Minkä kokoinen yksin

Bavaria 38 painaa n. 7 tonnia. Kyllä sen (ja Nauticatin) hallinta onnistuu helposti yksin, jos osaa.

On tärkeää edetä askel kerrallaan. Siksi merenkulkuoppilaitoksen päällystöoppilaatkin aloittavat uransa ensimmäisessä harjoittelussa souturenkinä. Sitten perään hyväksytään 20 Jammu. Sen jälkeen siirrytään yli sataheppaisiin. Kolmantena opiskeluvuonna käsiin annetaan jo 8-metrinen jokivene.

Näin sen käsittelyn oppii, askel kerrallaan.

Vakavammin. Minusta voi aloittaa vaikka 50 jalkaisella, jos vain sellaiseen on varaa ja se on teknisesti oikein varustettu. Ilman tekniikkaa sellaisen hallinta on mahdotonta.

Minusta ainakin keulapotkurin voisi asentaa nykyään jokaiseen yli 30-jalkaiseen veneeseen.

Eipä taida monikaan käsitellä nykyään edes 10 tn:n painosta venettä yksin. Apureina on yleensä sähköisiä apuvälineitä. Kerran katsoin, kun 70-jalkaista venettä tuotiin yksin laituriin. Köydet olivat valmiina niin, että niihin ylettyi laiturilta. Kaveri ajoi veneen laiturin kylkeen ja astui rauhassa laiturille samannäköinen joystick-laite kaulalla kuin nosturiauton kuljettajilla on. Siinä vene pysyi kauniisti, kun köysiä pantiin rauhassa kiinni.
Omassa n. 7 tn:n veneessä on langattomasti toimiva keulapotkuri. Kohtuu helppoa on sen avulla yksin rantautua. Automaattiohjaus on itsestään selviö ja sähköiset vinssit, jos ei muuten purjeiden käsittely onnistu.

Jos yksin purjehtii, niin miksi hankkia niin iso vene, että sen käsittely on vaativaa?

Minulla on 10 tn painava NC ja seilaan sillä yksin tai seuralaisten kera jotka eivät osallistu asiaan.
Mitään suurempia pulmia ei maailmallakaan ole tullut eteen. Laiturointi yleensä menee jopa paremmin yksin kuin kaksin.
Yksin tulee valmistauduttua ja keskityttyä paremmin. Köydet laitetaan tilanteeseen reagoiden, ei merellä etukäteen sovitusti. Itsenäisesti tilanteiden muutoksiin reagoimaan kykenevä gasti olisi toki etu.
Keulapotkuri minulla on, mutta sen käyttö on veneen oppimisen jälkeen, ekat 10 000 mpk, ollut erittäin vähäistä. En koskaan aja mihinkään siihen luottaen, vaan potkuria lisäpelastajana käytän jos alkaa menemään marginaalit pieniksi.
Venettä pitää hiukan yleensä prepata yksinpurjehdukseen. Ison jalus tulee spinnuvinssille ruorin vierelle, pois katolta. Levankiköydet myös, samoin tietenkin genoan vinssit ovat käsillä ruorissa ollessa. Pilotti ajaa, mutta silti näin.
Ankkurivinssille on omatekoinen kauko-ohjain jotta ankkurin saa laskettua yksinkin juuri haluttuun kohtaan. Noston teen aina normaalisti keulasta vahtien. Aina on ajoissa ehtinyt ajamaan kun ankkuri on nostettu. Kiireellä toki joskus.

Marinapaikkojen ja -hintojen, vinjettikulujen, vakuutusten ym. takia meinaan kuitenkin siirtyä just alle kymppimetriseen. Normipurjehtijana Suomessa en sitä downshiftausta tekisi.
Ariel 371