Muistan tunteet kun edellisen kerran tunsin näin kuten nyt tunnen.
Silloin rakastuin ja siitä selviäminen kesti vuosia.
Nyt estin se koska suhteelle on esteitä enkä näe naisessa sellaista kiintoa minua kohtaan joka kantaisi mihinkään. En ole riittävä hänelle.
Mutta samalla tuo nainen taisi vapauttaa minut. Tajuan että se miten nyt elän ei riitä minulle. Se mitä tarvitsen ja etsin ei löydy täältä missä juuri nyt olen elämässäni.
Elämäni on valhetta ja tuo nainen paljasti sen minulle. Se oli jo arvattavissa, mutta ilman häntä en usko että se olisi minun päähäni juolahtanut.
Nyt tajuan että elämäni tulee muuttua ja se tarvitsee myös rakkautta. Rakkautta jonka minä määritän, ei rakkautta jota vain odotan ja toivon. En jotain köyhäläisen anelevaa epätoivoista rakkautta koska minulla rakkautta on paljon annettavana sopivalle naiselle.
Todella ikävää ettei se nainen ollut hän.
Kerran tai kaksi elämässä kokee jotain tällaista
38
60
Vastaukset
- Anonyymi
Minä voisin kirjoittaa samoin miehestä.
- Anonyymi
Rakkaus on vain aivokemiallinen häiriö, johon luonto meidät huijaa jotta lisääntyisimme. Ei muuta. Toki rakastuneena elämä tuntuu elämisen arvoiselta, mutta sen pitäisi tuntua siltä muutoinkin. Mitä tarkoitat riittävyydellä? Kaikki eivät osoita tunteitaan samalla lailla. Yleensä se vaatii luottamusta. Toisaalta ihmisille, joilla hylätyksitulemisen pelko mikään määrä rakkautta ei ole riittävää. On mahdotonta itse määrittää paljonko rakkautta voi toiselta saada.
- Anonyymi
"Rakkaus on vain aivokemiallinen häiriö, johon luonto meidät huijaa jotta lisääntyisimme. Ei muuta. ""
Väärin. Täysin väärin.
Luonto ei "huijaa" yhtään ketään samoin siinä ei esiinny mitään "häiriöitä".
Rakkaus on aivokemiallinen ilmiö joka tuottaa ihmisille voimakkaita tuntemuksia joissa yhdistyy samaistuminen toiseen sekä voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne.
Tämän tarkoituksena ei ole pelkästään lisääntyminen vaan myös noiden ihmisten yhdessäolon kokemuksen vahvistaminen jotta he ja toki myös heidän jälkikasvunsa selviäisivät yhdessä.
"Toki rakastuneena elämä tuntuu elämisen arvoiselta, mutta sen pitäisi tuntua siltä muutoinkin."
Ei kysymys ole siitä että kaipaan rakastumisen tunnetta. Kaipaan toisen läsnäoloa silloin kun olemme yhdessä. En mitään puolittaista "oleilua".
" Toisaalta ihmisille, joilla hylätyksitulemisen pelko mikään määrä rakkautta ei ole riittävää. On mahdotonta itse määrittää paljonko rakkautta voi toiselta saada."
Tarkoitan että jos toinen ei selkeästi ole rakastumassa minuun tai ole valmis rakastamaan se ei minulle riitä. Tarvitsen kokonaisvaltaista tunnetta.
Samoin tarvitsen koko elämältäni enemmän ja olen sitä valmis antamaan itse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rakkaus on vain aivokemiallinen häiriö, johon luonto meidät huijaa jotta lisääntyisimme. Ei muuta. ""
Väärin. Täysin väärin.
Luonto ei "huijaa" yhtään ketään samoin siinä ei esiinny mitään "häiriöitä".
Rakkaus on aivokemiallinen ilmiö joka tuottaa ihmisille voimakkaita tuntemuksia joissa yhdistyy samaistuminen toiseen sekä voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne.
