Tein tänään aamulla testin ja plussaa näytti. Vauvakuume ollut jo aika kauan, joten pitäisi olla iloinen asiasta. Minua kuitenkin pelottaa ihan hirveesti! Mietin kaikkea mahdollista tulevaa enkä oikein osaa ajatella että sisälläni kasvaisi pikkuinen. Olisiko kellään lohduttavia sanoja?
Olenko normaali?
tuleva äiti
7638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ole huoleti. Kaikesta selviät ja nauti odotusajastasi. Selvää on, että uudet kuviot pelottavat, mutta kaikesta selviää. Turha hätäillä, saat uutta puhtia itseesi ajan myötä: sinusta tulee ihana äiti.
Onnittelut sinulle tuleva äiti!
Luonto on niin viisas, että kestää vielä monta kuukautta ennenkuin lapsi syntyy, ehdit tottua ajatukseen ja kaikkiin raskauden tuomiin muutoksiin.
Toki on myös niin, että lapsi tuo tullessaan myös ainaisen pienen huolen, mutta kyllä senkin kanssa pystyy hyvin elämään, ei vain pidä antaa sille yliotetta, vaan nauttia jokaisesta päivästä.
Hyvää odotusaikaa sinulle.
Kiitos vastauksista. Miten olisi hyvä kertoa omille vanhemmilleen asiasta? ja koska kannattaa kertoa? Tiedän että he ovat innoissaan mutta kertominen tuntuu silti vaikealta. Laskurien mukaan rv5 3 menossa. Neuvolassa pitäisi kai jossain vaiheessa käydä myös?
Kerrot vanhemmille ja muille ihan siihen tahtiin kun hyvältä tuntuu. Me kerrottiin vanhemmille aika aikaisin, mutta muille vasta niskaturvotusultran jälkeen eli raskausviikolla 13. Minusta tuntui vaikealta kertoa tästä meidän omasta salaisuudesta muille, oli jotenkin vaikeata puhua näin isosta asiasta. Mutta se on helpottanut ajan mittaan.
Soita paikalliseen neuvolaan niin he antavat sinulle ensimmäisen ajan, muistaakseni minulla oli eka aika esim. viikolla 9, en muista tarkkaan... Neuvolasta saa myös luettavaa mukaan, josta on kiva lueskella millainen vauva on milläkin viikolla. Samoin esim. www.liberovaipat.fi -sivulta on kiva seurata vauvan kehitystä.
Kyllä minuakin pelotti ja jännitti kun sain plussa-tuloksen testistä. Ja vieläkin raskausviikolla 20 jännittää ja pelottaa ja mietin, miten pärjään vauvan kanssa, kun ei ole yhtään kokemusta ennestään pienistä vauvoista. Ja jännittää, miten elämä muuttuu. Ja välillä ei pelota, vaan olen onnellinen. Mielialat vaihtelevat, se on ihan normaalia.
Tsemppiä ja hyvää mieltä odotukseen!
minä en Vieläkään osaa ajatella että masussa kasvaa vauva..vaikka olen nähnyt ultrassa. odottelen nyt kovasti että alkaisi liikkeet tuntumaan niin sitten tulee todemmaksi tämän vaukin olemassa olo. ehkä myös vaikuttaa sekin, että en ole ollut mikään hehkuttaja, olen ottanut raskauden aika rennosti ja antanut asioien mennä omalla painollaan..
minulla nuo pelot (esim miten osaan hoitaa, pärjään vauivan kanssa jne.) helpottivat kun näin unen vauvasta ja siinä me tulimme mainiosti toimeen ja osasin hoitaaa!
otahan rennosti :)
Pelot ovat normaaleja siitä se äitiyteen kasvaminen alkaa =D olen nyt rv17 ja aina välillä tulee erilaisia pelkoja ja ne jotenkin käy itsensä kanssa läpi ja sitten se menee ohi ja tulee toinen pelko jne.. mutta niistä selvii ;) Se kuuluu siihen valmistautumiseen vanhemmuuteen että pelkää ja miettii asioita, paljon huolestuttavampaa olisi jos ei yhtään pelkäisi tai miettisi asioita, Koska se oma lapsi tuo kuienkin paljon vastuuta ja uusia asioita :) Täysin normaalia ja kuuluu asiaan =)
Pelko perseessä tulevasta. Kaikki on niin outoa ja tiedossa on melkein satavarmasti että kaksin ollaan pikkusen kanssa. Mielessä myllertää että kuinka pärjään yksin sun muuta, mutta sitten välillä mieleen tulee etten olisi ainoa yh. Onhan niitä paljon muitakin ja pärjäävät hyvin, kai se on vaan omasta asenteesta kiinni.
Nyt viikkoja 9,lapsen isän kanssa keskusteltu abortista (hänen toivomus), hirvittää ajatuskin että joutuisin luopumaan omasta lapsestani joka kasvaa minun sisällä. Ja minun kun ei tosta noin vaan pitäny tulla raskaaksi..
Ressaa hirvittävästi tämä kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja se että pärjäänkö..