Olen kiinnostunut kohta 15 vuotta vanhasta veneestä, jonka koko runko vedenalaisine osineen on balsaytimellistä kerrosrakennetta, lukuunottamatta kölipalkiston- ja välilaipioiden alueita, jotka solidia.
Vene on käsin laminoitu suunnatuilla kudoksilla ja hartsina on käytetty vain isoftaalista polyesteriä.
Kuinka suurena riskinä pidätte tuota vedenalaista kerrosrakennetta? Isoftaalinen polyesteri on ymmärtääkseni vähemmän vettä läpisevää, kuin normipolyesteri, mutta onko "isopolyesterin" ominaisuuksissa muita eroja esim. puutteita lujuudessa, koska sitä ei juurikaan käytetä koko veneen laminointiin?
Vene on käsin laminoitu suunnatuilla kudoksilla ja hartsina on käytetty vain isoftaalista polyesteriä.
Kuinka suurena riskinä pidätte tuota vedenalaista kerrosrakennetta? Isoftaalinen polyesteri on ymmärtääkseni vähemmän vettä läpisevää, kuin normipolyesteri, mutta onko "isopolyesterin" ominaisuuksissa muita eroja esim. puutteita lujuudessa, koska sitä ei juurikaan käytetä koko veneen laminointiin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Isoftaali on kaikin puolin parempaa kuin halvempi ortoftaali, jota ennen käytettiin pelkästään ja vieläkin usein pintakerrosta lukuunottamatta.
Kerrosrakenteen kannalta ei ole mitään väliä mitä hartsia on käytetty. Kaikki ovat niin vedenpitäviä, että sen takia ei kerrosrakenteeseen tule ongelmia. Ylipäätänsä kerrosrakenne on varsin ongelmaton rungossa purjeveneissä. Ongelmat ovat hyvin harvinaisia. Kansia on saatu tuhottua lähinnä ruuvatuilla huonoon kuntoon päästetyillä tiikkikansilla, mutta ei taida niitäkään olla sitten 80-luvun juurikaan.
Balsa kestää varsin hyvin vettä. Ei menetä lujuuttaan helposti ja vesi ei pääse leviämään rakenteessa tyypillisesti. Sopivalla kosteusmittarilla voi tutkia löytyykö ongelmakohtia, mutta tuskin löytyy.
Isoftaalihartsin etu on osmoosinkestossa ja paremmassa lujuudessa. Jälkimmäisessä on merkittäviä eroja tyypin sisälläkin eli ei voi suoraan sanoa, että isoftaali on lujempaa kuin ortoftaali. Aika hiljaista on ollut osmoosirintamalla viimeisen reilun 20 vuoden aikana valmistetuissa veneissä.
Kiitos asiallisesta ja asiantuntevasta vastauksesta. Nämä tiedot lisäsi kiinnostustani entisestään.
Voi olla että palaan vielä lisäkysymysten kanssa asiaan.
SItten voi olla vaihtoehtona, että balsa on kyllä osittain ehjää ja kuivaa, mutta delaminoitunut molemin puolin kuorista irti. Harvemmin lahoaa kun ei pääse ikinä oikein kuivumaan, märkänä jäätyy ja niks naks irtoaa.
Yhden läpimärän X omistaneena karttaisin jos ei ole varmaa faktaa, vaikka reikää kyljessä porattuna, että runko on kuiva.
Eikös X-Yacht ole käyttänyt jo pitkään kerrosrakenteissa vaahtoydintä, eikä balsaa?
En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta olen lukenut useammasta lähteestä hartsin tarttuvan paremmin balsaan kuin vaahtoon ja vaahtoytimen taipuksesta murentua delaminoiduttuaan.
Olisiko X veneiden ongelmat samaa perua?
Vaahtojakin on kovin erilaisia, kovia ja pehmämpiä, sitkeitä ja murenevia.
Yleensä sandwich-rakennetta vältetään kölipalkkien alueella ja keulassa ns. ”slamming zonella”, johon aaltojen iskut tulevat. Toki usein myös läpivientien kohdat ovat umpilaminaattia.
Pehmeä ja mureneva eivät sentään liene purjeveneen kerrosrakenteen väliaineen tavoiteltuja ominaisuuksia?
Ei taida tuo "slamming zone" -välttely koskea tavallisia purjeveneitä. Joitain äärimmäisiä raasereita ja moottoriveneitä ehkä. Useimmissa kerrosrakenteisissa purjeveneissä keulapiikin alunen on pääosin kerrosrakennetta. Joissain jopa kohta, johon anturit asennetaan.
Vaahdolla on ongelmana huonompi tarttuvuus laminaattiin. Balsalla tulee oikein tehtynä hartsi "tikkuja" syvälle tai jopa kokonaan läpi balsasta. Se istuu kuin tauti laminaatissa. Nykyään vaahto laitetaan usein alipaineella, jolla saadaan hyvä liimaus. Ennen väliin laitettiin "pakkelia", jolloin oli ongelmia liitoksen pysyvyydessä.
Vaahdon tai varsinkaan balsan mureneminen tai muu mekaaninen hajoaminen ei ole ongelma purjeveneissä. Moottoriveneissä aaltoiskut vettä väliaineen ympärillä saattavat murentaa heikomman vaahtoytimen.
Kyse on vaahtojen eroista. Lineaariset PVC-vaahdot (esim Airex) ovat sitkeämpiä ja pehmeämpiä kuin ns kovat ristisuutetut (esim Divinycell H) PVC vaahdot). Molempia käytetään.
Olen nähnyt slamming-zone termin purjeveneen laminaattirakenteen kuvauksessa.