Tämän tarkoituksena ei ole pelkästään lisääntyminen vaan myös noiden ihmisten yhdessäolon kokemuksen vahvistaminen jotta he ja toki myös heidän jälkikasvunsa selviäisivät yhdessä.
"Toki rakastuneena elämä tuntuu elämisen arvoiselta, mutta sen pitäisi tuntua siltä muutoinkin."
Ei kysymys ole siitä että kaipaan rakastumisen tunnetta. Kaipaan toisen läsnäoloa silloin kun olemme yhdessä. En mitään puolittaista "oleilua".
" Toisaalta ihmisille, joilla hylätyksitulemisen pelko mikään määrä rakkautta ei ole riittävää. On mahdotonta itse määrittää paljonko rakkautta voi toiselta saada."
Tarkoitan että jos toinen ei selkeästi ole rakastumassa minuun tai ole valmis rakastamaan se ei minulle riitä. Tarvitsen kokonaisvaltaista tunnetta.
Samoin tarvitsen koko elämältäni enemmän ja olen sitä valmis antamaan itse.Ehkä olen kyyninen mutta se halu olla toisen kanssa koko ajan on symbioosi joka menee ohi itsenäistymisvaiheen seuratessa. Olen kyllä nähnyt kerran pariskunnan jotka 90- vuotiaana näyttivät rakastavilta, olivat tavanneet 17-vuotiaina, aikana jolloin avioero oli tabu. Ja myös valinnanmahdollisuuksia vähemmän. 22.40
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä olen kyyninen mutta se halu olla toisen kanssa koko ajan on symbioosi joka menee ohi itsenäistymisvaiheen seuratessa. Olen kyllä nähnyt kerran pariskunnan jotka 90- vuotiaana näyttivät rakastavilta, olivat tavanneet 17-vuotiaina, aikana jolloin avioero oli tabu. Ja myös valinnanmahdollisuuksia vähemmän. 22.40
No tuo on tuota nykyajan ajattelua.
Eli "rakkaus" on "rojut ränniin ja seuraava!"
Sitä saa mitä tilaa sitten,eikös niin?
Kerroin täsmälleen mitä rakkaus on. Se on pyrkimystä tuohon symbioosi tilaan, mutta totta kai ajan kuluessa hormonien merkitys vähenee suhteessa tai niiden antamiin tunteisini totutaan joten seurauksena on mahdollinen etääntyminen kohteesta.
Tuo ajatus "symbiiosi menee ohi itsenäistymisvaiheen seuratessa" on höpönlöpöä. Siinä otetaan kaksi ääripäätä eli täydellinen yhteensulauma symbioosi sekä erillistyminen ja sen jälkeen todetaan että toinen seuraa toista.
Täyttä roskaa.
Kerran saavutettu symbioosi ei häviä ellei kyseessä ole täysi fantasia toisesta ihmisestä. Tällöin esille nousee yhteisen tarinan merkitys, luottamus sekä uskollisuus toista kohtaan erityisesti tietoisesti ja tahdon tasolla.
Minuun ei uppoa lainkaan tämä taru paperisista avioliitoista joiden tehtävä on kuten edellä mainittu vain jonkinlaisina hetkellisinä toimenpiteinä.
On aivan suorastaan sairasta miten media on luonut kuvan kuinka avioero ei tapahdu koska avioero oli aiemmin tabu, mutta nykyään ei pelkästään normaalia vaan suorastaan toivottavaa.
Veikkaan että olet rikkinäisestä perheestä jossa vanhemmat erosivat sinun synnyttyä. Sen takia olet omaksunut tuon näkemyksen rakkaudesta.
Evoluutio suosii niitä jotka pysyvät yhdessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tuo on tuota nykyajan ajattelua.
Eli "rakkaus" on "rojut ränniin ja seuraava!"
Sitä saa mitä tilaa sitten,eikös niin?
Kerroin täsmälleen mitä rakkaus on. Se on pyrkimystä tuohon symbioosi tilaan, mutta totta kai ajan kuluessa hormonien merkitys vähenee suhteessa tai niiden antamiin tunteisini totutaan joten seurauksena on mahdollinen etääntyminen kohteesta.
