen koittanut kirjoitella samanaiheisia viestejä täällä. Masentuneet haluavat olla
masentuneita. Asia minkä he haluavat lukea on että, voi voi, niin minäkin olen, Elämä on paska, ryvetään yhdessä.
He eivät halua neuvoja, he haluavat seuraa
pahaan oloonsa.
Seuraa kirjoittelua.