Keulapotkuri hidastaa 0,3 solmua

Anonyymi

Joku tuolla valitteli keulapotkurin aiheuttamaa vastusta. Omassa pienehkössä veneessäni se hidastaa noin 0,3 solmua, joten vaikutus käytäntöön on mitätön.

Jos asioita rupeaa ajattelemaan solmujen kymmenyksissä, kannattaisi sitten hankkia sitä vesilinjaa.

Mielenkiintoista muuten sinänsä, että veneitä ei myydä osittain sisustettuna, koska runko kuitenkin on varsin pieni osa kokonaiskuluista.

Saisi nopeutta lisää.

165

388

Vastaukset

  • Mistä päättelet, että hidastaa 0,3 solmua?

    Jos vaikka olisikin noin, se vastaisi samaa eroa kuin n. 10% veneen pienennys. Siis 30-jalkaisen hidastus 0,3 solmua tekee siitä vauhdillisesti 27-jalkaisen.

  • Tarkoitatko että jatke tavallaan laitettaisiin veneeseen jo uutena, joten siihen jätettäisiin tyhjää rakentamatonta sisätilaa? Esim. 32-jalkainen vene olis sisältä leveä 27-jalkainen. Jätettäisiinkö tyhjää tilaa eteen vai taakse? Painonjakauma pitää ottaa huomioon, tyhjään tilaan pitää laittaa jotain halpaa hyötypainoa kumminkin

  • 0,3 solmua runkonopeudesta vai 0,3 solmua kautta koko nopeusrekisterin? Jos kevyessä tuulessa kulkee kahta solmua ilman keulapotkuria niin 0,3 solmun hidastus alkaa tuntua.

    Olihan runkovalmiit veneet 70-80 luvuilla aika suosittuja. Välilaipiot paikoillaan ja itse sai miettiä loput mallipiirustusten mukaan tai oman pään mukaan. Taisi suosio hiipua kun sisustusmoduuleja alettiin tekemään lasikuidusta niin isoiksi että asennus oli tehtävä ennen kannen kiinnitystä runkoon.

    • 0,3 solmua tietenkin kaikilla nopeuksilla. Tyynellä vene kulkee taaksepäin ja sitä voi käyttää hyväksi rantautuessa.
      Jos on kovin pieni, niin 0,3 voi olla tärkeä. Kiire on kuitenkin köyhien juttu.


  • Ehkä se kiire on köyhien juttu, mutta minun lisäksi monelle muullekin metrin pidempi vene olisi melkoisen suuri lovi budjettiin. Keulapotkurin kustannus siihen vielä lisäksi. Keulapotkuri on toisaalta sellainen lisä, jota en ole kertaakaan huomannut kaipaavani. Siihen liittyvä tekniikka ei ole kovinkaan ongelmatonta ja sitten vielä se 0,3 solmua, mikä on todella paljon.

    • Kiitos kun kerroit. Budjettisi ja se ettet ole kertaakaan huomannut kaipaavasi keulapotkuria on tarpeellinen tieto sinulle itsellesi. Mutta mitä me muut teemme sillä tiedolla?

      Jonkun toisen mielestä esim. perämoottorittoman purjeveneen teknisistä ratkaisusta johtuva rajoitettu ohjautuvuus ei ole kovinkaan ongelmatonta edes sen keulapotkurin edellyttämään huollontarpeeseen suhteutettuna.

      Autoissa hitaan nopeuden ohjausominaisuuksia lisäävä ohjaustehostin yleistyi jo 80-luvulla, vaikka se oli puhtaasti vain mukavuusvaruste. Todelliseen kääntösäteeseen yms. ohjaustehostimella ei ollut edes vaikutusta.

      Mutta eiköhän ohjaustehostimestakin silloin jotkut nillittänyt, ohjaustunto tai ralliajotaidot katoa yms. No nykyään uutta ohjaustehostimetonta perhe- tai retkeilyyn käytettävää auto kukaan tuskin huolisi. Jopa urheiluautoista löytyy tehostimet. Moottoriurheilun kuninkuusluokassa F1 autoissakin on ohjaustehostin.

      Purjeveneneen keulapotkuri kuitenkin parantaa ratkaisevasti ohjailukykyä, joten miksi ihmetellä toisten päätöstä käyttää sellaista?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kiitos kun kerroit. Budjettisi ja se ettet ole kertaakaan huomannut kaipaavasi keulapotkuria on tarpeellinen tieto sinulle itsellesi. Mutta mitä me muut teemme sillä tiedolla?

      Jonkun toisen mielestä esim. perämoottorittoman purjeveneen teknisistä ratkaisusta johtuva rajoitettu ohjautuvuus ei ole kovinkaan ongelmatonta edes sen keulapotkurin edellyttämään huollontarpeeseen suhteutettuna.

      Autoissa hitaan nopeuden ohjausominaisuuksia lisäävä ohjaustehostin yleistyi jo 80-luvulla, vaikka se oli puhtaasti vain mukavuusvaruste. Todelliseen kääntösäteeseen yms. ohjaustehostimella ei ollut edes vaikutusta.

      Mutta eiköhän ohjaustehostimestakin silloin jotkut nillittänyt, ohjaustunto tai ralliajotaidot katoa yms. No nykyään uutta ohjaustehostimetonta perhe- tai retkeilyyn käytettävää auto kukaan tuskin huolisi. Jopa urheiluautoista löytyy tehostimet. Moottoriurheilun kuninkuusluokassa F1 autoissakin on ohjaustehostin.

      Purjeveneneen keulapotkuri kuitenkin parantaa ratkaisevasti ohjailukykyä, joten miksi ihmetellä toisten päätöstä käyttää sellaista?

      No ihan persiistähän ne 80-luvun ohjaustehostimet oli, ja edelleen tietyt valmistajat suosivat ylitehostettuja ohjauksia pienellä ratilla jotka maantieajossa häviävät jopa joillekin 70-luvun autoille. Vikaantuvatkin nuo tehostajat välillä ja silloin on todella tympeää vääntää sitä rattia tehostamattomaksi suunniteltuun verrattuna.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No ihan persiistähän ne 80-luvun ohjaustehostimet oli, ja edelleen tietyt valmistajat suosivat ylitehostettuja ohjauksia pienellä ratilla jotka maantieajossa häviävät jopa joillekin 70-luvun autoille. Vikaantuvatkin nuo tehostajat välillä ja silloin on todella tympeää vääntää sitä rattia tehostamattomaksi suunniteltuun verrattuna.

      Huonontamalla ajo-ominaisuuksia saisit ajamiseen edes vähän vauhdin hurmaa. Hidas nykyliikenne ja ajo-ominaisuudet on ikävystyttävä ja tylsä yhdistelmä. Kattonopeus tuli 70-luvulla.


    • "Siihen liittyvä tekniikka ei ole kovinkaan ongelmatonta "

      Mikä tekniikassa on ongelmallista?

      Vai onko kyse vain siitä, että sinä koet sähkötekniikan vaikeaksi?


  • Voiko joku kertoa minkälaista huoltoa keulapotkuri tarvitsee, kun se nousee niin monessa kirjoituksessa esille?

    Pitääkö se mahdollisesti irrottaa ja säilyttää lämpimässä vai pitääkö siitä vaihtaa öljyt tai hiilet joka vuosi?

    Ilmeisesti kuitenkin jotain hyvin monimutkaista verrattuna esimerkiksi maston kaatamiseen verrattuna tai sitten kyseessa ovat hyvin epätekniset henkilöt. Tai molemmat.

    • "Voiko joku kertoa minkälaista huoltoa keulapotkuri tarvitsee, kun se nousee niin monessa kirjoituksessa esille"

      Ei tarvitse käytännössä mitään huoltoa. Ei sähkömoottori tarvitse mitään erityistä huoltoa. Oma keulapotkurini on lisäksi kiinni starttiakuissa, eli keulapotkuri (75 kgf eli 6 kW malli) ei tuo edes mitään huoltoa lisää akku-puolelle. Jotkut hakee itselleen ongelmia laittamalla keulapotkurille oman akuston, mutta se ei ole keulapotkurin syy, vaan asennuksen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Voiko joku kertoa minkälaista huoltoa keulapotkuri tarvitsee, kun se nousee niin monessa kirjoituksessa esille"

      Ei tarvitse käytännössä mitään huoltoa. Ei sähkömoottori tarvitse mitään erityistä huoltoa. Oma keulapotkurini on lisäksi kiinni starttiakuissa, eli keulapotkuri (75 kgf eli 6 kW malli) ei tuo edes mitään huoltoa lisää akku-puolelle. Jotkut hakee itselleen ongelmia laittamalla keulapotkurille oman akuston, mutta se ei ole keulapotkurin syy, vaan asennuksen.

      Aika hurja startttiakusto sinulla on, jos siitä voit suoraan käyttää 6 kW keulapotkuria pitkien kaapeleiden päässä. Yleensä starttiakku on 50-70 Ah, joka menee aivan polvilleen tuollaisesta 500 A virrasta. Moottoreiden starttimoottorit ovat 1-2 kW ja paljon lähempänä. Starttivirta tyypillisesti 100 A. Keulaan saa vetää sitten 70-100 mm2 kaapelia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aika hurja startttiakusto sinulla on, jos siitä voit suoraan käyttää 6 kW keulapotkuria pitkien kaapeleiden päässä. Yleensä starttiakku on 50-70 Ah, joka menee aivan polvilleen tuollaisesta 500 A virrasta. Moottoreiden starttimoottorit ovat 1-2 kW ja paljon lähempänä. Starttivirta tyypillisesti 100 A. Keulaan saa vetää sitten 70-100 mm2 kaapelia.

      Kirjoitat 12V mallista. Mutku mulla on 24 V starttiakusto ja akut (2 kpl sarjassa) on suuremat kuin 70 Ah. Ja kaapeli on tosiaan "ranteen paksuista". Ei ongelmia. Toimii hyvin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kirjoitat 12V mallista. Mutku mulla on 24 V starttiakusto ja akut (2 kpl sarjassa) on suuremat kuin 70 Ah. Ja kaapeli on tosiaan "ranteen paksuista". Ei ongelmia. Toimii hyvin.

      Missä purjeveneessä on 24 V starttimoottori? Ja starttiakusto suurempi kuin useimpien hupiakusto.


  • Jos nopeus putoaa millä tahansa nopeudella 0,3 solmua, on veneen kyljessä joko valtava tunneliaukko tai putki on asennettu hölmösti. Kun tunnelin takareunaa ei näy edestä katsottaessa, päästään hyvin pieneen vastukseen. Tunnelin etureunaan tehty koroke on vähintä mitä tehdään. Oikeaoppisessa asennuksessa tehdään takareunaan tarvittava syvennys. Se on työläämpi ja tuplaa tunnelin asennuskulut. Veneen nopeus vähenee silloin pahimmillaan prosentin verran, eli esim. neljässä solmussa 0,04 solmua.
    Tuossa kuva:
    https://www.tms-marmaris.com/site/assets/files/1156/tms-marine-service-bow-thruster-tunnel-housing-installation-repair-003.jpg

    • 0,04 solmua ei ole juuri mitään!Siis vauhdin hidastumisessa siihen nähden,että potkurin lavat kääntyvät taakse!No ,tuohon ei tosin usko kukaan joka purjehtii!Kun käännät koneen vaihteen panolle kuulet loksahduksen kun potkurin lavat kääntyvät taakse!On selkeä ero veneen kukkuu!Soudapas soutuveneellä perämoottori vedessä!Jo muutaman vedon jälkeen käännät perämoottori ylös niin,ettei potkuri jarruta vedessä ja soutaminen nopeutuu!Kokeilepas 0,04 mies niin sitten tiedät että puhut soppaa!


    • Anonyymi kirjoitti:

      0,04 solmua ei ole juuri mitään!Siis vauhdin hidastumisessa siihen nähden,että potkurin lavat kääntyvät taakse!No ,tuohon ei tosin usko kukaan joka purjehtii!Kun käännät koneen vaihteen panolle kuulet loksahduksen kun potkurin lavat kääntyvät taakse!On selkeä ero veneen kukkuu!Soudapas soutuveneellä perämoottori vedessä!Jo muutaman vedon jälkeen käännät perämoottori ylös niin,ettei potkuri jarruta vedessä ja soutaminen nopeutuu!Kokeilepas 0,04 mies niin sitten tiedät että puhut soppaa!