Tuo ajatus "symbiiosi menee ohi itsenäistymisvaiheen seuratessa" on höpönlöpöä. Siinä otetaan kaksi ääripäätä eli täydellinen yhteensulauma symbioosi sekä erillistyminen ja sen jälkeen todetaan että toinen seuraa toista.
Täyttä roskaa.
Kerran saavutettu symbioosi ei häviä ellei kyseessä ole täysi fantasia toisesta ihmisestä. Tällöin esille nousee yhteisen tarinan merkitys, luottamus sekä uskollisuus toista kohtaan erityisesti tietoisesti ja tahdon tasolla.
Minuun ei uppoa lainkaan tämä taru paperisista avioliitoista joiden tehtävä on kuten edellä mainittu vain jonkinlaisina hetkellisinä toimenpiteinä.
On aivan suorastaan sairasta miten media on luonut kuvan kuinka avioero ei tapahdu koska avioero oli aiemmin tabu, mutta nykyään ei pelkästään normaalia vaan suorastaan toivottavaa.
Veikkaan että olet rikkinäisestä perheestä jossa vanhemmat erosivat sinun synnyttyä. Sen takia olet omaksunut tuon näkemyksen rakkaudesta.
Evoluutio suosii niitä jotka pysyvät yhdessä.Romanttinen rakkaus on diskurssina syntynyt 1800-luvulla ja ennen sitä talous ja omaisuus ovat määritelleet ihmisten yhteiselämän. Nainen on naitettu avioliittoon ilman että hän on ollut juridisesti ollut kykenevä sopijapuoli. Avioliitto on instituutio, joka on aina palvellut miesten etua. Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Romanttinen rakkaus on diskurssina syntynyt 1800-luvulla ja ennen sitä talous ja omaisuus ovat määritelleet ihmisten yhteiselämän. Nainen on naitettu avioliittoon ilman että hän on ollut juridisesti ollut kykenevä sopijapuoli. Avioliitto on instituutio, joka on aina palvellut miesten etua. Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia.
"Romanttinen rakkaus on diskurssina syntynyt 1800-luvulla ja ennen sitä talous ja omaisuus ovat määritelleet ihmisten yhteiselämän. Nainen on naitettu avioliittoon ilman että hän on ollut juridisesti ollut kykenevä sopijapuoli. Avioliitto on instituutio, joka on aina palvellut miesten etua. Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia."
Feminististä sairaalloisen mielen tekestiä.
Lesbogurujen aakkosia 60-luvulta lähtien.
koskettaa 2% väestöstä.
Loput ovat normaaleja rakastavia heteroseksuaaleja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Romanttinen rakkaus on diskurssina syntynyt 1800-luvulla ja ennen sitä talous ja omaisuus ovat määritelleet ihmisten yhteiselämän. Nainen on naitettu avioliittoon ilman että hän on ollut juridisesti ollut kykenevä sopijapuoli. Avioliitto on instituutio, joka on aina palvellut miesten etua. Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia."
Feminististä sairaalloisen mielen tekestiä.
Lesbogurujen aakkosia 60-luvulta lähtien.
koskettaa 2% väestöstä.
Loput ovat normaaleja rakastavia heteroseksuaaleja.Lesbo en ole. Toivoisin olevani. Feminismiä arvostelevat ne , jotka eivät siitä mitään tiedä. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman vääristynyttä maskuliinisuutta, joka on viemässä ihmiskunnan kohti tuhoa! Rakkauttakin ihmisten välillä löytyisi ihan toisella tapaa, mutta aikaa ei taida olla jäljellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Romanttinen rakkaus on diskurssina syntynyt 1800-luvulla ja ennen sitä talous ja omaisuus ovat määritelleet ihmisten yhteiselämän. Nainen on naitettu avioliittoon ilman että hän on ollut juridisesti ollut kykenevä sopijapuoli. Avioliitto on instituutio, joka on aina palvellut miesten etua. Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia."
