Moikka, olen 19 vuotias opiskelija ja olen aina halunnut itselleni koiran. Jonkin verran on koirista kokemusta mutta ei ole ollut omaa koiraa eikä perheessäni koiraa. Toivoisin koiran olevan sellainen iloinen ja pirtsakka tapaus, tykkäisi lapsista koska minulla on pikkusisaruksia vaikka en enää kotona asukkaan. Ja että koira tykkäisi uida eikä vain jaloitella vedessä. Koira saisi päivässä pari tuntia lenkkeilyä ja muuta aktivoimista, metsässä juoksentelua, harrastuksista kiinnostaisi noutaminen ja noutajien taipumuskokeet ja arjessa tämäntapainen leikkiminen taikka harjoittelu miksä sitä nyt sanois, haku, jälki, ehkä toko ja agility, olen aika avoin kaikelle, en tiedä vielä mitä kaikkea on. Joku vesipelastusjuttu.. Metsästystä en harrasta mutta voisi olla mielenkiintoista (yksin en uskaltaudu mihinkään metsästys seuroihin menemään ja mitä kaikkea siihen nyt liittyykään, ainakin joku kortti ja lupia yms.) Asun yksiössä. Ja koiran tulisi tulla toimeen muiden koirien kanssa, kaverilla koira ja monissa harrastuksissa myös. Toivon että koira olisi keskikokoinen tai iso, tosin ihan kauhean isoa ei varmaankaan yksiöön voi ottaa.
Olen mieltynyt näihin rotuihin eniten:
Novascotiannoutaja
Sileäkarvainen noutaja
Myös näitä mietin:
Punainen irlanninsetteri
Walesinspringerspanieli
Australianpaimenkoira
Ehdottakaa rotuja ja mielellään myös perustelkaa ehdotuksenne ja kertokaa mielipiteenne näistä roduista. Kiitos😊
Olen mieltynyt näihin rotuihin eniten:
Novascotiannoutaja
Sileäkarvainen noutaja
Myös näitä mietin:
Punainen irlanninsetteri
Walesinspringerspanieli
Australianpaimenkoira
Ehdottakaa rotuja ja mielellään myös perustelkaa ehdotuksenne ja kertokaa mielipiteenne näistä roduista. Kiitos😊
Vastaukset 33
Vanhimmat
Heei eikö kukaan viitsi vastata mitään
Hommaa laumis, pitti tai staffi niin saat samalla suojelua.
Labradorinnoutaja, lagotto romagnolo, espanjanvesikoira, novascotiannoutaja, walesinspringerspanieli ovat minun ehdotukseni sinulle.
Sileäkarvainen noutaja ja irlanninsetteri ovat todella vilkkaita ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja aktiviteettiä. Jos et metsästä, niin ehdottomasti näyttelylinjainen koira. Australianpaimankoira on ihan ok, mutta yllättävän vaativa koira joka vaatii tekemisen lisäksi myös hyvän koulutuksen, Aussi on enemmänkin käyttö- kuin lemmikkikoira.
Tolleri on kyllä vähintään yhtä vilkas kuin flatti. Lisäksi tollereilla on taipumusta dominointiin ja ovat itsepäisiä. Tollerit eivät ole myöskään aina ihmisrakkaita muuta kuin omaa perhettä kohtaan. Muut ihmiset ovat usein niille yhdentekeviä. Siinäkään suhteessa ei todellakaan mikään ”minikultsu”.
Ausseja taas on niin laidasta laitaan, mutta suurin ongelma on lotota saako hermoheikon yksilön vai sen superharrastuskaverin. Noita hermoheikkejä, kun tuntuu olevan paljon.
Flatit ovat myös vilkkaita ja innokkaita kavereita, mutta tosiaan aikamoisia häslääjiä. Ne myös kehittyvät hitaasti myös psyykkisestä ja vaativatkin omistajaltaan kärsivällisyyttä, mutta ovat kyllä ihania ilopillereitä.
Olen 19-vuotias myös ja minulla on tolleri ja toinen tulossa❤️ Mahtava harrastuskaveri, mutta sitten on kyllä harrastettavakin vaikkakin näitäkin kyllä näkee ihan kotikoirinakin.. onnellisimmillaan ovat kuitenkin, kun saavat paljon toimintaa!!
Onnea pennun etsintään, olipa rotu mikä hyvänsä!