      Luepas mistä kirjoitin. Siis vielä kerran, puhe oli keulapotkuria varten tehtävän vesitunnelin aiheuttamasta vastuksesta. Eli putki, joka on kohtisuorassa köliin nähden. Siis paljonko veneen kyljissä olevat vedenalaiset reiät hidastavat nopeutta. Sitä tarkoitettiin.
      Muuten tiedoksi, että myös vedenalaisten läpivientien reiät hidastavat nopeutta. Jos siis haluat mahdollisimman nopean veneen, poista kaikki läpiviennit ja laminoi reiät umpeen. Nopeuden lisäys on niin vähäinen, että tuskin monikaan viitsii huonontaa veneensä käyttömukavuutta tuolla tavalla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Luepas mistä kirjoitin. Siis vielä kerran, puhe oli keulapotkuria varten tehtävän vesitunnelin aiheuttamasta vastuksesta. Eli putki, joka on kohtisuorassa köliin nähden. Siis paljonko veneen kyljissä olevat vedenalaiset reiät hidastavat nopeutta. Sitä tarkoitettiin.
      Muuten tiedoksi, että myös vedenalaisten läpivientien reiät hidastavat nopeutta. Jos siis haluat mahdollisimman nopean veneen, poista kaikki läpiviennit ja laminoi reiät umpeen. Nopeuden lisäys on niin vähäinen, että tuskin monikaan viitsii huonontaa veneensä käyttömukavuutta tuolla tavalla.

      Läpiviennit ovat kooltaan yleensä 19-38 mm. Niitä saa upotettuina ja jopa sellaisina, että suljettuna reiän peittää tulppa, joka on pohjan tasassa eli täysin sileä pohja. Monet ovat vaihtaneet hiukan ulkonevat läpiviennit ja anturit upotettuihin.

      Varsin merkittävä ero keulapotkuriin, jossa on molemmin puolin 140-190 mm reikä jo 50 kgf keulapotkureissa. Tilannetta pahentaa se, että reikä on alueella, jossa rungon leveys kasvaa voimakkaasti. Läpiviennit ovat yleensä melko suoralla runko-osuudella.

      Tunnelin aukon muotoilulla voidaan toki vastusta vähentää. Laivoissa käytetään ritilää aukon päällä ohjaamassa virtausta aukon ohi.

      0,04 solmun hidastus on todella pieni, käytännössä täysin mahdoton havaittavaksi mittareilla. Väittäisin kyllä hyvinkin muotoillun tunnelin aiheuttavan merkittävästi suuremman hidastuksen. Riippuu toki purjehdustilanteesta ja veneestä. Taatusti hidastus ei ole vakio, vaan on suurempi kryssillä ja kevyellä tuulella kuin reippaassa sivutuulessa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Läpiviennit ovat kooltaan yleensä 19-38 mm. Niitä saa upotettuina ja jopa sellaisina, että suljettuna reiän peittää tulppa, joka on pohjan tasassa eli täysin sileä pohja. Monet ovat vaihtaneet hiukan ulkonevat läpiviennit ja anturit upotettuihin.

      Varsin merkittävä ero keulapotkuriin, jossa on molemmin puolin 140-190 mm reikä jo 50 kgf keulapotkureissa. Tilannetta pahentaa se, että reikä on alueella, jossa rungon leveys kasvaa voimakkaasti. Läpiviennit ovat yleensä melko suoralla runko-osuudella.

      Tunnelin aukon muotoilulla voidaan toki vastusta vähentää. Laivoissa käytetään ritilää aukon päällä ohjaamassa virtausta aukon ohi.

      0,04 solmun hidastus on todella pieni, käytännössä täysin mahdoton havaittavaksi mittareilla. Väittäisin kyllä hyvinkin muotoillun tunnelin aiheuttavan merkittävästi suuremman hidastuksen. Riippuu toki purjehdustilanteesta ja veneestä. Taatusti hidastus ei ole vakio, vaan on suurempi kryssillä ja kevyellä tuulella kuin reippaassa sivutuulessa.

      https://www.google.fi/search?source=hp&ei=o_rzXemsFuGurgTr5LRA&q=joakim+läpiviennit+vastus&oq=joakim+läpiviennit+vastus&gs_l=psy-ab.3...2401.18041..19272...1.0..0.180.3897.0j26......0....1..gws-wiz.......0i131j0j0i10j0i22i30j0i22i10i30j33i160.MJ-971pcHNk&ved=0ahUKEwipir2ZwbPmAhVhl4sKHWsyDQgQ4dUDCAY&uact=5

      En saanut suoraa linkkiä, joten tässä on googlen-linkki pohjan vaikutukseen.
      Voit siis ihan itse laskea läpivientien vaikutuksia.
      Itse arvoin C/R-veneessäni alaslaskettavan ja tunnelikeulapotkurin välillä aikanaan. Tunneli voitti yksinkertaisuuden takia. Nopeusero verrattuna ilman tunnelia on merkityksetön kaikessa muussa kuin tiukassa kilpailussa, jossa miehistön/purjeiden vaikutus on moninkertainen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      https://www.google.fi/search?source=hp&ei=o_rzXemsFuGurgTr5LRA&q=joakim+läpiviennit+vastus&oq=joakim+läpiviennit+vastus&gs_l=psy-ab.3...2401.18041..19272...1.0..0.180.3897.0j26......0....1..gws-wiz.......0i131j0j0i10j0i22i30j0i22i10i30j33i160.MJ-971pcHNk&ved=0ahUKEwipir2ZwbPmAhVhl4sKHWsyDQgQ4dUDCAY&uact=5

      En saanut suoraa linkkiä, joten tässä on googlen-linkki pohjan vaikutukseen.
      Voit siis ihan itse laskea läpivientien vaikutuksia.
      Itse arvoin C/R-veneessäni alaslaskettavan ja tunnelikeulapotkurin välillä aikanaan. Tunneli voitti yksinkertaisuuden takia. Nopeusero verrattuna ilman tunnelia on merkityksetön kaikessa muussa kuin tiukassa kilpailussa, jossa miehistön/purjeiden vaikutus on moninkertainen.

      Keulapotkuritunnelia varten voi askarrella peitelevyt, jotka pannaan paikalleen kilpailun ajaksi. Tottakai keulapotkurin moottori (20 kg) ruuvataan myös irti + kaikki ylimääräiset hupiakut jne.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keulapotkuritunnelia varten voi askarrella peitelevyt, jotka pannaan paikalleen kilpailun ajaksi. Tottakai keulapotkurin moottori (20 kg) ruuvataan myös irti + kaikki ylimääräiset hupiakut jne.

      No ne kilpailutilanteet tuppaavat ilmaantua odottamatta ja lentävällä lähdöllä eikä jää aikaa mihinkään ruuvailuun tai romun yli laidan heittämiseen. Häpeä on liian suuri jos Bavaria ehtii ohi. ;)


    • Anonyymi kirjoitti:

      No ne kilpailutilanteet tuppaavat ilmaantua odottamatta ja lentävällä lähdöllä eikä jää aikaa mihinkään ruuvailuun tai romun yli laidan heittämiseen. Häpeä on liian suuri jos Bavaria ehtii ohi. ;)

      Noo.., sitähän tapahtuu jatkuvasti, siis että menee ohi :-)


  • Joku perusteli keulapotkurittomuutta veneen hallinnan harjoittelulla, mutta itselläni tilanne oli joskus täysin päinvastainen.

    Kun päätös isomman reissuveneen ostamisesta oli tehty mutta ei vielä ajankohtainen, hankin välivaiheeseen nimenomaan keulapotkurillisen 38 jalkaisen, jolla harjoittelin ja sain tuntumaa mm. siihen keulapotkurin. Käsittelyn harjoittelu pehmensi merkittävästi isompaan veneeseen siirtymistä.

    Samalla tavalla tein myös tuuliperäsimen kanssa. Itämerellä se oli sinäänsä tarpeeton, mutta sen käytön opettelun ja totuttelun tuoma rutiini siirtyi mukana veneen vaihtuessa suurempaan.

    Keulapotkurin käyttökin siis on purjehduksen harjoittelua.

    S/Y Marlin

  • Keulapotkurissa en näe muuta pahaa kuin hinnan , lisääntyneen vastuksen, painon keulassa sekä turhan käytön. Moni tuntuu ohjailevan venettä satamassa peräsimen sijaan potkureita vinguttamalla. Ohjailukyvyn oppimisen sijaan ohjailutaito keulapotkurin käyttäjillä pikemminkin rappeituu. Olen itsekin tutkiskellut jälkiasennuksen mahdollisuuksia. Kylläkin ensisijaisesti suihkulla eikä potkurilla ohjailua.
    seppomartti

    • Onko sinulla jotain tutkittua tietoa siitä, että keulapotkurilla varustetut veneet törmäilisi muita enemmän satamassa?

      Minusta nimittäin tuntuu kuitenkin siltä, että keulapotkurin avulla vältetään enemmän kolhuja kuin aiheutuu siitä, että se on joskus rikki. Omissa veneissäni se ei ole ikinä hajonut tai lakannut toimimasta.

      En ole niin naiivi, että yleistäisi oman kokemukseni keulapotkurin luotettavuudesta yleispäteväksi totuudeksi, mutta ei pidä myöskään yleistää omaa arvausta sen hajoamisherkkyydestä tieteelliseksi faktaksi.

      Keulapotkuria voi verrata ajonvakautusjärjestelmään. Se on pelastanut monta henkeä ja kuitenkin voi väittää, että ihmiset osaisivat ajaa paremmin, jos sitä ei olisi. Toinen yhteinen asia on, että jos ei ole ajanut ajonvakautuksella, niin sitä ei osaa käyttää oikein.

      Sama pätee keulapotkuriin. Keulapotkurin kanssa pitää myös opetella, kuinka paljon se työntää, miten vene sen kanssa kääntyy ja kuinka pitkään sitä kannattaa käyttää ettei törmää laituriin tai jää kauaksi. Siis ihan vastaavat opettelut kuin ilman sitä. Keulapotkuri kuitenkin tekee jotkut asiat mahdollisiksi, jotka eivät onnistu ilman sitä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko sinulla jotain tutkittua tietoa siitä, että keulapotkurilla varustetut veneet törmäilisi muita enemmän satamassa?

      Minusta nimittäin tuntuu kuitenkin siltä, että keulapotkurin avulla vältetään enemmän kolhuja kuin aiheutuu siitä, että se on joskus rikki. Omissa veneissäni se ei ole ikinä hajonut tai lakannut toimimasta.

      En ole niin naiivi, että yleistäisi oman kokemukseni keulapotkurin luotettavuudesta yleispäteväksi totuudeksi, mutta ei pidä myöskään yleistää omaa arvausta sen hajoamisherkkyydestä tieteelliseksi faktaksi.

      Keulapotkuria voi verrata ajonvakautusjärjestelmään. Se on pelastanut monta henkeä ja kuitenkin voi väittää, että ihmiset osaisivat ajaa paremmin, jos sitä ei olisi. Toinen yhteinen asia on, että jos ei ole ajanut ajonvakautuksella, niin sitä ei osaa käyttää oikein.

      Sama pätee keulapotkuriin. Keulapotkurin kanssa pitää myös opetella, kuinka paljon se työntää, miten vene sen kanssa kääntyy ja kuinka pitkään sitä kannattaa käyttää ettei törmää laituriin tai jää kauaksi. Siis ihan vastaavat opettelut kuin ilman sitä. Keulapotkuri kuitenkin tekee jotkut asiat mahdollisiksi, jotka eivät onnistu ilman sitä.

      Mahtaako tutkittua tietoa olla olemassa, mutta havainnot ovat sellaisia, että kun homma on muuten lähtenyt vikasuuntaan, sitä yritetään paikata keulapotkurilla. Ja kun homma on muutenkin hanskassa, ei keulapotkuria tarvitakaan. Siksi myös sen käyttö herättää huomiota silloinkin, kun siihen selvästikään tarvetta ole. Oikeastaan luontainen tarve keulapotkurille olisi veneessä, jossa on tuplaperäsimet. Ne kun eivät tottele peräsintä ilman vauhtia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mahtaako tutkittua tietoa olla olemassa, mutta havainnot ovat sellaisia, että kun homma on muuten lähtenyt vikasuuntaan, sitä yritetään paikata keulapotkurilla. Ja kun homma on muutenkin hanskassa, ei keulapotkuria tarvitakaan. Siksi myös sen käyttö herättää huomiota silloinkin, kun siihen selvästikään tarvetta ole. Oikeastaan luontainen tarve keulapotkurille olisi veneessä, jossa on tuplaperäsimet. Ne kun eivät tottele peräsintä ilman vauhtia.

