Kosteiden tilojen vesikiertoinen lattialämmitys / säätö

Anonyymi

20v vanhassa kaksikerroksisessa okt:ssamme kaukolämpölämmitys on seuraava: alakerta ja kosteat tilat; vesikiert. lattialämmitys kun taas yläkerta on vesikiertoisella patteriverkostolla.

Kosteille tiloille on oma jakotukkinsa jossa on kaksi lähtöä ja kaksi paluuta, näille molemmille manuaalisäädöt, eli kosteisiin tiloihin ajetaan samanlämpöistä vettä mitä asuintilojen järjestelmään (?) Jos haluan saada kosteiden tilojen lattiat lämpimämmiksi niin avaanko venttiilit niin auki kuin mahdollista, vai miten tätä voisi säätää? Tarkoittaako korkeampi virtaus automaattisesti parempaa lämpenemistä vai onko tähän muita keinoja? Kummasta päästä säätöä kannattaa tehdä, menosta (kierrekorkit) vai paluusta (kuusioruuvit)? Tilat kuivuvat ihan mainiosti ja ilmanvaihto toimii, mutta joskus lattia saisi olla lämpimämmän tuntuinen jalan alla.

8

<50

Vastaukset

  • Lattian lämpötilan säätö virtaamaa säätäen on aika epätoivoista. Jos haluat märkätiloihin lisää lämpö, niin veden lämpötilaa pitää nostaa. Sitten muut tilat lämpenevät liikaa ja niiden virtausta pitää kuristaa. Tässä on vain se ongelma, että pienellä virtauksella vesi jäähtyy enemmän eikä virtaaman pienentäminen 50 % tiputa tehoa kuin hitusen. Vasta virtaaman säätö liki nollaan alkaa purra, mutta sehän sitten voi tarkoittaa epätasaista lämmönjakaumaa.

    Ainoa toimiva ratkaisu on shunttaus ja sehän on periaatteessa mahdollista tehdä, kerran jakotukit ovat erilliset. Eli pesutiloihin vesi "raakana" ja muihin tiloihin sitten shunttiventtiilin kautta. Tämä tietenkin edellyttää, että lisätään myös toinen kiertopumppu shunti perään pyörittämään vettä kuivien tilojen lattiassa.

    • Lämpömäärähän siinä on tärkeintä, eli hanoja lisää auki niin tulo kuin poistopuoleltakin. Jos siinä kuumenevat liikaa muut tilat, on suunniteltussa lintsattu. Siis jos muiden tilojen virtausta ei pysty säätämään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lämpömäärähän siinä on tärkeintä, eli hanoja lisää auki niin tulo kuin poistopuoleltakin. Jos siinä kuumenevat liikaa muut tilat, on suunniteltussa lintsattu. Siis jos muiden tilojen virtausta ei pysty säätämään.

      Täytyypä kokeilla vaikuttaako kierron lisääminen asiaan. Nyt taitaa olla menopuolelta täysin auki ja paluupuolelta aavistuksen verran suljettuna. Vaikuttaakohan kierron lisäys minkä verran myös energiankulutuksen kasvuun, jää nähtäväksi.

      Lämmönvaihdin on ymmärtääkseni kaksipiirinen eli oma piiri patteriverkostoon ja oma piiri lattialämmitykselle - jossa siis tämä kosteat tilat "jatkona". Kyllähän tuo vielä pakkasilla toimii kun lattiaan menee normia lämpimämpää vettä, mutta ilman ollessa +5-10c niin lattiaan menee n. 25c vesi. Eron huomaa jalan alla esim. ent. asunnon sähköllä toimineeseen kph-lattialämpöön.

      Liekö alkuperäinen ajatus ollut että veden lämpötila lattiassa säädetään suht korkealle ja huoneiden liikalämpeneminen eliminoidaan sitten huonekohtaisilla (seinä)termostaateilla jotka siis katkovat virtausta lämpötilan noustessa liikaa. Mene ja tiedä..