Feminististä sairaalloisen mielen tekestiä.
Lesbogurujen aakkosia 60-luvulta lähtien.
koskettaa 2% väestöstä.
Loput ovat normaaleja rakastavia heteroseksuaaleja.En ole lesbo. Toivoisin olevani. Feminismiä arvostelevat ne, jotka eivät siitä mitään tiedä . Vääristynyt maskuliinisuus on vienyt ihmiskunnan tuhon tielle. Rakkautta riittäisi meille kaikille enemmän jos aikaa vielä olisi, ei vain enää taida olla!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesbo en ole. Toivoisin olevani. Feminismiä arvostelevat ne , jotka eivät siitä mitään tiedä. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman vääristynyttä maskuliinisuutta, joka on viemässä ihmiskunnan kohti tuhoa! Rakkauttakin ihmisten välillä löytyisi ihan toisella tapaa, mutta aikaa ei taida olla jäljellä.
Älä viitsi nyt keksiä tarinoita.
Feminisimi on harhainen ajatusmaailma.
Feminismin ajatus rakkaudesta on nimenomaan tuo "rojut ränniin ja seuraava! miehet jotka raataa päivästä toiseen ilman taukoa maksakoon meidän muksut!"
Mieleltään sairaiden ajatusmaailma. Vähän kuin natsismi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi nyt keksiä tarinoita.
Feminisimi on harhainen ajatusmaailma.
Feminismin ajatus rakkaudesta on nimenomaan tuo "rojut ränniin ja seuraava! miehet jotka raataa päivästä toiseen ilman taukoa maksakoon meidän muksut!"
Mieleltään sairaiden ajatusmaailma. Vähän kuin natsismi.Jos naiset olisivat taloudellisesti riippumattomia, hé saattaisivat elää vain lastensa kanssa ilman että miehet olisivat perheenjäseniä. Se on miesten suurin pelko! Jos naisilta kysyy kumman valitsivat miehen vai lapset jos pitäisi valita-useimmat valitsivat lapset!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi nyt keksiä tarinoita.
Feminisimi on harhainen ajatusmaailma.
Feminismin ajatus rakkaudesta on nimenomaan tuo "rojut ränniin ja seuraava! miehet jotka raataa päivästä toiseen ilman taukoa maksakoon meidän muksut!"
Mieleltään sairaiden ajatusmaailma. Vähän kuin natsismi.Juuri tällaisella ääriajattelulla ja sillä että tuodaan julki äärifeministien kirjoituksia julki somessa, halutaan nitistää koko naisasia. Kaikki feminismi ja naisten oikeudet yritetään lamaannuttaa. Miksi mies haluaa alistaa, eikä olla kumppani?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri tällaisella ääriajattelulla ja sillä että tuodaan julki äärifeministien kirjoituksia julki somessa, halutaan nitistää koko naisasia. Kaikki feminismi ja naisten oikeudet yritetään lamaannuttaa. Miksi mies haluaa alistaa, eikä olla kumppani?
Ei ole äärifeminismiä. Samaa mieltä ovat olleet postmodernit ranskalaiset filosofit. Että jollei vääristynyt maskuliinisuus muutu maailma ei pelastu. Miehiä olivat. En syytä yksittäisiä miehiä vaan rakenteita ja miesten käsityksiä maskuliinisuudesta. Hyviä miehiä on olemassa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole äärifeminismiä. Samaa mieltä ovat olleet postmodernit ranskalaiset filosofit. Että jollei vääristynyt maskuliinisuus muutu maailma ei pelastu. Miehiä olivat. En syytä yksittäisiä miehiä vaan rakenteita ja miesten käsityksiä maskuliinisuudesta. Hyviä miehiä on olemassa!
Postmodernin ranskalaiset filosofit olivat itse homoja puppeleita.
Heidän koko ajattelunsa oli vääristynyt ja lähtökohta oli oman elitistisen akateemisen maailman värittämä harha.