      Eli keulapotkurilla varustetut veneet eivät pääse satamaan?
      Vaikutat hiukan asenteelliselta.

      Minusta vaikuttaa sinun kirjoituksesi perusteella, että keulapotkuria käyttävät lähtevät alunperinkin tekemään käännöstä tms keulapotkurilla ja siksi lähestyminen on erilainen kuin ilman sitä.

      Ainakin minä tulen laituriin eri tavoilla riippuen siitä aionko käyttää keulapotkuria vai en. Keulapotkurin kanssa vene voi hyvinkin olla teklemättömässä paikassa ilman sitä. Luulisin, että koneella tultaessa myöskin lähestytään eri tavalla kuin pelkin purjein.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli keulapotkurilla varustetut veneet eivät pääse satamaan?
      Vaikutat hiukan asenteelliselta.

      Minusta vaikuttaa sinun kirjoituksesi perusteella, että keulapotkuria käyttävät lähtevät alunperinkin tekemään käännöstä tms keulapotkurilla ja siksi lähestyminen on erilainen kuin ilman sitä.

      Ainakin minä tulen laituriin eri tavoilla riippuen siitä aionko käyttää keulapotkuria vai en. Keulapotkurin kanssa vene voi hyvinkin olla teklemättömässä paikassa ilman sitä. Luulisin, että koneella tultaessa myöskin lähestytään eri tavalla kuin pelkin purjein.

      Melkoisen merkillisiä päätelmiä, mutta senhän tiedät itsekin. Nuo ovat kuitenkin omia havaintoja, toisinaan kipparin itsensä vahvistamia. Sinä ehkä hyvinkin osaat ennakoida keulapotkurin käytön tarpeen, läheskään kaikki eivät osaa. Turhimmat käytöt liittyvät laiturista lähtöihin, silloin ne äänensä takia helpoiten huomaakin.


    • "Moni tuntuu ohjailevan venettä satamassa peräsimen sijaan potkureita vinguttamalla."

      Tämä ei ole keulapotkurin syy vaan tietämättömän / ymmärtämättömän epävarman kipparin.

      Oma keulapotkuri on ensisijaisesti turvavaruste ja sekundäärisesti mukaavusvaruste. Turvavaruste siten, että jos manoveeri ei mene normaalilla menetelmällä kuin Strömsössä, niin sen voi korjata keulapotkurilla. Tarkoittaa, että jos esim. ahtaassa paikassa vaikka tuuli nappaa kiinni ja normaalilla ruorinkäytöllä vene ei käänny ja on menossa muita päin, saa keulapotkurilla keulan kääntymään nopeammin ja ilman koneen huudattamista tuulta vastaan.

      Keulapotkurin suuri etu on siinä, että sillä saa keulan käännettyä ilman että perä kiertää niin kaukaa ulkokautta. Maantieliikenteessä voisi verrata, että ajat autolla jossa on hyvon pitkä peränylitys jolloin tarvitaan enemmän tilaa sivussa kääntymiseen, kun perä koukkaa. Katsokaa vaikka noita busseja joissa on teli. Melkoinen peränylitys ja vaatii paljont ilaa käänytyessä. Sama se on pidemällä veneellä. Keulapotkuri jeesaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mahtaako tutkittua tietoa olla olemassa, mutta havainnot ovat sellaisia, että kun homma on muuten lähtenyt vikasuuntaan, sitä yritetään paikata keulapotkurilla. Ja kun homma on muutenkin hanskassa, ei keulapotkuria tarvitakaan. Siksi myös sen käyttö herättää huomiota silloinkin, kun siihen selvästikään tarvetta ole. Oikeastaan luontainen tarve keulapotkurille olisi veneessä, jossa on tuplaperäsimet. Ne kun eivät tottele peräsintä ilman vauhtia.

      "Ja kun homma on muutenkin hanskassa, ei keulapotkuria tarvitakaan"

      Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Nykyisessä veneessäni on keulapotkuri kun sen asennutin 5 vuotat sitten. 10 ensimmäsitä vuotta kuljin sillä ilman keulapotkuria. Kyllä sekin toimi, mutta esim. ahtaissa satamissa oli vain paikkoja, joihin ei voinut mennä. Joten kun satama alkoi täyttymään ja ne viimeiset vapaat paikat olivat sellaisia joihin ei voinut mennä, niin piti lähteä kohti seuraavaa satamaa tai jäädä redille ankkuriin.

      Ja miksei voinut mennä? Paikat olivat sellaisia, että mahdollisesti täysin tyynessä olisi parilal springillä päässyt pois, mutta ennustettu tuuli oli sellainen, että se olisi tullut juuri suunnasta joka esti tämän. Meinaan keulan kääntyminen tuuleen vaatii veneeltäni sen verran tilaa ja koneesta työntövoimaa, ettei ahtaassa paikassa onnistu. Ja vaatii suuren tilan ja nopeuden, jos haluaa keulan kääntyvän tuuleen. Näin ollen näihin paikkoihin joissa ei ollut tilaa näille manoovereille jätin suosiolla menemättä. Nyt voin mennä, kun asennutin keulapotkurin.

      "että kun homma on muuten lähtenyt vikasuuntaan, sitä yritetään paikata keulapotkurilla."

      Tämäkään ei ole keulapotkurin vika, vaan kyllä syy on täysin siinä ruorin takana. Taidot eivät riitä. Pitäisi harjoitella enemmän.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Melkoisen merkillisiä päätelmiä, mutta senhän tiedät itsekin. Nuo ovat kuitenkin omia havaintoja, toisinaan kipparin itsensä vahvistamia. Sinä ehkä hyvinkin osaat ennakoida keulapotkurin käytön tarpeen, läheskään kaikki eivät osaa. Turhimmat käytöt liittyvät laiturista lähtöihin, silloin ne äänensä takia helpoiten huomaakin.

      "Sinä ehkä hyvinkin osaat ennakoida keulapotkurin käytön tarpeen, läheskään kaikki eivät osaa"

      Tässä se tuli. Kyse ei ole siis kelupapotkurin ongelmasta vaan kipparin taidottomuudesta. Siihen kipparin taitoon keulapotkuri ei vaikuta mitenkään, sitä kun saa vain ja ainoastaan harjoittelemalla. Toki se vaatii että a) itse hiffaa mitä pitää harjoitella b) joku toinen opettaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Melkoisen merkillisiä päätelmiä, mutta senhän tiedät itsekin. Nuo ovat kuitenkin omia havaintoja, toisinaan kipparin itsensä vahvistamia. Sinä ehkä hyvinkin osaat ennakoida keulapotkurin käytön tarpeen, läheskään kaikki eivät osaa. Turhimmat käytöt liittyvät laiturista lähtöihin, silloin ne äänensä takia helpoiten huomaakin.

      "Turhimmat käytöt liittyvät laiturista lähtöihin, silloin ne äänensä takia helpoiten huomaakin."

      Kuinka niin turhimmat? Milloin keulapotkuria on sitten mielestäsi tarkoitus käyttää, jos ei juuri laituriin tulatessa / lähtiessä? Vendan vaihdosssako?

      Kyllä minä ainakin keulapotkuria käytän laiturista lähtiessä, jos on TARPEEN. Jos on vähän sivutuulta, niin johtuen korkeammasta kansirakeenteesta, se nappaa kiinni. Johtuen pohjan muodosta, ei vene käänny lainkaan ruorilla peruuttaessa. Lisäksi kun silloin tällöin yksin liikun n. 40 jalkaisella veneellä, niin keulapotkurin kauko-ohjain on mainio väline laituriin tultaessa. Auttaa paljon. Ja vertailuna, harrastin samalla veneellä 10 vuotta veneilyä ilman keulapotkuria.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Turhimmat käytöt liittyvät laiturista lähtöihin, silloin ne äänensä takia helpoiten huomaakin."

      Kuinka niin turhimmat? Milloin keulapotkuria on sitten mielestäsi tarkoitus käyttää, jos ei juuri laituriin tulatessa / lähtiessä? Vendan vaihdosssako?

      Kyllä minä ainakin keulapotkuria käytän laiturista lähtiessä, jos on TARPEEN. Jos on vähän sivutuulta, niin johtuen korkeammasta kansirakeenteesta, se nappaa kiinni. Johtuen pohjan muodosta, ei vene käänny lainkaan ruorilla peruuttaessa. Lisäksi kun silloin tällöin yksin liikun n. 40 jalkaisella veneellä, niin keulapotkurin kauko-ohjain on mainio väline laituriin tultaessa. Auttaa paljon. Ja vertailuna, harrastin samalla veneellä 10 vuotta veneilyä ilman keulapotkuria.

      Turhaa se on silloin, kun on tyyntä ja vene kääntyisi muutenkin. Paljon näkee (ja kuulee) keulapotkurin käyttöä, jossa hyvässä tilassa käännetään venettä tai laituriin tullessa pusketaan milli vasemmalle milli oikealle aivan turhaan. Pitäähän sitä leluaan käyttää.

      Pahimmat mokat olen nähnyt juuri keulapotkureilla, kun sen teho ei enää riitäkään tai ei osata tulla muuten oikein eli luullaan homman hoituvan keulapotkurilla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Turhaa se on silloin, kun on tyyntä ja vene kääntyisi muutenkin. Paljon näkee (ja kuulee) keulapotkurin käyttöä, jossa hyvässä tilassa käännetään venettä tai laituriin tullessa pusketaan milli vasemmalle milli oikealle aivan turhaan. Pitäähän sitä leluaan käyttää.

      Pahimmat mokat olen nähnyt juuri keulapotkureilla, kun sen teho ei enää riitäkään tai ei osata tulla muuten oikein eli luullaan homman hoituvan keulapotkurilla.

      "laituriin tullessa pusketaan milli vasemmalle milli oikealle "

      "eli luullaan homman hoituvan keulapotkurilla."

      Tässä on kuitenkin kyse siitä, ettei kippari vain osaa. Kukaan ei ole varmaan opettanut sitä laituriin tulemista (keulapotkurilla ja ilman) ja epävarmana käyttää kaikkia käytössä olevia laitteita, kun ei muustakaan tiedä. Tämähän ei ole keulapotkurin syy vaan syynä on - edelleen - kippparin taidottomuus.

      Eli ihan turha täällä on isoon ääneen julistaa keulapotkuri pannaan, kun perussyyn'ä syynä on ohjaajien taidottomuus. Julaistaisit ennemin kipparin taidottomuuden pannaan. Ne ken osaa laituroinnin / rantautumisen ilman kelapotkuria, saavat sen olemassaolosta lisäturvan sekä myös sen tuomia mahdollisuuksia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "laituriin tullessa pusketaan milli vasemmalle milli oikealle "

      "eli luullaan homman hoituvan keulapotkurilla."

      Tässä on kuitenkin kyse siitä, ettei kippari vain osaa. Kukaan ei ole varmaan opettanut sitä laituriin tulemista (keulapotkurilla ja ilman) ja epävarmana käyttää kaikkia käytössä olevia laitteita, kun ei muustakaan tiedä. Tämähän ei ole keulapotkurin syy vaan syynä on - edelleen - kippparin taidottomuus.

      Eli ihan turha täällä on isoon ääneen julistaa keulapotkuri pannaan, kun perussyyn'ä syynä on ohjaajien taidottomuus. Julaistaisit ennemin kipparin taidottomuuden pannaan. Ne ken osaa laituroinnin / rantautumisen ilman kelapotkuria, saavat sen olemassaolosta lisäturvan sekä myös sen tuomia mahdollisuuksia.

      Osaan käsitellä venettä ilman keulapotkuria. Suurin hyöty tulee ahtaassa paikassa siitä, ettei tarvitse kaasulla/vaihteella pelata edestakaisin niin paljon saadakseen veneen peräpäätä siirrettyä sivusuunnassa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Moni tuntuu ohjailevan venettä satamassa peräsimen sijaan potkureita vinguttamalla."