  • Autojen moottorinlämmittimissä on nyt jopa 4 kw sähköisiä lämmittimiä.
    Jotka lämmittävät veden.
    Semmonen kylppäriin.

  • Se nyt ei vielä kerro mitään jos on erillinen jakotukki, mutta onko kaukolämpökeskuksessa sille erillinen säätöpiiri? Siellä se ratkaisu on.

    • Ei ole erillistä säätöpiiriä - ei sen kanssa tätä ongelmaa olisi alkuunkaan. Eikä auta shuttipiirin lisääminen lämmönjakohuoneeseen, jos jakotukit eivät ole siellä - shunttipiiri pitää rakentaa jakotukin luo. Sen kanssa alkuperäinen säätö (joka säätelee lämmönvaihtimen vesivirtaa) säätää KPH piirin lämpötilaa ja tämän "alle" rakennettu shunttipiiri kuivia tiloja. Kuivien tilojen menoveden lämpötila on siis enintään KPH piirin lämpötila.

      Sähkölämmityksen ehdottelijalle... markkinoilla on (tai ainakin on ollut) vekoitin, missä on shunttaus pumppuineen + sähkölämmityspatruuna samassa paketissa. Vaan se on tarkoitettu taloihin, missä lämmitys on toteutettu patteriverkolla ja pistetään

      pistetään kesäksi kokonaan poikki. Vehje lämmittää kesällä sähköllä ja ottaa talvella lattialämmityksen tarvitseman lämmön patteriverkosta (missä menoveden lämpötila talvella >40 °C). Vaan jos tällä yrittää tuottaa lattiaan kuumempaa vettä kuin mitä kuivien tilojen lattialämmispiiristä saa, niin sehän tarkoittaa käytännössä, että sähköllä lämmitetään koko ajan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole erillistä säätöpiiriä - ei sen kanssa tätä ongelmaa olisi alkuunkaan. Eikä auta shuttipiirin lisääminen lämmönjakohuoneeseen, jos jakotukit eivät ole siellä - shunttipiiri pitää rakentaa jakotukin luo. Sen kanssa alkuperäinen säätö (joka säätelee lämmönvaihtimen vesivirtaa) säätää KPH piirin lämpötilaa ja tämän "alle" rakennettu shunttipiiri kuivia tiloja. Kuivien tilojen menoveden lämpötila on siis enintään KPH piirin lämpötila.

      Sähkölämmityksen ehdottelijalle... markkinoilla on (tai ainakin on ollut) vekoitin, missä on shunttaus pumppuineen + sähkölämmityspatruuna samassa paketissa. Vaan se on tarkoitettu taloihin, missä lämmitys on toteutettu patteriverkolla ja pistetään

      pistetään kesäksi kokonaan poikki. Vehje lämmittää kesällä sähköllä ja ottaa talvella lattialämmityksen tarvitseman lämmön patteriverkosta (missä menoveden lämpötila talvella >40 °C). Vaan jos tällä yrittää tuottaa lattiaan kuumempaa vettä kuin mitä kuivien tilojen lattialämmispiiristä saa, niin sehän tarkoittaa käytännössä, että sähköllä lämmitetään koko ajan.

      Yleensä kun linjat jakotukeille vedetään lattiassa, niin kaikkien jakotukkien putket tulevat erikseen lämmönjakokeskukselle. Vai onko linjat vedetty ketjuttamalla tukilta toiselle?
      Ja vaivaako tämä lattian kylmyys kesällä vai talvella?
      Jakotukilla kannattaa tietenkin avata molemmat, meno sekä paluu täysin auki että lämpöä saadaan maksimi.


  • Älä säädä itse vaan ota ammattilainen tekemään muutokset säätöihin. Jos ei tiedä mitä tekee, onnistuu helposti säätämään talon lämmityksen kuluttamaan enemmän kuin ennen "säätöä".

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.