"En syytä yksittäisiä miehiä vaan rakenteita ja miesten käsityksiä maskuliinisuudesta."
Noita rakenteita ei ole olemassa kuin sinun päässä sillä tavoin kuin kuvailet. Mitä tulee maskuliinisuuteen ja moniin rakenteisiin niin et kirjoittaisi tuota viestiä tälle palstalle ellei niitä olisi olemassa.
Ranskalaiset postmodernit filosofit olivat akateemisia sohvatuoli elämän kokemusmatkailijoita, oikeasta maailmasta ja realismista he eivät tajunneet mitään eivätkä tule tajuamaan netkään jotka heidän juttujaan uskovat.
Kyse on uskonnosta kun puhutaan nykyfeminismistä. Ei järjestä tai kapinasta vaan järjestäytyneestä uskonnosta jossa uskotaan pyhiä tekstejä ja marttyyreja kuten jotain lesboguruja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Postmodernin ranskalaiset filosofit olivat itse homoja puppeleita.
Heidän koko ajattelunsa oli vääristynyt ja lähtökohta oli oman elitistisen akateemisen maailman värittämä harha.
"En syytä yksittäisiä miehiä vaan rakenteita ja miesten käsityksiä maskuliinisuudesta."
Noita rakenteita ei ole olemassa kuin sinun päässä sillä tavoin kuin kuvailet. Mitä tulee maskuliinisuuteen ja moniin rakenteisiin niin et kirjoittaisi tuota viestiä tälle palstalle ellei niitä olisi olemassa.
Ranskalaiset postmodernit filosofit olivat akateemisia sohvatuoli elämän kokemusmatkailijoita, oikeasta maailmasta ja realismista he eivät tajunneet mitään eivätkä tule tajuamaan netkään jotka heidän juttujaan uskovat.
Kyse on uskonnosta kun puhutaan nykyfeminismistä. Ei järjestä tai kapinasta vaan järjestäytyneestä uskonnosta jossa uskotaan pyhiä tekstejä ja marttyyreja kuten jotain lesboguruja.En usko mihinkään sokeasti ja uskonnoton olen myös. Ikuisesta symbioottisesta rakkaudesta puhuminen on silti naurettavaa. Kiintymyssuhteita silti varmasti on ja ystävyyssuhteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos naiset olisivat taloudellisesti riippumattomia, hé saattaisivat elää vain lastensa kanssa ilman että miehet olisivat perheenjäseniä. Se on miesten suurin pelko! Jos naisilta kysyy kumman valitsivat miehen vai lapset jos pitäisi valita-useimmat valitsivat lapset!
Luonnon valinta. Lapset tarvitsevat huoltajaa joten on hienoa, kun nainen uhraa itsensä ja valitsee lapset. Muuten tulevaisuutta ei olisi.
Miehellä on myös tärkeä rooli ja osa kokonaisuudessa. Nykyään moni mies on eksyksissä ja se on ongelma. Ovat sitten feministejä tai muuten kotiäitejä :D Olen nähnyt monella eksyneellä miehellä ponihännän ja jopa nutturan :DD
En ole kehdannut kysyä, että käyttävätkö myös rintaliivejä :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En usko mihinkään sokeasti ja uskonnoton olen myös. Ikuisesta symbioottisesta rakkaudesta puhuminen on silti naurettavaa. Kiintymyssuhteita silti varmasti on ja ystävyyssuhteita.
Missä välissä täällä on puhuttu "ikuisesta" tai "symbioottisesta" rakkaudesta.
Puhuin että rakkaus on samaistumista toiseen, eikä pelkkää lihan lätinää toiseen että saa purskautettua spermat sisään.
"Kiintymyssuhteita silti varmasti on ja ystävyyssuhteita."
Teet taas naurettavan hyppäyksen noiden välillä.
Et ole selkeästi koskaan rakastanut ketään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä välissä täällä on puhuttu "ikuisesta" tai "symbioottisesta" rakkaudesta.