      Tämä ei ole keulapotkurin syy vaan tietämättömän / ymmärtämättömän epävarman kipparin.

      Oma keulapotkuri on ensisijaisesti turvavaruste ja sekundäärisesti mukaavusvaruste. Turvavaruste siten, että jos manoveeri ei mene normaalilla menetelmällä kuin Strömsössä, niin sen voi korjata keulapotkurilla. Tarkoittaa, että jos esim. ahtaassa paikassa vaikka tuuli nappaa kiinni ja normaalilla ruorinkäytöllä vene ei käänny ja on menossa muita päin, saa keulapotkurilla keulan kääntymään nopeammin ja ilman koneen huudattamista tuulta vastaan.

      Keulapotkurin suuri etu on siinä, että sillä saa keulan käännettyä ilman että perä kiertää niin kaukaa ulkokautta. Maantieliikenteessä voisi verrata, että ajat autolla jossa on hyvon pitkä peränylitys jolloin tarvitaan enemmän tilaa sivussa kääntymiseen, kun perä koukkaa. Katsokaa vaikka noita busseja joissa on teli. Melkoinen peränylitys ja vaatii paljont ilaa käänytyessä. Sama se on pidemällä veneellä. Keulapotkuri jeesaa.

      Eväkölinen vene kääntyy kölinsä ympäri riippumatta siitä, kääntääkö perää peräsimellä vai keulaa keulapotkurilla. Ja sama juttu, jos työntää keulaa tai perää käsin, kölin siirtäminen sivuttain on hyvin hidasta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ja kun homma on muutenkin hanskassa, ei keulapotkuria tarvitakaan"

      Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Nykyisessä veneessäni on keulapotkuri kun sen asennutin 5 vuotat sitten. 10 ensimmäsitä vuotta kuljin sillä ilman keulapotkuria. Kyllä sekin toimi, mutta esim. ahtaissa satamissa oli vain paikkoja, joihin ei voinut mennä. Joten kun satama alkoi täyttymään ja ne viimeiset vapaat paikat olivat sellaisia joihin ei voinut mennä, niin piti lähteä kohti seuraavaa satamaa tai jäädä redille ankkuriin.

      Ja miksei voinut mennä? Paikat olivat sellaisia, että mahdollisesti täysin tyynessä olisi parilal springillä päässyt pois, mutta ennustettu tuuli oli sellainen, että se olisi tullut juuri suunnasta joka esti tämän. Meinaan keulan kääntyminen tuuleen vaatii veneeltäni sen verran tilaa ja koneesta työntövoimaa, ettei ahtaassa paikassa onnistu. Ja vaatii suuren tilan ja nopeuden, jos haluaa keulan kääntyvän tuuleen. Näin ollen näihin paikkoihin joissa ei ollut tilaa näille manoovereille jätin suosiolla menemättä. Nyt voin mennä, kun asennutin keulapotkurin.

      "että kun homma on muuten lähtenyt vikasuuntaan, sitä yritetään paikata keulapotkurilla."

      Tämäkään ei ole keulapotkurin vika, vaan kyllä syy on täysin siinä ruorin takana. Taidot eivät riitä. Pitäisi harjoitella enemmän.

      Niin pahaa satamapaikkaa ei ole vielä vastaan tullut, ettei sinne peräsimen avulla olisi päässyt, tai siitä pois. Enimmillään poislähtöä on avitettu juoksuköydellä. Tuulikaan ei yleisesti ottaen ole vastustaja, sitä voi käyttää hyödyksi antamalla tuulen tehdä työt. Vaatii tietenkin hieman ymmärrystä ja hieman enemmän pitkäjänteisyyttä. Mikään vene ei tottele pakilla ohjausta ilman vauhtia runkomuodoista riippumatta.

      Ovatko sitten matalasyväyksiset puolipitkällä kölillä olevat cruiserit sitten niin paljon kankeampia, että niiden kanssa on ongelmia. Joitain rajoitteita on kyllä esim. kuutosilla ja kaseilla, niissä kun ei ole moottoriakaan ja peräsin todella kaukana perästä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli keulapotkurilla varustetut veneet eivät pääse satamaan?
      Vaikutat hiukan asenteelliselta.

      Minusta vaikuttaa sinun kirjoituksesi perusteella, että keulapotkuria käyttävät lähtevät alunperinkin tekemään käännöstä tms keulapotkurilla ja siksi lähestyminen on erilainen kuin ilman sitä.

      Ainakin minä tulen laituriin eri tavoilla riippuen siitä aionko käyttää keulapotkuria vai en. Keulapotkurin kanssa vene voi hyvinkin olla teklemättömässä paikassa ilman sitä. Luulisin, että koneella tultaessa myöskin lähestytään eri tavalla kuin pelkin purjein.

      Satamaan tultaessa minä Käytän mieluummin peräsintä!En minä rantautuessa tarvitse keulapotkuria!Ainakin ahtaat paikat ,jos ei ole tilaa keulapotkurista on varmaan hyötyä!Jos purjehtimassa on useampia henkilöitä voi Veneen kääntymistä ohjata haalla kiinnityspoijusta peräsimen lisäksi!Esimerkiksi alle 32 haluaiskin keulapotkuri asentaminen on mielestäni tarpeetonta...


  • Laivoja varten oli satama-altaissa ennen sellaisia pyöreitä paksuja puisia rakennelmia joista ne ottivat tukea kääntämista varten kun ei vielä ollut ohjailupotkureita.
    Veneestä vedenpohjaan laskettavalla kepillä sais tukipisteen jonka ympäri venettä vois pyöritellä.

  • On selvästi kaksi koulukuntaa. Toiset käyttävät keulapotkuria toiset ei.
    Taas kerran ollaan siinä tilanteessa, että ne, jotka eivät käytä vaativat muita noudattamaan heidän tapaansa, mutta ne jotka käyttävät hyväksyvät molemmat.

    Jännäksi asian tekee, että pahimmat nillittäjät haluavat tervehdystä "turvallisuuden lisäämiseksi", mutta eivät halua keulapotkuria "turvallisuuden lisäämiseksi".

    • Ja mistä sinä tiedät, että keulapotkurin kannattajat olisivat tervehtimisen vastustajia? Tai kannattajia? Tai että näillä olisi minkäänlaista korrelaatiota?


    • Luulen sitäpaitsi, että on kolmaskin koulukunta. Se, jonka mielestä on aivan yhdentekevää, millaisia varusteita kukakin veneeseensä asentaa.


    • Koulukunnista ja niiden lukumäärästä mitään tiedä... Mutta tiedän sen että on purjehtijoita jotka investoi purjeveneen suorituskykyä parantaviin juttuihin. Sitten on niitä jotka investoi suorituskykyä huonontaviin juttuihin. Molempien tekeminen samaan aikaan olisi melko erikoista, mutta kyllä kai sitäkin tapahtuu. Kukin vetää tyylillään!


    • Todella outo johtopäätös sinulla. Eivät kaikki jotka eivät käytä keulapotkuria vaadi muita toimimaan samoin. Keulapotkuria ahkerasti huudattavien ei pidä ihmetellä leimaantumistaan osaamattomiksi aloittelijoiksi. Parhaat turvallisuusvarusteet ovat taito ja kokemus, molempia kannattaa kartuttaa eikä laiskuuttaan ulosmitata lisävarusteiden tuomaa turvallisuuslisää. Joillekin lisävarusteet luovat taitojen puuttuessa perusteettoman turvallisuudentunteen jonka myötä he ajautuvat tai hakeutuvat tilanteisiin joita eivät hallitse mutta pärjäävät ehkä tuurilla. Yleisestä habituksesta räikeimmät tapaukset tunnistetaan nopeasti niin vesillä kuin satamissakin.

      Tietyillä varusteilla, kuten keulapotkurilla, on hyötynsä ja haittansa. En näe tervehtimisessä mitään haittaa, mutta hieman hyötyä sillä voi olla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Koulukunnista ja niiden lukumäärästä mitään tiedä... Mutta tiedän sen että on purjehtijoita jotka investoi purjeveneen suorituskykyä parantaviin juttuihin. Sitten on niitä jotka investoi suorituskykyä huonontaviin juttuihin. Molempien tekeminen samaan aikaan olisi melko erikoista, mutta kyllä kai sitäkin tapahtuu. Kukin vetää tyylillään!

      Kompromisseja kaikki. Harva on niin fundamentalistinen että panostaa ainoastaan suorituskykyä parantaviin varusteisiin. Tietyt perusmukavuudetkin pitää olla, ja moni suorituskykyä parantava varuste on kompromissi itsessään, eli olosuhteista riippuen hyöty tai haitta. Se mitä pidät erikoisena lienee yleisintä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja mistä sinä tiedät, että keulapotkurin kannattajat olisivat tervehtimisen vastustajia? Tai kannattajia? Tai että näillä olisi minkäänlaista korrelaatiota?

      Sehän on ihan selvää.
      Kyseessä on nillittäjien klaani :D


  • Tämä keulapotkuriton köyhä kuvittelee omaavansa ylivertaiset ja poikkeukselliset veneenkäsittelytaidot. Niin käy, kun elää liian sulkeutunutta elämää, eikä ole realistista kuvaa muiden ihmisten vastaavista taidoista. Käsitys omista taidoista on muodostunut omassa kuplassa ja ehkä vielä osaamattomamman puolison kehuessa.

    Jos retkipurjevene olisi tuottava yksikkö, manööverit tehtäisiin mahd suoraviivaisesti ja nopeasti ja todellakin käytettäisiin sitä keulapotkuria. Ja paljon käytettäisiinkin. Silloin keulapotkurin käyttö olisi sitä ammattinsa osaamista!

    • Hatunnosto sille, että tiedostat ylivertaisten ja poikkeuksellisten veneenkäsittelytaitojesi olevan kuvitelmaa, ja että olet analysoinut elämäntilannettasi niin että syytkin ovat selvillä. Suosittelen sinulle ja puolisollesi kurssien käymistä niin tapaatte alan harrastajia ja opitte uutta.

      Jos tuottavalla yksiköllä olisi tarve tehdä manööverit mahdollisimman suoraviivaisesti ja nopeasti, ei kalustona olisi yhtään retkipurjevenettä. Jos retkipurjevene miehistöineen on kaupallisessa käytössä tarjoten maksaville asiakkaille purjehdus- ja retkielämyksiä, ei asiakkaan kokemusta välttämättä haluta pilata turhalla hosumisella ja keulapotkurin pärisyttämisellä. Ennemminkin kippari brassailee taidoillaan ja tekee manööverit sulavasti ja tehokkaasti mutta ilman turhaa hosumista ja meteliä. Positiivisessa mielessä paljon mieleenpainuvampi kokemus on esimerkiksi rantautuminen purjein. Jos ei taidot riitä niin ehkä tekee Schettinot ja poistuu markkinoilta.


    • Täällä lienee aika monta kirjoittajaa? Ainakaan minä en ole tähän ketjuun kirjoittanut kuin kolme viestiä.

      Minä en ole kokenut tarvitsevani keulapotkuria. En ole rikas, mutta tuskin köyhäkään. Jos lotossa voittaisin, jäisi se keulapotkuri edelleen ostamatta (uudet purjeet ostaisin, ehkä myös uuden mittariston).

      En kuvittele olevani poikkeuksellisen taitava veneenkäsittelijä, vaikka 45 vuotta olenkin omilla veneillä ajanut. Osaan kuitenkin välttää menemästä tilanteisiin, joihin taitoni eivät riitä. Siksi en ole vielä koskaan kolhinut muita veneitä ja oman veneen vauriot ovat jääneet varsin pieneksi. Kahdesti olen ajanut karille, kerran keulaan jäänyt jälki laiturista ja kerran poijukettinki tehnyt jäljen kölin takareunaan. Tuo keulan jälkikin olisi jäänyt tulematta ellei betoniponttoonilaiturista olisi puuttunut puulista. Keula siis hipaisi betonireunaa ja gelcoat lohkesi.


    • Jos retkipurjevene olisi tuottava yksikkö, siitä ensimmäisenä toimenpiteenä poistettaisiin masto ja kaikki muu tuottavuutta vähentävä, purjehdukseen liittyvä kama. Kaasukahvan käyttö olisi ammattinsa osaamista.

