Reisiluun murtuma

3vuotta sitten 36vuotiaana kaaduin, kun lumen alla oli jäätä. Reisiluun kaulamurtui vain. Naulattiin viikonloppuna "viimetipasssa" lopulta 24 tuntia on raja joka on raja aika jäi ehkä tunti aikaa. vieraan paikkakunnan ensiavussa oli kiirettä silloin kun olin siellä jonossa tai kun ambulassivei sinne siin sitte sängyssä oottelin seuraavaa päivää. oli lakkautetttu sairaaloita yksi vaan oli jätetty. Tuo että pitkitetään pahentaa tilannetta, oli siellä sairaalassa vuosiakin jotain leikkausta odottaneita tai ainakin 6kk. No kesti se paraneminen 2 vuotta. Enkä voi kehua yksityisen puolen kaikkia fusioterapeutteja liian kovia harjoitteita pakottivat ja kova kourasta käsittelyä, Joo terveemmälle sopii ehkä, mutta kovissa kivuissa ei oikeen taida, sattuui ainakin kovaa. Kunnalliset kokeneet fysioterapeutit osasi varoa ja neuvoa. Tarkeää kuntoutuksessa löytää oikea fysioterapeutti joka sopii. Vaikka kuntoutus on tuskaa kipua liika on liikaa eikä sitä liiallista tarvitse se on potaskaa kun väitetään saa ja pitää sattua siis liikaa tai pitää kovasti kaikki harjoitukset tehdä, muualtakin olen kuullut että niistä on hallaa siis liika on liikaa. Mulla lopulta löysin/pääsin hyvälle fysiatrille, hän liki puolitti harjoitukset ja lisäsä toki sai tehdä sen mukaan kun pystyi. Nuo terveyskeskuksen vuode osastot on oma lukunsa siellä sai kyllä odotella, pesut ja ruokailut sekä jos yöllä oli kipeä ei hoitajaa saanut pitkiin aikoihin. sairrana lääkeitten alaisena tuo syöminen ja sitten tuntien istumis maratoonit oli hirveitä, kun joku oli sen keksinyt että pitää istua ruokapöydässä puolipäivää siis istua kipeä kohta alla. ja yöllä ei voi itse oikeen kipeää asetoa muuttaa. poltejaloissa liki makuuhaava varmaan. Tuo koti hoito hyvä paitsi kun ei viikon loppuisin ollut, paitsi jos hälytti itse päivytäjän en viitsinyt kun oli hätätapauksia varten. Kotona myös napapiikit jäi ja kipua yltyi viikonloppuna onneksi se meni pelkäsin veritulppaa.

Kontroillessa parani hitaasti muttei kuvausiissa näkynyt mitään syytä. Kerran lääkäri sanoi et voit käydä itse halutessasi luuntiheysmittauksessa. no kävin "huvikseni" piti itse maksaa noin 100€, no yllättäen sietä tuli osteoporoosi diagnoosi. Kuntoutouttavaa työtoimintaa kokeilin, kun ensin sairasloman jatkon kela hylkäsi. työttömäksi ja siihen heti perään aktiivimalli ja leikkuri 3kk. työkokeilu ei leikkuriin auttanut. Muttenkin kokeilu pesulassa oli huono kiireen, kuumuuden ja kivun vuoksi. Syksyllä alkoi sitten kuntoutus/koulutus ihan muualla joka oli oikeesti kuntoutusta. Paikkoja kuntoutukseen monella paikkakunnalla niistä ei vaan tiedä aina " vähän kuin olisivat salaisia" ja sitten on niitä muka kuntoutus paikkoja jotka on pakkotyölaitoksia, yleensä työttöttömille pakkotyötä, siis tapauskohtaisia ja henkilökohtaisia kuka määrää ja ketä. Ei taudit kieliruoskalla parane. Bisnes joka ilmeisesti pyörii joissain kuntoutuksessakin, välillä näyttää nurjanpuolensakin. Terveempänä tuo ei haittaa niinkään. Liikkuminen muiden mukana sen minkä pystyy auttaa. Lapsista nuorista voi saada nuorta intoa hyvää mieltä, siin vähän unohtuu ikävuudet. Eikä kannata vaheksyä muitakaan, ihmiset yleensäkin luo jotain oli ne vertaisia tai ei. Yksin kun kaikki tuntuu pahemmalta. Itse kylläkin olen ollut paljon yksin välillä pakosta kun ei jaksa. Kaikki ei ehkä ymmärrä kaikkeä toisaalta ei jaksa aina selitelläkään. Ikäviä kommentejakin tullut osin niillä ollut tietämättömyys. olis pitänyt olla varmaan seuraava kyltti mukana: Älkää puuttuko kävelykeppeihin oli niitä yksi tai kaksi ja oline sitten kunka lukuisia kuukausia tahansa käytössä tai minkä ikäisellä tahansa. Älkääkä huutako.
Se että jotain kyllästytttä katsella keppejä ei tarkoita että pitäis sentakia olla ilmankeppejä eli pysyä kotona. Mutta kaikelaisia pikku vastein käymisiä oli kuntoutumisessa. tk vuode osastoltakin lähdettiin taksilla kotiin niin kiireesti että ei ollut ketään vastassa, kun en ehtinyt tarkistaa, tuolilla sitten istuin monta tuntia taas odotellen että joku tulee ja päästää petiin. kerran kun erehdyin kuppia kantamaan samalla kun kepeillä liikuin niin mattoon kompastuin, en onneksi kaatunut varpaat vaan potkaisin keppiin, inhottava kokeus siltikin. kait sitä töitä saa sit joissain vaiheessa kun ensin saa koulun loppuun, tai onhan siinäkin jo paljon työjaksoja. kirjoitelkaa vaan kokemuksia. Luustoliitosta voi myös kysellä.