Puhuin että rakkaus on samaistumista toiseen, eikä pelkkää lihan lätinää toiseen että saa purskautettua spermat sisään.
"Kiintymyssuhteita silti varmasti on ja ystävyyssuhteita."
Teet taas naurettavan hyppäyksen noiden välillä.
Et ole selkeästi koskaan rakastanut ketään.Kyllä olen! Sitä ei kannata kyseenalaistaa! Muutaman kerran!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä olen! Sitä ei kannata kyseenalaistaa! Muutaman kerran!
Jos ajatuksesi ovat tasolla "rakkaus" on vain se rakastumisen osa jossa tunnetaan symbioosia että saadaan rojut ränniin että jälkeläisiä tulisi jonka jälkeen eriydytään toisesta eikä tunneta muuta kuin ystävyyttä tai kiintymystä niin et ole selkeästi.
Et ehkä osaa rakastaa, voi johtua rikkinäisestä perhetaustasi. Ehkä äitisi on hieman kylmä ja etäinen tai on sitä miehiä kohtaan.
Arvaan että haet läheisyyden tunnetta seksistä etkä tajua niitä erillisinä ilmiöinä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ajatuksesi ovat tasolla "rakkaus" on vain se rakastumisen osa jossa tunnetaan symbioosia että saadaan rojut ränniin että jälkeläisiä tulisi jonka jälkeen eriydytään toisesta eikä tunneta muuta kuin ystävyyttä tai kiintymystä niin et ole selkeästi.
Et ehkä osaa rakastaa, voi johtua rikkinäisestä perhetaustasi. Ehkä äitisi on hieman kylmä ja etäinen tai on sitä miehiä kohtaan.
Arvaan että haet läheisyyden tunnetta seksistä etkä tajua niitä erillisinä ilmiöinä.Höpö höpö. Olen ollut kahdessa monia vuosia kestäneissä parisuhteissa. Vuosia olen ollut yksin ja siihen hyvin tottunut. Kasvoin tavallaan suurperheessä, minulla oli enemmän suhteita aikuisiin kuin ydinperheessä kasvavalla. En ole jäänyt vaille rakkautta ja huomiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Olen ollut kahdessa monia vuosia kestäneissä parisuhteissa. Vuosia olen ollut yksin ja siihen hyvin tottunut. Kasvoin tavallaan suurperheessä, minulla oli enemmän suhteita aikuisiin kuin ydinperheessä kasvavalla. En ole jäänyt vaille rakkautta ja huomiota.
Olen ollut sekä rakastunut että rakastanut! Ed. Kirjoittaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen ollut sekä rakastunut että rakastanut! Ed. Kirjoittaja.
Järkyttävää että jos provosoi tahallaan aletaan tekemään tuollaista analyysiä perhetaustasta. Näkemys rakkaudesta aivokemiana on tieteellinen selitys!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järkyttävää että jos provosoi tahallaan aletaan tekemään tuollaista analyysiä perhetaustasta. Näkemys rakkaudesta aivokemiana on tieteellinen selitys!
Näkemys rakkaudesta aivokemiana joka kestää vain sen hetken että saadaan rojut rämmiin ja symbioosi loppuu on täyttä huuhaata.
Et tiedä edelleen mitä rakkaus on, tai siis mitä kestävä rakkaus on ja mitä se vaatii.
Tulkitset edelleen rakastumisen ja himon rakkaudeksi ja sen jälkeisen tilan vain kiintymykseksi.
Jos olet suurperheestä niin todennäköisesti olet saanut vähemmän huomiota esimerkiksi äidiltäsi ja koet suhteet toisiin kiintymyksillinä sisaruussuhteina ellei niihin liity seksiä ja himoa jonka koet sitten "rakkaudeksi". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näkemys rakkaudesta aivokemiana joka kestää vain sen hetken että saadaan rojut rämmiin ja symbioosi loppuu on täyttä huuhaata.
Et tiedä edelleen mitä rakkaus on, tai siis mitä kestävä rakkaus on ja mitä se vaatii.