      Keulapotkuri ei mitenkään nopeuta tai suoraviivaista tekemistä. Kuten aloituksessa heti todetaan, se hidastaa ja vähentää tuottavuutta.


  • Jos Corollasta ottaa takapenkin ja eristeet pois, niin se on edelleen vain Corolla, mutta paljon ikävämpi käyttää. Siitä ei tule sillä tavalla kilpa-autoa.

    Ihan vastaavasti edes "urheiluhenkisestä" purjeveneestä ei tule kilpavenettä tarroja liimaamalla tai tinkimällä keulapotk8urista, jonka saa luukun taakse. Löysää rasvaa tihkuvasta elähtäneestä kipparista ei tule kilpaurheilijaa eikä kaljaporukasta kilpaveneilijöitä.

    Ymmärrän sen, että halutaan etsiä nuoriitta ja uskoa suuriin saavutuksiin samaan tapaan kuin toimistotyöntekijä, joka tunkee itsesä lurexiin ja menee keskelle tietä läähättämään. Se ei kuitenkaan toimi.
    Mikään ei ole säälittävämpi ilmestys kuin ihminen, joka luulee olevansa jotain, jota ei ollut edes nuorena.

    Jos kyseessä ei ole kilpavene ja aktiiviset kilpaurheilijat, ei sekunneilla ole väliä. Ketään ei kiinnosta meneekö vene mailin enemmän tai vähemmän, kun se on vain tavallinen vene eikä siitä ikinä tule maininnan arvoista.

    • Vähän ontuva vertaus.

      Pikemminkin: jos siihen Corollaan laittaa peruutuskameran, niin mummo, jolla on niska jäykkä, pystyy peruuttamaan helpommin muita autoja kolhimatta. Mutta on niillä Corolloilla pystytty jokunen kymmentä vuotta peruuttamaan ilman kameroitakin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vähän ontuva vertaus.

      Pikemminkin: jos siihen Corollaan laittaa peruutuskameran, niin mummo, jolla on niska jäykkä, pystyy peruuttamaan helpommin muita autoja kolhimatta. Mutta on niillä Corolloilla pystytty jokunen kymmentä vuotta peruuttamaan ilman kameroitakin.

      Peruutuskamera ei sovi koska se lisää painoa. Se voi tarkoittaa 0,01 s hitaampaa aikaa 0-100 km/h eli menee 14sek pintaan 13,99 sijaan.
      Kysehän on suorityskyvystä, eikö niin :D


    • Anonyymi kirjoitti:

      Peruutuskamera ei sovi koska se lisää painoa. Se voi tarkoittaa 0,01 s hitaampaa aikaa 0-100 km/h eli menee 14sek pintaan 13,99 sijaan.
      Kysehän on suorityskyvystä, eikö niin :D

      Oikeastaan kyse on siitä, että veneeseen asennetaan isolla rahalla laite, jota ilmankin selviää ja joka lisäksi huonontaa suorituskykyä.

      Asentaisitko vanhaan Corollaan peruutuskameran, joka maksaisi pari tonnia ja painaisi 100 kg ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oikeastaan kyse on siitä, että veneeseen asennetaan isolla rahalla laite, jota ilmankin selviää ja joka lisäksi huonontaa suorituskykyä.

      Asentaisitko vanhaan Corollaan peruutuskameran, joka maksaisi pari tonnia ja painaisi 100 kg ?

      Ihan varmasti, jos on sellainen tunne, että sillä vältetään esimerkiksi peruuttaminen oman lapsen päälle.

      Käytätkö alushousuja ja jos käytät, niin miksi, kun ilmankin pärjää?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan varmasti, jos on sellainen tunne, että sillä vältetään esimerkiksi peruuttaminen oman lapsen päälle.

      Käytätkö alushousuja ja jos käytät, niin miksi, kun ilmankin pärjää?

      Käytätkö kypärää ja selkäpanssaria purjehtiessasi?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan varmasti, jos on sellainen tunne, että sillä vältetään esimerkiksi peruuttaminen oman lapsen päälle.

      Käytätkö alushousuja ja jos käytät, niin miksi, kun ilmankin pärjää?

      Osuit asian ytimeen. Peruutuskamera antaa sen tunteen, mutta ei kuitenkaan estä peruuttamista lapsen päälle. Aivan samoin keulapotkuri antaa tunteen veneen hallinnasta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan varmasti, jos on sellainen tunne, että sillä vältetään esimerkiksi peruuttaminen oman lapsen päälle.

      Käytätkö alushousuja ja jos käytät, niin miksi, kun ilmankin pärjää?

      Enpä uskoisi, että veneilypalstalla joutuu kertomaan toiselle (ilmeisesti aikuiselle), miksi alushousuja kannattaa käyttää. Mutta olkoon, jos et tiedä:
      - Päälihousut ilman alushousuja ovat epämukavat päällä
      - Yleensä alushousut vaihdetaan puhtaisiin päivittäin. Päälihousujen vaihto puhtaisiin päivittäin lisäisi pyykin pesua tarpeettomasti.
      - Talvella alushousut lämmittävät
      - Alushousut ovat edullisia

      Lisäksi keulapotkuriaihetta sivuten:
      - Alushousut ovat hyvin kevyet eivätkä vaikuta juoksunopeuteen lainkaan

      Kärsit varmaan jonkinlaisesta fobiasta, jos ilman peruutuskameraa sinulla on tunne, että peruutat omien lastesi päälle. Jo ennen autoon astumista voi vilkaista ympärilleen ja arvioida, onko lähistöllä omia tai muiden lapsia tai voiko jostain juosta lapsia auton alle. Peruutusnopeuden ja peilien yms. tarkkailun voi sitten tehdä tuon arvion perusteella. On toiminut yli 30 v ihan hyvin ilman yhdenkään lapsen päälle peruuttamista, Jos peruutuskamera olisi oleellinen turvavaruste, se olisi jo määrätty pakolliseksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Osuit asian ytimeen. Peruutuskamera antaa sen tunteen, mutta ei kuitenkaan estä peruuttamista lapsen päälle. Aivan samoin keulapotkuri antaa tunteen veneen hallinnasta.

      Minun mielestäni on lapsellista ajatella, että joku laite joko estää kaikki onnettomuudet tai ei yhtään. Se on ääripäistä ajattelua ja hyvin kaukana siitä maailmasta, jossa me elämme.

      Peruutuskamera estää 10% peruutusonnettomuuksista. Mielestäni se on sen arvoista. Siinä jää moni ihminen elämään.

      Keulapotkuri auttaa veneen hallinnassa. Sillä voi pelastaa sellaisen lähestymisen, joka menee pieleen pelkän koneen kanssa yritettäessä ja sen avulla voi tehdä sellaisia liikkeitä, mitkä ei koneella olisi edes mahdollisia.

      Keulapotkuri ei estä huonoa rantautumista, mutta ei sitä estä moottorikaan. Jos olisit rationaalinen, vaatisit keulapotkureita kaikkiin veneisiin turvallisuuden takia. Nyt vaikutat dinosaurukselta, joka vaatii turvavöitä pois koska ne houkuttelevat kaahaamaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Osuit asian ytimeen. Peruutuskamera antaa sen tunteen, mutta ei kuitenkaan estä peruuttamista lapsen päälle. Aivan samoin keulapotkuri antaa tunteen veneen hallinnasta.

      Lupaan tuoda veneen keulapotkurin ja peräpotkurin avulla turvallisesti sellaisella kelillä ja sellaiseen paikkaan, johon sinä et saa sitä pelkällä koneella ihan koska vaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lupaan tuoda veneen keulapotkurin ja peräpotkurin avulla turvallisesti sellaisella kelillä ja sellaiseen paikkaan, johon sinä et saa sitä pelkällä koneella ihan koska vaan.

      Vaikeaahan se on pelkällä koneella ilman peräsintä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vaikeaahan se on pelkällä koneella ilman peräsintä.

      Saat käyttää peräsintä.
      Pesen sinut silti mennen tullen.
      Niin tosin tekee kaikki muutkin samoilla vehleillä, jopa sinä ihan kylmiltäsi.
      Kyse ei ole taidoista vaan ylivoimaisista välineistä.
      Ferrarilla ja Porschella on parempi kyntää kuin Teslalla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lupaan tuoda veneen keulapotkurin ja peräpotkurin avulla turvallisesti sellaisella kelillä ja sellaiseen paikkaan, johon sinä et saa sitä pelkällä koneella ihan koska vaan.

      Taidatpa olla väärässä. Ensinnäkään ei ole tullut vielä sellaista paikkaa, johon en koneen ja peräsimen avulla olisi päässyt. Pitkäkölisen moottorittoman kanssa olen joissakin paikoissa antautunut. Toiseksi, olen olan yli seurannut pienen laivan tuontia laituriin komen kipparin olan yli katsellen. Laivan perässä oli kaksi Azipodia. Yksi käsitteli laivaa millintarkasti ja siivosi vaikka jäät pois laivan ja laiturin välistä. Toinen onnistui kolmannella yrittämällä. Kolmas oli täysin hukassa avomerelläkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Taidatpa olla väärässä. Ensinnäkään ei ole tullut vielä sellaista paikkaa, johon en koneen ja peräsimen avulla olisi päässyt. Pitkäkölisen moottorittoman kanssa olen joissakin paikoissa antautunut. Toiseksi, olen olan yli seurannut pienen laivan tuontia laituriin komen kipparin olan yli katsellen. Laivan perässä oli kaksi Azipodia. Yksi käsitteli laivaa millintarkasti ja siivosi vaikka jäät pois laivan ja laiturin välistä. Toinen onnistui kolmannella yrittämällä. Kolmas oli täysin hukassa avomerelläkin.

      Ei ole myöskään sellaista paikkaa, johon en olisi päässyt. Niistä osa on sellaisia, johon sinä et ole edes yrittänyt.

      Meidän 2 vuotias Reetukoirammekin tietää, että jos saat perään ja ja keulaan muutamia kymmeniä kiloja työntövoimaa, se vaikuttaa veneen käsiteltävyyteen. Tämäs siis vaikka Reetu on melkein pentu.

      Sinä kirkkain silmin väität että pystyt kumoamaan fysiikan lait, koska olet niin kova jätkä?
      Teitä on hautausmaat täynnä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole myöskään sellaista paikkaa, johon en olisi päässyt. Niistä osa on sellaisia, johon sinä et ole edes yrittänyt.

      Meidän 2 vuotias Reetukoirammekin tietää, että jos saat perään ja ja keulaan muutamia kymmeniä kiloja työntövoimaa, se vaikuttaa veneen käsiteltävyyteen. Tämäs siis vaikka Reetu on melkein pentu.

      Sinä kirkkain silmin väität että pystyt kumoamaan fysiikan lait, koska olet niin kova jätkä?
      Teitä on hautausmaat täynnä.

      Ei taida olla kahta sanaa siitä etteikö sivupotkurit tekisi venettä paremmin käsiteltäväksi. Tuskin kukaan sellaista väittääkään.

      Huonoimmillaan vene on sivupotkureiden kanssa yhtä hyvä kuin ilman sivupotkureita ja siitä meno vain paranee, kun niitä käytetään.

      Kun markkinoilla on järjestelmiä, jossa keulapotkuri on luukun takana ja sellaisia, joissa kääntäminen perustuu vesisuihkuun, niin väite 0,3 solmun nopeuden pudotuksesta perustuu huonoon valintaan. Jos jollekin 0,3 on tärkeä, niin hän valitsee sellaisen, joka ei hidasta.

      Aika usein nämä sivupotkurikeskustelut alkavat siitä ettei niistä ole hyötyä tai jopa että niistä on haittaa, mutta lopulta keskustelu kuitenkin kääntyy hintaan.
      Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei taida olla kahta sanaa siitä etteikö sivupotkurit tekisi venettä paremmin käsiteltäväksi. Tuskin kukaan sellaista väittääkään.

      Huonoimmillaan vene on sivupotkureiden kanssa yhtä hyvä kuin ilman sivupotkureita ja siitä meno vain paranee, kun niitä käytetään.

