IMF ja demareiden talouspolitiikka. Noloa.
IMF jyrähti hallituksen talouspolitiikasta
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kertoo demujen kombetenssista
Raportti tuolla englanniksi
https://www.imf.org/en/News/Articles/2019/11/18/mcs111919finland-staff-concluding-statement-of-the-2019-article-iv-mission
Ei vaikuta jyrähtäneen vaan toistaa vierailunsa keskustelujen tuloksen. Hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet, jotka on kyllä mahdollista saavuttaa. Epäilee hieman toimien toteutumista ja suosittelee pientä harkintaa ja muutoksia.
– Kuulkaa kaikki, hallituksen ensi vuoden päätökset tulevat merkitsemään sitä, että työpaikkoja on 5 000 vähemmän kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä. Hei siellä hallituksen riveissä, ryhdistäytykää ja ruvetkaa tekemään todellisia työllisyyttä ja talouskasvua tukevia päätöksiä! Zyskowicz iski.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kuvasi tilannetta historialliseksi.
”En 40-vuotisen urani aikana muista nähneeni tällaista hallituksen budjettia, joka vähentää työllisyyttä. Ajatelkaa, jos hallitus ei tekisi mitään, meillä olisi enemmän työpaikkoja.”
Zcsyskowitczillä on kestomigreeni. Siksi se rähjää koko ajan kuin rakkikoira.
Eikös se kokoomuslainen ole sitä mieltä että pienentämällä sosiaalietuuksia syntyy uusia työpaikkoja. Ihmettelen kyllä miten syntyy, sillä ne sosiaalietuuksien varassa jo olevat ovat siellä vuodenkin päästä. Naisen ei tarvitse kuin tehdä lapsi, ja niitä nyt voidaan ottaa huostaan ja tehdä uusia.
Ainoa keino saada lisää täytettyjä työpaikkoja on ottaa ulkomailta kun suomalainen ei kelpaa työhön. Tulee lisää kulutusta, tarvitaan asuntoja ja pankit lainaa palkkatyössä olevalle, jolloin on varaa elättää myös suomalaiset työttömät eikä pitkäaikaisen työttömän sosiaalietuuksiin tarvitse puuttua.
Pallo työllistymisessä on aina ollut työnantajalla olipa se yksityinen tai julkinen.
Lopuksi, jos haluaa harkita työttömän syyllistämistä, eli pallon heittoa, kannattaa kääntää katse sellaisen perustulon suuntaan missä pidempään työttömänä olleet siirretään perustulon piiriin ja he saavat ikuisen starttirahan eli perustulon.
Kun tienaa, on tienattava myös palkka ja eläkemaksut, jolloin käteen saa aina perustulon mutta se ”oma palkka” saatetaan periä korkeammalla verotuksella, eli perustulo maksetaan takaisin. Näin perustuloyrittäjällä ei ole henkilökohtaista riskiä vaan aina saa ruoat ja pystyy maksamaan asunnon - ja eläke kertyy.
Jos työtä ei yksinkertaisesti ole kaikille siivoojille, on osan jatkokoulutettava itsensä insinööriksi ja luotava uusia vientiartikkeleita. Niin kauan kuin liikettä riittää ei syyllistämistä tarvita. Jos suurinosa haluaa vain jäädä ”siivoojiksi”, eduskunta kiristää etuuksia eli kannustaa heikentämällä perustulosta saatavaa hyötyä esim. muuttamalla se vastikkeelliseksi - liian pienet tulot -> hanki opintopisteitä.
Vastikkeellisena tosin osa porukasta ei tee mitään, joten se vastikkeettomuus kannustaa vain pelkääjiä eli heitä, jotka eivät ota riskejä. Kaikki eivät myöskään jaksa istua luennoilla, joten moni teoreettinen ja kotona tehtävissä olevan tietotyön opetus tulee siirtää verkkoon, jotta jokainen voi opiskella itselleen parhaaseen aikaan ILMAN TURHIA RAJOITTEITA.