Tulkitset edelleen rakastumisen ja himon rakkaudeksi ja sen jälkeisen tilan vain kiintymykseksi.
Jos olet suurperheestä niin todennäköisesti olet saanut vähemmän huomiota esimerkiksi äidiltäsi ja koet suhteet toisiin kiintymyksillinä sisaruussuhteina ellei niihin liity seksiä ja himoa jonka koet sitten "rakkaudeksi".Isovanhemmat ja eno asuivat kanssamme. Kyllä olen saanut äidinraķkautta, olemme hyvissä väleissä edelleen. Ja kaksi pitkää parisuhdetta ollut. Toinen suhde kesti lähes 10 vuotta, olen miehen kanssa edelleen hyvä ystävä. En tulkitse himoa rakkaudeksi. Olen ollut rakastunut ja myöskin rakastanut. Olin provokatiivinen tahallani kun puhuin aivokemiasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isovanhemmat ja eno asuivat kanssamme. Kyllä olen saanut äidinraķkautta, olemme hyvissä väleissä edelleen. Ja kaksi pitkää parisuhdetta ollut. Toinen suhde kesti lähes 10 vuotta, olen miehen kanssa edelleen hyvä ystävä. En tulkitse himoa rakkaudeksi. Olen ollut rakastunut ja myöskin rakastanut. Olin provokatiivinen tahallani kun puhuin aivokemiasta.
Okei, onhan se aivokemiaakin tietysti, mutta kaikkihan on aivokemiaa. Lopulta siitä ei jää mitään jäljelle jos lähtee "se on vain aivokemiaa, eikä muuta".
Äidin rakkauskin on vain aivokemiaa eikä ole toki ikuista, eihän ;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei, onhan se aivokemiaakin tietysti, mutta kaikkihan on aivokemiaa. Lopulta siitä ei jää mitään jäljelle jos lähtee "se on vain aivokemiaa, eikä muuta".
Äidin rakkauskin on vain aivokemiaa eikä ole toki ikuista, eihän ;)Hoiva jonka hoitajalta saamme tekee meistä tuntevia ihmisiä ja myös itseemme uskovia yksilöitä. Ja empatiakykyisiä myös onnistuessaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hoiva jonka hoitajalta saamme tekee meistä tuntevia ihmisiä ja myös itseemme uskovia yksilöitä. Ja empatiakykyisiä myös onnistuessaan.
Kyllä, mutta ei pelkästään niin .Se luo pohjan vuorovaikutussuhteelle sekä tunteen siitä huomiosta ja hyväksynnästä jota odotamme toiselta kun paljastamme itsemme hänelle.
Se toisen ihmisen tarpeiden tunnistaminen niihin vastaaminen sekä tunne samankaltaisuudesta.
Ja vaikka se symbioosi loppuukin...rakastat silti äitiäsi eikö totta? ;)
'
Se on sama rakkaus mitä tunnet kumppaniasi kohtaan jos tunnet, syyt mistä se lähtee liikkeelle ovat vain erilaisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, mutta ei pelkästään niin .Se luo pohjan vuorovaikutussuhteelle sekä tunteen siitä huomiosta ja hyväksynnästä jota odotamme toiselta kun paljastamme itsemme hänelle.
Se toisen ihmisen tarpeiden tunnistaminen niihin vastaaminen sekä tunne samankaltaisuudesta.
Ja vaikka se symbioosi loppuukin...rakastat silti äitiäsi eikö totta? ;)
'
Se on sama rakkaus mitä tunnet kumppaniasi kohtaan jos tunnet, syyt mistä se lähtee liikkeelle ovat vain erilaisia.Kyllä minä sen tiedän . Kyse olikin että tämä jälkimmäinen on suhde on se mikä voi loppua! Ja jos se ensimmäinen on ollut kaikin tavoin turvaton, ne myöhemmätkin kiintymyssuhteet ovat sitä. Jollei aikuisena enää halua rakkaussuhdetta vaikka olisi mahdollisuus voi olla ihan valintaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos naiset olisivat taloudellisesti riippumattomia, hé saattaisivat elää vain lastensa kanssa ilman että miehet olisivat perheenjäseniä. Se on miesten suurin pelko! Jos naisilta kysyy kumman valitsivat miehen vai lapset jos pitäisi valita-useimmat valitsivat lapset!