      Kun markkinoilla on järjestelmiä, jossa keulapotkuri on luukun takana ja sellaisia, joissa kääntäminen perustuu vesisuihkuun, niin väite 0,3 solmun nopeuden pudotuksesta perustuu huonoon valintaan. Jos jollekin 0,3 on tärkeä, niin hän valitsee sellaisen, joka ei hidasta.

      Aika usein nämä sivupotkurikeskustelut alkavat siitä ettei niistä ole hyötyä tai jopa että niistä on haittaa, mutta lopulta keskustelu kuitenkin kääntyy hintaan.
      Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

      Onhan niistä haittaa kun koneisto ja akusto vie arvokasta säilytystilaa veneen sisältä ja lisää painoa pienessä veneessä suhteettoman paljon. Selviäähän siitäkin rahalla ostamalla isomman veneen mutta siitä seuraa muita haittoja joita ei pienemmällä veneellä ole. 30 jalkaiseen purjeveneeseen en näe mitään tarvetta laittaa keulapotkuria, mutta 21 jalkaisessa HT-veneessä sellainen olisi mukava lisä jos kyytiin mahtuisi eikä olisi kuormattavuudesta pois. Purjeveneen köli ja matala kansirakennelma tekee siitä sivutuulessa helposti käsiteltävän mutta HT-veneen tilanne on päinvastainen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Taidatpa olla väärässä. Ensinnäkään ei ole tullut vielä sellaista paikkaa, johon en koneen ja peräsimen avulla olisi päässyt. Pitkäkölisen moottorittoman kanssa olen joissakin paikoissa antautunut. Toiseksi, olen olan yli seurannut pienen laivan tuontia laituriin komen kipparin olan yli katsellen. Laivan perässä oli kaksi Azipodia. Yksi käsitteli laivaa millintarkasti ja siivosi vaikka jäät pois laivan ja laiturin välistä. Toinen onnistui kolmannella yrittämällä. Kolmas oli täysin hukassa avomerelläkin.

      > Ensinnäkään ei ole tullut vielä sellaista paikkaa,
      > johon en koneen ja peräsimen avulla olisi päässyt

      Niin, ei se paikkaan pääseminen ole niin vaikeaa, vaikka onhan ollut sellaisia ahtaita paikkoja joihin veneeni (pitkäkölinen) ei olisi taipunut. Lapioperäsin varmaan olisi mennyt. Mutta haasteeksi voikin muodostua paikasta pois pääsy. Varsinkin jos tuulen suunta muuttuu epäsuotuisaksi. Ja varsinkin, jos ei ole paikkoja mihin laittaa springiköydet (tms). Poijukentässä usein on hankalaa, kun ei voi springata ja perä sortaa päin poijua (edelleen pitkäkölinen) tuulen painamana. Ja jos toinen laituri on ihan vieressä (ahdas väli) ja olet niinsanotusti pussin perällä, niin eipä sitä venettä saa kääntymään sivutuuleen siinä lainkaan, kun pääset niiden poijujen ohi. Ehkä lapioperäsimellä onnistuu. Mutta keulapotkuri auttaa tuossa huomattavasti.

      Joku täällä kirjoitteli että ota venehaalla kiinni poijusta ja käännä. Joo joo. 12 tonninen vene ja pieni sivutuuli. Koitappa tehdä. Löytyykö esimerkkivideo youuutuupista?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onhan niistä haittaa kun koneisto ja akusto vie arvokasta säilytystilaa veneen sisältä ja lisää painoa pienessä veneessä suhteettoman paljon. Selviäähän siitäkin rahalla ostamalla isomman veneen mutta siitä seuraa muita haittoja joita ei pienemmällä veneellä ole. 30 jalkaiseen purjeveneeseen en näe mitään tarvetta laittaa keulapotkuria, mutta 21 jalkaisessa HT-veneessä sellainen olisi mukava lisä jos kyytiin mahtuisi eikä olisi kuormattavuudesta pois. Purjeveneen köli ja matala kansirakennelma tekee siitä sivutuulessa helposti käsiteltävän mutta HT-veneen tilanne on päinvastainen.

      Olemme päässeet keskustelussa seuraavalle tasolle:
      - ei ole tarpeen - käsitelty
      - liian kallis - käsitelty
      - liian painava ja vie liikaa tilaa - työn alla

      Alkaa tuntua siltä, että vastarinta on periaatteellista.

      Hyväksytkö keulapotkurin niillä, joilla se on ja jotka siitä pitävät?
      Vai ovatko he jotenkin viallisia, ymmärtämättömiä tai epäpäteviä ihmisiä :D


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olemme päässeet keskustelussa seuraavalle tasolle:
      - ei ole tarpeen - käsitelty
      - liian kallis - käsitelty
      - liian painava ja vie liikaa tilaa - työn alla

      Alkaa tuntua siltä, että vastarinta on periaatteellista.

      Hyväksytkö keulapotkurin niillä, joilla se on ja jotka siitä pitävät?
      Vai ovatko he jotenkin viallisia, ymmärtämättömiä tai epäpäteviä ihmisiä :D

      Täysin venemallista riippuvaa onko keulapotkuri tarpeellinen, liian painava tai liian tilaa vievä. Omistaja määrittelee onko se liian kallis. Tavallisessa perhepurjeveneessä ei keulapotkuria tarvitse, mutta se ei ole minulta pois jos joku sellaisen haluaa ja näkee tarpeelliseksi. He eivät ole epäpäteviä ihmisinä, mutta he ovat epäpäteviä veneilijöinä jos pitävät keulapotkuria niin tärkeänä varusteena etteivät ymmärrä miksi muut pitävät keulapotkuria turhakkeena ja siksi leimaavat ahkerasti keulapotkureita käyttävät purjehtijat aloittelijoiksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olemme päässeet keskustelussa seuraavalle tasolle:
      - ei ole tarpeen - käsitelty
      - liian kallis - käsitelty
      - liian painava ja vie liikaa tilaa - työn alla

      Alkaa tuntua siltä, että vastarinta on periaatteellista.

      Hyväksytkö keulapotkurin niillä, joilla se on ja jotka siitä pitävät?
      Vai ovatko he jotenkin viallisia, ymmärtämättömiä tai epäpäteviä ihmisiä :D

      Taitaa olla keulapotkurin puolustaminen periaatteellista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Täysin venemallista riippuvaa onko keulapotkuri tarpeellinen, liian painava tai liian tilaa vievä. Omistaja määrittelee onko se liian kallis. Tavallisessa perhepurjeveneessä ei keulapotkuria tarvitse, mutta se ei ole minulta pois jos joku sellaisen haluaa ja näkee tarpeelliseksi. He eivät ole epäpäteviä ihmisinä, mutta he ovat epäpäteviä veneilijöinä jos pitävät keulapotkuria niin tärkeänä varusteena etteivät ymmärrä miksi muut pitävät keulapotkuria turhakkeena ja siksi leimaavat ahkerasti keulapotkureita käyttävät purjehtijat aloittelijoiksi.

      Nyt puhutaan välineestä, jonka ihmiset ovat itse itselleen omilla rahoilla ostaneet ja tarpeelliseksi katsoneet.
      Jokainen, joka on keulapotkurin tai peräpotkurin hankkinut ja siitä maksanut, on asiaa pohtinut omalta kantiltaan ja tullout siihen tulokseen, että se on sen arvoinen.

      Sinä täysin tuntematta näitä ihmisiä kyseenalaistat heidän kykynsä tehdä päätöksiä ja heidän taitonsa veneillä.
      Jos olet yhtään johdonmukainen, suhtaudut omaan ajatusrakennelmaasi yhtä kriittisesti ja myönnät, että oletuksesi muista ihmisistä ja heidän kyvyistään ei perustu mihinkään todelliseen vaan kaikki tapahtuu sinun pääsi sisällä.

      On fiksumpaa hankkia keulapotkuri tai mikä tahansa väline oman harkinnan tuloksena kuin väittää, että joku toinen itselle täysin tuntematon ihminen on tehnyt omalsta osaltaan väärän päätöksen ja on jollain tavalla huono taidoiltaan :D

      Paranoidinen ajattelumallisia estää sinua tekemästä oikeita johtopäätöksia etkä tajua sitä edes itse :D


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nyt puhutaan välineestä, jonka ihmiset ovat itse itselleen omilla rahoilla ostaneet ja tarpeelliseksi katsoneet.
      Jokainen, joka on keulapotkurin tai peräpotkurin hankkinut ja siitä maksanut, on asiaa pohtinut omalta kantiltaan ja tullout siihen tulokseen, että se on sen arvoinen.

      Sinä täysin tuntematta näitä ihmisiä kyseenalaistat heidän kykynsä tehdä päätöksiä ja heidän taitonsa veneillä.
      Jos olet yhtään johdonmukainen, suhtaudut omaan ajatusrakennelmaasi yhtä kriittisesti ja myönnät, että oletuksesi muista ihmisistä ja heidän kyvyistään ei perustu mihinkään todelliseen vaan kaikki tapahtuu sinun pääsi sisällä.

      On fiksumpaa hankkia keulapotkuri tai mikä tahansa väline oman harkinnan tuloksena kuin väittää, että joku toinen itselle täysin tuntematon ihminen on tehnyt omalsta osaltaan väärän päätöksen ja on jollain tavalla huono taidoiltaan :D

      Paranoidinen ajattelumallisia estää sinua tekemästä oikeita johtopäätöksia etkä tajua sitä edes itse :D

      Kuka sinä olet ketään paranoidiksi haukkumaan? Lue ensin kirjoitukseni uudelleen ja lue sitten omasi, ajatuksella.

      Puhutaan välineestä jonka moni sortuu ostamaan mielikuvien pohjalta paikkaamaan puutetta joka olisi toisinkin paikattavissa. Jotkut havahtuvat tähän tosiasiaan hankintansa tehtyään, toiset eivät koskaan vaikka se olisikin heidänkin tilanteessaan totta.

      Toiset ostavat kyseisen välineen koska sellainen sattuu jo olemaan veneessä joka muilta osin täyttää kaikki ostajan kriteerit, mutta varuste jää hyvin vähäiselle käytölle kun ei sille nähdä todellista tarvetta kun aikaisemmilla veneillä on tottunut operoimaan ilman.

      Jotkut ostavat, koska kokevat sen erittäin hyödylliseksi välineeksi. Tosiasia kuitenkin on, että toiset kokevat sen samassa tilanteessa turhaksi, kokonaisuutena jopa häiriötekijäksi, ja siksi ei keulapotkuria ahkerasti käyttävän pidä ihmetellä leimaantumistaan aloittelijaksi.

      Ei minun tarvitse tuntea veneilijää joka huudattaa keulapotkuria tilanteessa jossa sen huudattaminen olisi turhaa jos vaivautuisi hieman harjoittelemaan veneenhallintaa.

      Ei asiassa ole mitään kiihkoilua, keulapotkurin lisäksi samat tosiseikat koskevat hyvin monta muutakin lisävarustetta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nyt puhutaan välineestä, jonka ihmiset ovat itse itselleen omilla rahoilla ostaneet ja tarpeelliseksi katsoneet.
      Jokainen, joka on keulapotkurin tai peräpotkurin hankkinut ja siitä maksanut, on asiaa pohtinut omalta kantiltaan ja tullout siihen tulokseen, että se on sen arvoinen.

      Sinä täysin tuntematta näitä ihmisiä kyseenalaistat heidän kykynsä tehdä päätöksiä ja heidän taitonsa veneillä.
      Jos olet yhtään johdonmukainen, suhtaudut omaan ajatusrakennelmaasi yhtä kriittisesti ja myönnät, että oletuksesi muista ihmisistä ja heidän kyvyistään ei perustu mihinkään todelliseen vaan kaikki tapahtuu sinun pääsi sisällä.