Kiitos viestistäsi. Noi kiharakarvaiset koirat ei oikein nappaa, mutta noutajat, tällä hetkellä nimenomaan novascotiannoutaja on ykkösenä. Tottakai elämäni taipuu koiran tarpeiden mukaan ja varsinkin viikonloppuisin touhuisin ja harrastaisin koiran kanssa enemmän. Jos vaikuttaa asiaan niin opiskelen eläintenhoitajaksi ja olen muutenkin kiinnostunut kaikkeen siihen liittyvästä.. Ja noista linjoista vielä. Enemmän kiinnostaa kylläkin käyttölinjainen koira koska sitä ei olla jalostettu ulkonäköä enemmän edellä ajaen(ja käyttikset on solakampia useassa rodussa) , mutta kun en tosiaan metsästä niin ehkä sitten pitää ottaa näyttelylinjainen tai jos on jotain siltä väliltä.
Kiitos viestistäsi. Haluatko kertoa vähän elämästäsi tollerin kanssa, onko sukupuolilla mimmosia eroja vai onko erot enemmänkin yksilöillä? Kaikki kokemustieto tervetullutta!
Meidän puuhailuja voi seurata vaikka iigeessä @tollermilla !
Narttujen ja urosten välillä en ole huomannut ihmeempiä eroja, yksilöstä enemmin kiinni. Itse pidän nartuista, urokset on niin putkiaivoja :Ddd
Mutta elämä Millan kanssa on helppoa, se kulkee mulla irti lenkeillä ja tottelee ja on aina innoissaan harrastamassa mitä vaan. Milla on tosin sieltä rauhallisimmasta päästä tollereita, eikä näin pahastu kun tekeminen jää arkena vähälle kun käyn kotona vain viikonloppuisin nyt opiskelut aloitettuani. Milla ei lähtenyt mukaan muutettuani syksyllä, koska on asunut ikänsä maalla enkä näin raaskinut mummelia raahata kaupunkiin ja erottaa koirakaveristaan. Dominoiva oli etenkin nuorena muita narttuja kohtaan, mutta tulee kuitenkin toimeen kaikkien kanssa. Nuorena muutenkin kokeili reippaasti rajojaan ja karkaili ynm. Nyt koulutuksella aivan unelma koira, arjessa ja missä vain mihin sen otankin mukaan❤️
Käyttölinjainen cockerspanieli toimii hyvin harrastuskaverina muuallakin kuin metsällä. Sellainen on ollut mm. tullilla. Tsekkaa facesta Veikko spanieli niin ihastut monipuoliseen rotuun.
Tämä ois kans tosi hyvä! Worckereita on vaa pirun vaikee saada suomessa varsinkin jos ei metsästä.
Olishan seki ihan kiva mutta haluaisin kumminkin vähän isomman koiran. Kiitos viestistä!
Yksiöön?
Toistaiseksi kyllä, en nyt kuitenkaan meinaa kovin kauaa yksiössä asua. Onko noutajat mielestäsi liian isoja yksiöön? Vieressä on kuitenkin hyvät ulkoilumaastot ja reitit ja tekisin koiran kanssa kaikennäköistä pihalla.
Riippuu tietenkin yksiön koosta, mutta lähes poikkeuksetta yksiöön ei mitään maitotölkkiä isompaa pidä ottaa. Jos edes löytäisit sellaisen kasvattajan, joka noutajan yksiöön myisi, niin hämmästyisin.
Noutaja ja muut joita mietit vaatii paljon liikuntaa, vapaana lenkitystä tai koirapuistoilua.
Et omista ilmeisesti metsää, niin metsässä vapaanajuoksutus ei käy. Ellei sulla sitten oo lähellä sukulaista, tuttua jolta saat luvan koirasi irtipitoon.Ja kun metsästysaika loppuu, et voi pitää sukulaisen/ tutunkaan maalla irti.
No onko koirapuistoa edes lähellä?
Noutajalle ja spanielille tarvis antaa lenkkiä tunti vähintään plus pissatuslenkit, ja lisänä koirapuistoa tai vapaana juoksutusta.
Yksil, on toosi pieni .Et jos asunnon mukaan rotua valitset se olis joku alle 6 kg.Isommalle se on kyllä liian pieni, vaikka kuinka lenkität ja virikkeellistät.
Noutajat sopii parhaiten ok taloihin, joissa aidattu piha.Lenkkien lisäksi koira voi olla pihalla vapaana kun omistajat kotona, käytännössä kesällä tosi paljon.
Tutulla on neljä noutajaa, yksi jo 12 v.Niillä on mahtavat oltavat, 180 neliön ok talo, aidattu piha.Heillä on kesällä ovet auki koirien käydä ulkona.Lisäksi heidän perheessä yks juoksee niiden kanssa, ja pari kävelee.Mahtavat olot ja hoito isoissa tiloissa.Itsekkin otan, kun saan pihan aidattua, vapaaseen ulkoiluun.Piha alue on niin iso, että sen aitaaminen on iso työ, mutta se kannattaa.