Mitä hirvittävää sontaa täältä pitääkin lukea. Sinun kaltaisiltasi naisilta tulisi laittaa munanjohtimet poikki heti.
Ja ne keinosiemennysklinikat, joilla sinun kaltaisesi naiset käyvät haarojaan levittelemässä, jottei vain tarvitsisi olla miesten kanssa tekemisissä (mutta jotta kuitenkin pääsisi pätemään äityliininä), tulisi sulkea heti, kaikkialta maailmasta.
T: hävettää olla nainen
- Anonyymi
Ikävintä on, ettei sitä suurta rakkautta löydä etsimällä. Se tulee vastaan yllättäen ja väärään aikaan ja lupaa kysymättä. Toivon, että se vielä osuu kohdallesi. Toivon, että rakastamani mies löytää myös sen suuren rakkauden. En kelvannut hänelle, mutta toivon hänelle hyvää.
- Anonyymi
Totta.
Mutta ei sitä löydä jos siihen ei ole valmis joka tarkoittaa molempia osapuolia. Valitettavasti usein nuo kiinnostukset menevät ristiin tai toinen ei edes tajua että toinen voisi olla kiinnostunut/ihastunut/rakastunut.
Sitten täytyy vain jatkaa eteenpäin kuten selkeästi minun on tehtävä. Kerroin vain tunteen suuruudesta että tajuan että tämä on jotain suurempaa kuin joku normaali ihastuminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta.
Mutta ei sitä löydä jos siihen ei ole valmis joka tarkoittaa molempia osapuolia. Valitettavasti usein nuo kiinnostukset menevät ristiin tai toinen ei edes tajua että toinen voisi olla kiinnostunut/ihastunut/rakastunut.
Sitten täytyy vain jatkaa eteenpäin kuten selkeästi minun on tehtävä. Kerroin vain tunteen suuruudesta että tajuan että tämä on jotain suurempaa kuin joku normaali ihastuminen.Mä taas uskon, että jos kummallakin osapuolella olis suuret tunteet ja halu rakastaa niin nuo ihmiset kyllä toisiinsa tarttuis, vaikkei se menis silleen optimisti, kun elämä ei muutenkaan oo optimia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä taas uskon, että jos kummallakin osapuolella olis suuret tunteet ja halu rakastaa niin nuo ihmiset kyllä toisiinsa tarttuis, vaikkei se menis silleen optimisti, kun elämä ei muutenkaan oo optimia.
Noin minäkin kyllä kuvittelin joskus, mutta ehkä en vain kohdannut naista joka olisi valmis ylittämään ne esteet kanssani.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin minäkin kyllä kuvittelin joskus, mutta ehkä en vain kohdannut naista joka olisi valmis ylittämään ne esteet kanssani.
Juu ja myös uskoin nimen omaan omaan vaikuttamiseen ihmissuhteissa. No valinnat ovat olleet sen hetkiseen elämänkohtaan sopivia. Nyt kun jotain ymmärrän jo, en usko omiin kykyihin parisuhteissa. Ei vaan luota enää toisiin, en kehenkään oman itseni ulkopuolella.
Tämon juuri näin, olen auttamattomasti hullaantunut mieheni serkkuun. En voi tunteelle mitään. Olen vuoden pitänyt yllä salasuhdetta, en saa miestä omakseni, mutta saan nauttia edes kaukosuhteesta.
- Anonyymi
Kerran lähdin savonhaastajien seuduilta.
- Anonyymi
Mikä ihme on savonhaastaja?
- Anonyymi
Kommenteissa karkas taas juttu lapasesta. Öitä vua!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1078953
- 936810
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon656580Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345511Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665093- 553551
- 503385
- 513152
- 562942
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512926