      On fiksumpaa hankkia keulapotkuri tai mikä tahansa väline oman harkinnan tuloksena kuin väittää, että joku toinen itselle täysin tuntematon ihminen on tehnyt omalsta osaltaan väärän päätöksen ja on jollain tavalla huono taidoiltaan :D

      Paranoidinen ajattelumallisia estää sinua tekemästä oikeita johtopäätöksia etkä tajua sitä edes itse :D

      Esimerkiksi amerikkalaisessa autoteollisuudessa on esimerkkejä vaikka kuinka jotka todistavat etteivät kuluttajat oikeasti osaa tehdä valveutuneita harkittuja kylmiin objektiivisiin faktoihin perustuvia ostopäätöksiä. Ostopäätöksiä ohjaillaan muun muassa mainonnalla, mielikuvilla ja esimerkeillä. Myydään unelmia. Miksi veneala lisävarustemarkkinoineen olisi yhtään erilainen? Kyllä soutuveneessäkin pitäisi olla keulapotkuri jos markkinointiosastolta kysytään


  • Entä jos asentaisi keulabulbin? Nehän tunnetusti nostavat nopeutta. Keulapotkurin voisi sitten asentaa bulbiin ja vauhti hidastuisi alkuperäiselle tasolle.

    • Sellaisia saa kaupasta, ei tavitse itse rakentaa. 2500-3500


    • Mä laitoin ankkuriboksista ylös nousevan puhaltimen keulaan. Ei hidasta yhtään ja hyvin toimii.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mä laitoin ankkuriboksista ylös nousevan puhaltimen keulaan. Ei hidasta yhtään ja hyvin toimii.

      Minulla on ankkuriboxi täynnä ankkurointivarusteita ja kiinnitysköysiä. Ei sinne mitään fläktiä mahdu vaikka hyvähän sellainen olisi ettei köydet homehdu.


  • Hienoa päätelmää.

    Tämän ja usean muun jutun perusteella:
    - Veneissä, joissa ei ole keulapotkuria, on taitavimmat kipparit
    - Keulapotkuri on yleisempi isossa veneessä kuin pienessä
    -> isossa veneessä on heikkotaitoiten kippari

    Toisaalta:
    - aloitelijan vene on pieni ja veneen koko kasvaa kokemuksen karttuessa

    Tästä seuraa implisiittisesti se, että kokemuksen karttuessa taidot heikkenevät.

    • Pärjäät varmasti koomikkona paremmin kuin loogista ajattelua vaativilla aloilla. Hienon ja huonon välillä on pieni nyanssiero.


    • Ehei...

      - Veneissä, joissa ei ole keulapotkuria, on paranoidit kipparit


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehei...

      - Veneissä, joissa ei ole keulapotkuria, on paranoidit kipparit

      Olisko kuitenkin niin, ettei kokeneet kipparit välitä siitä, jos joku nöösipoika pitää niitä huonoina keulapotkurin takia?
      Junnuilla on suuri tarve päteä kokeneemmileen, mutta kokeneita ei nöösipoikien jutut heilauta.

      Tässä tarkoitan nöösipojilla myös niitä, jotka eivät ole henkisesti kasvaneet siitä vaiheesta yli vaan edelleen kerjäävät huomiota kokeneemmilta erilaisilal housun väreillä, lippunippeleillä tai vaikka askeettisella veneellä.

      Venäjän doktriinin mukaan päästään samaan lopputulokseen kehittämällä omaa toimintaa ja heikentämällä vastustajaa koska ero ratkaisee. Purjehtijanöösipoika ei pysty kehumaan omilla suorituksillaan vaan yrittää polkea muita koska luulee heidän näyttävän silloin paremmilta.
      Eivät kuitenkaan ymmärrä, että se vaikuttaa juuri päinvastoin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olisko kuitenkin niin, ettei kokeneet kipparit välitä siitä, jos joku nöösipoika pitää niitä huonoina keulapotkurin takia?
      Junnuilla on suuri tarve päteä kokeneemmileen, mutta kokeneita ei nöösipoikien jutut heilauta.

      Tässä tarkoitan nöösipojilla myös niitä, jotka eivät ole henkisesti kasvaneet siitä vaiheesta yli vaan edelleen kerjäävät huomiota kokeneemmilta erilaisilal housun väreillä, lippunippeleillä tai vaikka askeettisella veneellä.

      Venäjän doktriinin mukaan päästään samaan lopputulokseen kehittämällä omaa toimintaa ja heikentämällä vastustajaa koska ero ratkaisee. Purjehtijanöösipoika ei pysty kehumaan omilla suorituksillaan vaan yrittää polkea muita koska luulee heidän näyttävän silloin paremmilta.
      Eivät kuitenkaan ymmärrä, että se vaikuttaa juuri päinvastoin.

      Kokeneet keulapotkurilla päristelijät saavat elinikäisiä traumoja kun kokeneet kipparit ilman keulapotkuria pitävät heitä aloittelijoina. Oikeat aloittelijat eivät siitä pahastu.

      Siitähän täällä kenkä puristaa ettei keulapotkurin puolestapuhuja hyväksy sitä että muut ovat todenneet keulapotkurin turhakkeeksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kokeneet keulapotkurilla päristelijät saavat elinikäisiä traumoja kun kokeneet kipparit ilman keulapotkuria pitävät heitä aloittelijoina. Oikeat aloittelijat eivät siitä pahastu.

      Siitähän täällä kenkä puristaa ettei keulapotkurin puolestapuhuja hyväksy sitä että muut ovat todenneet keulapotkurin turhakkeeksi.

      Ei se siitä johdu vaan siitä ettei leulapotkurittomat hyväksy sitä, että on monta tapaa tehdä asiat oikein. Kun on keulapotkuri, ei tarvitse haukkua muita :)

      Suosittelen sitä, se poistaa vainoharhaisuuden ja parantaa sosiaalisia taitoja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei se siitä johdu vaan siitä ettei leulapotkurittomat hyväksy sitä, että on monta tapaa tehdä asiat oikein. Kun on keulapotkuri, ei tarvitse haukkua muita :)

      Suosittelen sitä, se poistaa vainoharhaisuuden ja parantaa sosiaalisia taitoja.

      Oikein voi tehdä monella tapaa, parhaiten vain yhdellä. Keulapotkurifundamentalistit eivät vaan näytä hyväksyvän ettei keulapotkuri läheskään aina ole paras ratkaisu. Aloittelijan tapaan käyttäytyvän nimittäminen aloittelijaksi ei ole haukkumista. Keulapotkurikippareilta näkee usein aloittelijamaisia manöövereitä, siksipä heitä kutsutaan aloittelijoiksi eikä suinkaan haukuta tyhmiksi.

      Kateellisuus on siitä mielenkiintoinen käsite, että jotkut keulapotkurikipparit luulevat toisten katselevan sitä keulapotkurirantautumista kateellisina vaikka tosiasiassa yleisö seuraa ennemminkin huvittuneena. Veneet kaikilla lisävarusteilla mitä kaupasta saa ovat lähinnä naurettavia. Kun veneen kippari tuo veneensä hallitusti ja yksin laituriin purjein ilman mitään apumoottoria, silloin seuraan sitä ihaillen ja ehkä hieman kateellisenakin tilanteesta riippuen.


  • Keulapotkuri kuulemma hidastaa, mutta keulapotkurittomuus tekee näköjään kateelliseksi!

    T.mulla ei ole edes venettä

    p.s. Jos on kaksi identtistä venettä, joista toisessa on keulapotkuri, mutta veneet etenevät siitä huolimatta samaa nopeutta. Niin kuinka paljon huonompi purjehtija keulapotkurittoman veneen kippari on prosenteissa?

    • Mikä on keulapotkurin CO2-kuorma.


    • Hyvä kysymys.
      Keskimäärin ilman keulapotkuria oleva on kokemattomampi veneilijä ihan vain siksi, että veneisiin asennetaan potkureita muttei oteta pois. Voi siis ajatella, että toiseen on vielä potkuri asentamatta.

      Menee tietenkin osittain arvioiksi, mutta 95% todennäköidyydellä ilman keulapotkuria olevan veneen kippari on 7,9% huonompi ja 98% kateellisempi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyvä kysymys.
      Keskimäärin ilman keulapotkuria oleva on kokemattomampi veneilijä ihan vain siksi, että veneisiin asennetaan potkureita muttei oteta pois. Voi siis ajatella, että toiseen on vielä potkuri asentamatta.

      Menee tietenkin osittain arvioiksi, mutta 95% todennäköidyydellä ilman keulapotkuria olevan veneen kippari on 7,9% huonompi ja 98% kateellisempi.

      Miksi olisi kateellinen kun on kokenut keulapotkurillisen veneen ja vaihtanut isompaan jossa sitä ei ole?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksi olisi kateellinen kun on kokenut keulapotkurillisen veneen ja vaihtanut isompaan jossa sitä ei ole?

      Ei ole vielä.
      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja kulapotkurillisen kippari oli vaihtanut isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.

      Alan kuitenkin tulla siihen tulokseen, että keulapotkurittomat tekevät tyhmempiä kysymyksiä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksi olisi kateellinen kun on kokenut keulapotkurillisen veneen ja vaihtanut isompaan jossa sitä ei ole?

      vielä


    • Anonyymi kirjoitti:

      vielä

      No jos mahdollinen seuraava omistaja asentaa niin oma moka.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole vielä.
      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja kulapotkurillisen kippari oli vaihtanut isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.

      Alan kuitenkin tulla siihen tulokseen, että keulapotkurittomat tekevät tyhmempiä kysymyksiä.

      Kysymys voi tuntua tyhmältä ellei sitä ymmärrä. Kysymys on kuitenkin sen verran selkeä että ellei sitä ymmärrä on tyhmä.

      Jos on varaa vaihtaa isompaan veneeseen on varaa keulapotkuriinkin jos sellaisen siihen haluaa, mutta keulapotkuria ei halua jos on kokenut sen turhakkeeksi edellisessä veneessä. Miksi siis olisi kateellinen keulapotkuriselle kun sen hankinta ei rahallisesti ole kynnyskysymys ja sellaisen käytöstä on jo kokemusta?

      Kokoluokassa johon keulapotkurin asennus on käytännössä järkevästi toteutettavissa, ei keulapotkurin hinta paljoakaan heilauta harrastuksen kokonaiskustannuksia. Veneenkäsittelytaitoja ei rahalla saa. Lienee selvä, että arvostan taitoja enemmän kuin ylivarustelua vaikka molemmilla strategioilla pääsee samaan lopputulokseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole vielä.
      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja kulapotkurillisen kippari oli vaihtanut isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.

      Alan kuitenkin tulla siihen tulokseen, että keulapotkurittomat tekevät tyhmempiä kysymyksiä.

      Ei ole eikä tule. Keulapotkurilla pilattu vene on vaihdettu pois.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole vielä.
      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja kulapotkurillisen kippari oli vaihtanut isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.

      Alan kuitenkin tulla siihen tulokseen, että keulapotkurittomat tekevät tyhmempiä kysymyksiä.

      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja keulapotkurittoman kippari oli vaihtanut keulapotkurillisen isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vertailussa oli kaksi identtistä venettä ja keulapotkurittoman kippari oli vaihtanut keulapotkurillisen isompaan paljon aikaisemmin. Noin keskimäärin ja on kokeneempi.

      Mitenköhän kokemus ja veneen koko oikeasti korreloivat keskenään? Mietin esimerkkinä omaa seuraani, jossa on n. sata purjevenettä. Suurin osa omistajista on erittäin kokeneita eli ovat omistaneet veneen kymmeniä vuosia. Varsin monella on vieläkin se 80-luvulla hankittu vene. Joillakin jopa on vielä 70-luvulla hankittu vene. Silminpistävää on myös veneiden maltillinen koko. Keskikokoa en ole laskenut, mutta arvioisin sen olevan vain niukasti yli 30-jalkaa. Satamaan kyllä mahtuu yli 40-jalkaisetkin, mutta niitä ei montaa ole.

      Satamamme on myös siitä poikkeuksellinen, että se on varsin autio heinäkuussa. Veneitä siis oikeasti käytetään aktiivisesti. Ero on huomattava muihin lähialueen satamiin verrattuna.

      En ole muuten koskaan kuullut keulapotkuria käytettävän satamassamme, vaikka olen siellä venettä pitänyt vuosituhannen vaihteesta saakka sekä käynyt paljon ennenkin. Ainakin yhdessä veneessä kyllä on keulapotkuri, mutta sen omistaja ei tietääkseeni ole kokeneimmasta päästä.

      Itse en ostaisi venettä, jossa on keulapotkuri ellei hinta olisi niin halpa, että sen poisto olisi perusteltua. Toistaiseksi olen myös välttänyt automaattivaihteisia autoja, mutta ne ovat viime vuosina kehittyneet sen verran, että saatan sellaisen seuraavaksi kelpuuttaa. Lisähintaa en vieläkään haluasi siitä maksaa. Näillä näkymin en usko muuttavani kantaani keulapotkurista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole eikä tule. Keulapotkurilla pilattu vene on vaihdettu pois.