Höpö höpö sillä kämpän koolla väliä, jos ja Kun koira opetetaan siihen, että sisällä ei riehuta, vaan kämppä on paikka jossa ollaan rauhassa. Vaatii toki kuitenkin aktivoivaa aivotyötä kotona ja tarpeeksi monipuolista liikuntaa.
Itselläni on 3 harrastussakua miehen lisäksi 50m2 okt:ssa. Sisällä nukkuvat pedillä tai sohvalla, mutta poweria löytyy sitten niin lenkkeilyyn kuin kentilekin. Joka päivä vähintään tunti vapaana metsillä ja pelloilla sekä pihalla, jonka lisäksi 3x lenkki ja harrastukset. Ei mitään ongelmaa pieni talo!
Okt ja kerrostaloyksiö ovat hieman eri asia. Yleensä okt:ssa on edes pieni piha jossa koira voi olla, yksiössä korkeintaan parveke.
Ennen okt asumista asuttiin pienkt kaksiossa, ei silti ongelmaa, koska koirat on opetettu ottamaan sisällä lunkisti. Sisätilat eivät ole paikka, jossa juostaan pitkin seiniä.
Jatkan vielä sen verran, että ap vaikuttaa motivoituneelle, joten tuskin ongelmia tulee pienestä asunnosta. Enemmän pitäisi huolta niistä koirista ja omistajista, joiden koira ei pääse koskaan pihaa pidemmälle, koska "omakotitalo jossa piha".
On oltava maanomistajan lupa sakulien juoksuttamisern.Mikään niin kutjaa kun omalla maallaan kohdata räyhävä ja omille koirille vaaraksi oleva laittomasti irtipidetty koira.
Lukekaa metsästyslaki.Koiraa ei pidetä koskaan irti ilman maanomistajan lupaa.
Koirapuistot on irtokoiria varten.
Irtiolevat koirat voi myös päätä supiloukkuun joka on laillisesti alueella.Siinäpä selitettävää alueen omistajalle...
Eli kytkekää koiranne, ja hommatkaa pyörä jos lenkkeily ei muutoin riittävän vauhdikasta.
Aloittajalla kannattaa olla hyvät tulot, sillä koiran omistaminen tulee yllättävän kalliiksi. Mitä isompi koira, sen suuremmat on ruokakulut ja olipa koira minkäkokoinen tai -rotuinen tahansa, on muistettava myös pakolliset ja mahdollisesti yllättävät eläinlääkärikulut ym.
Mulla oli opiskeluaikoinani kerrostaloyksiössä dobsu ja kieltämättä ahdasta oli, vaikka kämpässäni oli alkovi. Kun koira päätti leikkiä, oli matot ja huonekalut kasassa ja vilkas koira päätti leikkiä usein, vaikka sitä mahdollisimman paljon ulkona käytinkin.
Kun piti lukea tenttiin ilmoitti koira, että on päästävä kakkoselle . Kun yön lukemisen jälkeen yritin nukkua hieman pidempään, ilmoitti koira, että rakko on täynnä ja täytyy lähteä nostamaan jalkaa. Tätähän se koiran omistaminen on, mutta opiskelijan aikataululla ja työmäärällä sekä pienillä tuloilla se oli haastavaa. Pärjättiin kunnes koirani yllättäen sairastui ja eläinlääkärikulut kohosivat liian suuriksi. MItä tekee opiskelija? Vähentää omaa kulutustaan ja lopulta myy jotain omaisuuttaan. Minä sanoin hyvästit mm. nahkatakilleni jotta ell saisi rahansa.
Aloittajan kannattaa harkita koiran hankkimista monelta kannalta eikä vain siltä, että mikä rotu olisi kivoin. Yksi mietinnän paikka on esim. se, että onko koiralle hoitopaikkaa jos matkustat tai joudut vaikkapa harjoitteluun toiselle paikkakunnalle.
Koira on kiva kaveri, mutta sen hankintaa kannattaa todellakin pidemmän kaavan mukaan harkita.
Ap:lle voisin vinkata hyvän harrastuskoiran ja uskollisen kaverin eli pitkä- tai sileäkarvainen collie.
Noutajat ja spanielit tarvii paljon tekemistä,harrastusmielessä toko,rallytoko jne.Jos aikaa on ja ehdottomasti touhuhalukkuutta niin ok.Ehkä kuitenkin joku perinteinen seurakoirarotu ja yksiöön sopivampi kooltaan,vaikee ehdottaa tiettyä rotua pitäs itse tietää mitä todella haluaa.
Tyttärelläni oli Englanninspringerspanieli. Nopea oppimaan, lempeäluonteinen, lapsirakas ja kaikin puolin "kuin ajatus". Ei haukkunut turhia, totteli käskyjä, tuota rotua kyllä suosittelen.
