Millainen on käytännöllinen perä?

Anonyymi

9

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vedenalainen osa perästä on merkityksellinen virtausten kannalta. Uppoumanopeuksissa suipossa perässä on pienin virtausvastus, mutta plaaniin nousemiseen sitävastoin tarvitaan perään kantavaa pinta-alaa.

    • Anonyymi

      No, kovassa kelissä leveäperäisen veneen avotila on kammottava paikka.

      Kunnon kallistuksessa olet todella korkealla, pudotus avotilan toiselle puolelle tai mereen ja se on morjens.

      Kapearunkoisessa/peräisessä ongelmaa ei ole.
      Avotuulilla taas leveä kantava perä on sporttinen, vastaavasti luovilla useimmiten enintään kohtuullinen.

      Muutenkin monessa purkkarissa asuttavuuden alttarille on uhrattu purjehdusominaisuuksia. Jotkut haluavat mastollisen kesämökin.

      Toisessa päässä ovat sitten äärimmilleen riisutut raaserit, joissa viihtyvyyttä on samalla tasolla kuin uimahallin vessassa.

      Itselläni on 2000-luvun alun leveähköllä perällä (ei läheskään yhtä leveä kuin tämänhetkisissä uusissa) oleva purkkari, mutta mietinnässä on kapearunkoisemman hankinta oikein tosi pitkää purjehdusta ajatellen.

      Vanhan ajan puinen pitkäkölipaattihan se varmaan ihanteellisin meikäläiselle olisi, mutta puu on materiaalina aika työläs kuitenkin. Toisaalta - jos nyt reilut viisikymppisenä ostaisin uuden puupurkkarin, hyvin hoidettuna perikunta saisi hoitaa loput.....

      Vaikeaa on. Valintoja ja mieltymyksiä on joka lähtöön.

    • Anonyymi

      Minun mieleeni on kapea runko ja perässä saa olla hiukan leveyttä kunnon ryntääkin pitäisi olla.

    • Anonyymi

      Erilaiset tasoitussäännöt/mittasäännöt ovat vaikuttaneet purjeveneiden ja niiden perien muotoihin. Jos veneen tasoitus/mittaluku lasketaan pystyssä kelluvan veneen vesilinjan pituudesta, kannattaa peräylitys (ja keulaylitys) tehdä mahdollisimman pitkäksi siten, että vesilinja pitenee veneen kallistuessa. Jos taas veneen maksimipituus ratkaisee, kannattaa perästä ja keulasta tehdä pystyt. Muodot ovat sitten valuneet kilpaveneistä myös matkaveneisiin.

      Tasoitussäännöt ovat vaikuttaneet myös perän leveyksiin. Esim. IOR-sääntö suosi keskeltä leveitä ja perästä ja keulasta kapeita veneitä. Ns. box-rulessa veneen rungon taas pitää mahtua tietyn kokoiseen laatikkoon, esim Vene-lehdessä esitelty TP52, jossa perä taas on leveämpi. Kilpaveneissä myös ratatyyppi vaikuttaa veneen muotoon. Jos ajetaan enimmäkseen avotuulia, veneistä tehdään leveämpiä ja eritysesti tasaisempia peräosastaan.

      Aiemmin täällä on väitelty ns. avoperäisten purjeveneiden puolesta ja vastaan. Jotkut kokevat ne turvattomaksi. Omassa veneessä on avoin perä, ja mielestäni se on mainio; veneestä on helppo mennä uimaan ja astua kumiveneeseen. Tilaa ei ”hukkaannu” peräkanteen. Veden läheisyys tuo vauhdin tuntua.

    • Perän muodolla on valtava vaikutus tehon tarpeeseen. Esim. perämoottoreissa on potkurin päässä tylppä kohta, johon se vedenalainen osa päättyy, ja sieltä tulee pakokaasu ulos. 50 solmun vauhdissa tuo pieni tylppä kohta tuottaa enemmän vastusta kuin veneen runko. Purjeveneissä ei ole tuollaista, vaan vaikka perä olisi leveä, on vedenalainen osa sopivasti kaarevaperäinen.

      • Anonyymi

        Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?

        Volvon vetolaitteissa potkuri päättyy tästä syystä kartioon, jolloin virtaus ei hajoa. Pakokaasut tulevat ulos kavitaatiolevyn läpi. Kaipa tässä tulee vähemmän turbulenssia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?

        No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.

        Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.

        Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.

        Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.

        Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.

        Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.

        Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä.

        Nuo nopeimpien vaneiden pintapotkurit ovat veneen plaanatessa vain puoliksi vedessä jos sitäkään, joten tylppä keskiö on ilmassa eikä sen muodolla ole merkitystä kuin ilmavirtauksien kannalta. Ei ne veneetkään ole juuri lainkaan vedessä vaan ilmassa.
        Pistoolin luodissa kuten kaikissa tavallisissa luodeisaa on tylppä perä joka hidastaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      119
      1632
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1468
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      35
      859
    4. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      829
    5. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      756
    6. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      36
      749
    7. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      708
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      700
    9. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      42
      699
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      663
    Aihe