Kiitos kaikille viesteistä! En olekkaan juuri nyt hommaamassa koiraa vaan ehkä reilu vuoden päästä kun opiskelut loppusuoralla. Tai sitten opiskelujen jälkeen. Mulla tää koulu kestää n 2 vuotta. Lähellä asuu tuttuja joilla aidattu piha ja heillä itselläänkin koiria, omaa metsää ei ole kylläkään mutta kotona (jonne ajaa puolitoista h) on iso piha ja "omaa" metsää vähän ja metsää ja peltoa mielin määrin. Koirapuistoista en tiedä onko tässä lähellä mutta tosiaan erittäin hyvät lenkkeilymaastot ja jos menee vähän syrjemmälle voisi koiraa irti pitää. Haluan vain jo alkaa miettimään ajoissa rotua jotta kerkeän varmasti tutustumaan rotuun ja että olen varma että minkä haluan. Ja mitään seurakoiraa en kylläkään halua, muutamista on kokemusta kun olen hoitanut. Haluan kylläkin ihan toiminnallisen ja reippaan koiran jonka kanssa harrastaa.
Lain mukaan sitä koiraa ei saa irti pitää vaikka menisi kuinka syrjemmälle.
"Ja mitään seurakoiraa en kylläkään halua, muutamista on kokemusta kun olen hoitanut"
Tarkoitatko seurakoirarotuista vai yleensä koiraa joka on otettu vain seuraksi eikä harrastuskoiraksi?
Esim. dalmatiankoira on puhtaasti seurakoirarotuinen, mutta silti sen kanssa voi harrastaa melkeinpä vaikka mitä esim. "Dalmatiankoirien kanssa harrastetaan myös tottelevaisuuskoulutusta, rally-tokoa, agilityä, jäljestystä ja pelastuskoiratoimintaa. Vedätys on suosittu talviurheilulaji, dalmatialainen sopii hyvin vetokoiraksi ja aikuinen dalmatialainen nauttii kevyehkön taakan vetämisestä" (lainaus: Hanki koira)
Toinen selkeästi seurakoira on villakoirat, mutta niiden kanssa voi harrastaa mm. "TOKO:a (tottelevaisuus), agilityä, koiratanssia, jäljestystä yms" (lainaus: Hanki koira) ja itselläni isovillakoira on ollut mm. noutavana koirana vesilintujahdissa.
Apuja löytyy täältä: https://www.hankikoira.fi/
Totta, sen syrjemmän alueenkin omistaa joku.Ja vain hänellä on oikeus siellä irtipitää koiraansa.
Kauppakirjasta näkyy, että kenellä oikeus on sen nimi papereissa.
Totta, sen syrjemmän alueenkin omistaa joku.Ja vain hänellä on oikeus siellä irtipitää koiraansa.
Kauppakirjasta näkyy, että kenellä oikeus on sen nimi papereissa.
Miten ois Briard.
Itselläni oli vuoden verran "lainassa" briardin ja sileäkarvaisen noutajan sekoitus. Aivan hurmaava tapaus. Vähän oli tapana tosin touhottaa niin kovin, et pienemmät lapset meni vahingossa kumoon, mutta kiltti se silti lapsille oli ja myös toisille koirille.
Aika yleiskäyttöinen koira.
Kannattaa sitten ottaa pentu sellasesta paikasta jossa vanhemmat luonnetestattu. Joskus katellu samaa rotua mutta emän luonnetesti (LTE)ei oikein vakuuttanu. Ei mitään järkee teettää pentuja koiralla joka saa testistä 62 pistettä.
Appenzellinpaimenkoira! Sopivan kokoinen ja käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen.
Suosittelen tätä myös. Älykäs, ei hauku turhasta, helppo kouluttaa (ja pitää kouluttaa), melko hyvä terveys, helppohoitoinen turkki, löytyy sopivassa määrin vartiointi- ja suojeluviettiä, varautunut vieraita kohtaan, eli ei mikään kultainennoutaja, sopii monenlaisiin harrastuksiin, miellyttämisenhaluinen, pärjää yksin eikä ahdistu (koska tekee työtäkin yksin, on ns. työkoira).
Toinen hyvä sveitsinpaimenkoirarotu on isosveitsinpaimenkoira eli grosse.
Tuohon mailiisi vastaus on ehdoton: Sileäkarvainen noutaja on loistava koira.
Itsellä ei ole koiraa, mutta sukulaisilla jakavereilla melkein kaikilla. Jos olet valmis harrastamaan tai liikkumaan paljon niin suosittelen novascotiannoutajaa. En tosin tiedä miten sopeutuu pieniin taloihin mutta kai sinnekin kouluttamalla sopeutuu. Virikkeitä täytyy olla. Jotkut yksilöt hyvinkin rauhallisia. Selvitä omistajalta ainakin vanhempien luonteet, usein periytyy myös pennulle.