      Keulapotkureita asennetaan jatkuvasti enkä ole kuullut kenenkään poistaneen sitä, vaikkä se hidastaa, se painaa ja rahaakin meneen huoltoon. Lisäksi nöösipojat vttuilee :)

      Luulisi veneiden olevan jonossa potkureiden poistoon, mutta ei. Niin ei käy.

      On se kummallista :D

      Lopetan tähän koska tämä on tullut tylsäksi


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mitenköhän kokemus ja veneen koko oikeasti korreloivat keskenään? Mietin esimerkkinä omaa seuraani, jossa on n. sata purjevenettä. Suurin osa omistajista on erittäin kokeneita eli ovat omistaneet veneen kymmeniä vuosia. Varsin monella on vieläkin se 80-luvulla hankittu vene. Joillakin jopa on vielä 70-luvulla hankittu vene. Silminpistävää on myös veneiden maltillinen koko. Keskikokoa en ole laskenut, mutta arvioisin sen olevan vain niukasti yli 30-jalkaa. Satamaan kyllä mahtuu yli 40-jalkaisetkin, mutta niitä ei montaa ole.

      Satamamme on myös siitä poikkeuksellinen, että se on varsin autio heinäkuussa. Veneitä siis oikeasti käytetään aktiivisesti. Ero on huomattava muihin lähialueen satamiin verrattuna.

      En ole muuten koskaan kuullut keulapotkuria käytettävän satamassamme, vaikka olen siellä venettä pitänyt vuosituhannen vaihteesta saakka sekä käynyt paljon ennenkin. Ainakin yhdessä veneessä kyllä on keulapotkuri, mutta sen omistaja ei tietääkseeni ole kokeneimmasta päästä.

      Itse en ostaisi venettä, jossa on keulapotkuri ellei hinta olisi niin halpa, että sen poisto olisi perusteltua. Toistaiseksi olen myös välttänyt automaattivaihteisia autoja, mutta ne ovat viime vuosina kehittyneet sen verran, että saatan sellaisen seuraavaksi kelpuuttaa. Lisähintaa en vieläkään haluasi siitä maksaa. Näillä näkymin en usko muuttavani kantaani keulapotkurista.

      Minä kirjoitin tuon viestin johon viittasit. Ei koolla ja kokemuksella ole mitään korrelaatiota, viestin tarkoitus oli osoittaa alkuperäisen viestin typeryys jota hieman muokkasin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minä kirjoitin tuon viestin johon viittasit. Ei koolla ja kokemuksella ole mitään korrelaatiota, viestin tarkoitus oli osoittaa alkuperäisen viestin typeryys jota hieman muokkasin.

      Ihan varmasti veneen koko ja kokemus korreloivat keskenään.

      Aloittelija ei osta isoa venettä monestakaan syystä:
      - nuorella ei ole rahaa
      - nuorella ei ole lapsia ja isoa perhettä
      - aloittelijat ovat nuorempia kuin kokeneet
      - aloittelijat ovat köyhempiä kuin kokeneet
      - aloittelija haluaa harjoitella pienellä veneellä
      - aloittelija ei tiedä innostuuko tosissaan vai lopahtaako into

      Nämä ovat vain osa vaikuttavista asioista, mutta aika itsestään selvyyksiä. Poikkeuksia on, mutta kun puhutaan tilastollisesta merkittävyydestä, niin ei ole kahta sanaa etteikö veneen koko ja kokemus korreloi keskenään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan varmasti veneen koko ja kokemus korreloivat keskenään.

      Aloittelija ei osta isoa venettä monestakaan syystä:
      - nuorella ei ole rahaa
      - nuorella ei ole lapsia ja isoa perhettä
      - aloittelijat ovat nuorempia kuin kokeneet
      - aloittelijat ovat köyhempiä kuin kokeneet
      - aloittelija haluaa harjoitella pienellä veneellä
      - aloittelija ei tiedä innostuuko tosissaan vai lopahtaako into

      Nämä ovat vain osa vaikuttavista asioista, mutta aika itsestään selvyyksiä. Poikkeuksia on, mutta kun puhutaan tilastollisesta merkittävyydestä, niin ei ole kahta sanaa etteikö veneen koko ja kokemus korreloi keskenään.

      Varmastikin on joku korrelaatio, mutta kuinka isoihin veneisiin se pätee. Varsin monet eivät kaipaa kovinkaan isoa venettä. Tunnen lukuisia todella kokeneita, jotka purjehtivat 28-35 jalkaisilla. Noissa on tai on ollut aikanaan lapset mukana. Varsin monella noista on myös varallisuutta sen verran, ettei se ole esteenä veneen kasvattamiseen.

      Keulapotkurilliset veneet ovat pääosin tämän vuosituhannen veneitä. Ja niistä suurin osa on Bavarioita, Beneteauta, Hansea ja vastaavia. En olisi lainkaan yllättynyt, jos keskimääräinen yli 36-jalkaisen omistaja olisi kokemattomampi kuin keskimääräinen 30-36 -jalkaisen. Puhumattakaan saman kokoluokan keulapotkurilliset vs. ilman.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan varmasti veneen koko ja kokemus korreloivat keskenään.

      Aloittelija ei osta isoa venettä monestakaan syystä:
      - nuorella ei ole rahaa
      - nuorella ei ole lapsia ja isoa perhettä
      - aloittelijat ovat nuorempia kuin kokeneet
      - aloittelijat ovat köyhempiä kuin kokeneet
      - aloittelija haluaa harjoitella pienellä veneellä
      - aloittelija ei tiedä innostuuko tosissaan vai lopahtaako into

      Nämä ovat vain osa vaikuttavista asioista, mutta aika itsestään selvyyksiä. Poikkeuksia on, mutta kun puhutaan tilastollisesta merkittävyydestä, niin ei ole kahta sanaa etteikö veneen koko ja kokemus korreloi keskenään.

      Ikä ja kokemus korreloi tietyssä määrin.

      Varallisuus ja veneen koko korreloi tietyssä määrin.

      Purjehdusharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa.

      Kun varallisuutta on lähtökohtaisesti enemmän siirrytään nopeammin isompiin veneisiin vaikka kokemusta ei ole kertynyt. Harva perheveneilijä nykyään enää tyytyy 22-27 jalkaisiin vaikka ne olivat 70-80 luvuilla yleisiä. Moni eläkeläinen, käytännössä koko elämänsä purjehtinut, purjehtii edelleen sillä 26 jalkaisella (jolla aikoinaan ne pitkät perhepurjehduksetkin tehtiin), kun keski-ikäinen pikkupomo hankkii ensimmäiseksi omaksi veneeksi yli 30 jalkaisen. Trendi on ainakin meidän seurassa tämän suuntainen. Jos jollapurjehdukset unohdetaan näyttäisi korrelaatio kokemuksen ja venekoon välillä olevan, että kokemattomilla on isommat veneet, mutta kantani on kuitenkin ettei selkeää korrelaatiota koon ja kokemuksen välillä ole.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Varmastikin on joku korrelaatio, mutta kuinka isoihin veneisiin se pätee. Varsin monet eivät kaipaa kovinkaan isoa venettä. Tunnen lukuisia todella kokeneita, jotka purjehtivat 28-35 jalkaisilla. Noissa on tai on ollut aikanaan lapset mukana. Varsin monella noista on myös varallisuutta sen verran, ettei se ole esteenä veneen kasvattamiseen.

      Keulapotkurilliset veneet ovat pääosin tämän vuosituhannen veneitä. Ja niistä suurin osa on Bavarioita, Beneteauta, Hansea ja vastaavia. En olisi lainkaan yllättynyt, jos keskimääräinen yli 36-jalkaisen omistaja olisi kokemattomampi kuin keskimääräinen 30-36 -jalkaisen. Puhumattakaan saman kokoluokan keulapotkurilliset vs. ilman.

      Olet oikeassa siinä, että keulapotkuri on yleistynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Keulapotkuri korreloi veneen koon lisäksi veneen iän kanssa. Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri.

      Moni hankkii keulapotkurin myös siksi, että se nostaa veneen jälleenmyyntiarvoa vaikka ei itse pitäisi sitä tarpeellisena. Jälkiasennus on yleensä kalliimpaa ja hankalampaa kuin tehtaan paketti.

      On aika vaikea pohtia sitä, mikä saa sinut yllättymään ja onko sillä mitään korrelaatiota elävän elämän kanssa. Kukaan ei ole tähän m,ennessä esittänyt mitään uskottavaa selitystä sille miksi keulapotkuri huonontaisi veneen käsiteltävyyttä tai heikentäisi kipparin osaamista erityisesti, kun keulapotjurin käyttökin on oma taiteenlajinsa eikä läheskään niin yksioikoista kuin joku saattaa kuvitetella.
      Väärissä käsissä keulapotkuri on kuin partaveitsi apinalla (hiukan kärjistäen).

      Olen pohtinut tätä keskustelua ja tullut tulokseen, että kyse ei ole keulapotkurista siinä missä kyse ei ole liputussäännöistä eikä veneen aalloista tai ohitusetäuisyydestä. Kyse on siitä, että on pieni kovaääninen joukko ihmisiä, jotka eivät pysty hyväksymään muuta kuin heidän oman tapansa tehdä asioita ja jotka kokevat kaiken muun - myös puheen - hyökkäykseksi heitä itseään kohtaan ja reagoivat sen mukaisesti.

      Sellaisia on aina ollut ja tulee aina olemaan. On hyvä, että voivat purkaa tuskaansa täällä. Lehdet on täynnä juttuja, jossa kerrostaloissa jaetaan lappuja tai käydään uhkailemassa naapuria jonkun täysin mitättömän syyn takia.
      Sitä sattuu.

      Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää myös laiturikyttääjille.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa siinä, että keulapotkuri on yleistynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Keulapotkuri korreloi veneen koon lisäksi veneen iän kanssa. Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri.

      Moni hankkii keulapotkurin myös siksi, että se nostaa veneen jälleenmyyntiarvoa vaikka ei itse pitäisi sitä tarpeellisena. Jälkiasennus on yleensä kalliimpaa ja hankalampaa kuin tehtaan paketti.

      On aika vaikea pohtia sitä, mikä saa sinut yllättymään ja onko sillä mitään korrelaatiota elävän elämän kanssa. Kukaan ei ole tähän m,ennessä esittänyt mitään uskottavaa selitystä sille miksi keulapotkuri huonontaisi veneen käsiteltävyyttä tai heikentäisi kipparin osaamista erityisesti, kun keulapotjurin käyttökin on oma taiteenlajinsa eikä läheskään niin yksioikoista kuin joku saattaa kuvitetella.
      Väärissä käsissä keulapotkuri on kuin partaveitsi apinalla (hiukan kärjistäen).

      Olen pohtinut tätä keskustelua ja tullut tulokseen, että kyse ei ole keulapotkurista siinä missä kyse ei ole liputussäännöistä eikä veneen aalloista tai ohitusetäuisyydestä. Kyse on siitä, että on pieni kovaääninen joukko ihmisiä, jotka eivät pysty hyväksymään muuta kuin heidän oman tapansa tehdä asioita ja jotka kokevat kaiken muun - myös puheen - hyökkäykseksi heitä itseään kohtaan ja reagoivat sen mukaisesti.

      Sellaisia on aina ollut ja tulee aina olemaan. On hyvä, että voivat purkaa tuskaansa täällä. Lehdet on täynnä juttuja, jossa kerrostaloissa jaetaan lappuja tai käydään uhkailemassa naapuria jonkun täysin mitättömän syyn takia.
      Sitä sattuu.

      Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää myös laiturikyttääjille.

      Kokemattomaksi kippariksi langetetusta leimasta ei näköjään vaan pääse irti. Ottaa se niin koville. Toivottavasti tämä "keskustelu" auttaa traumaan, kun voi purkaa tuskaansa täällä.

      Tämä koko ketju on täysin naurettava. Ja kaiken lisäksi pitkä :))))

      Seuraavaa keulapotkuri-avausta odotellessa...

      Muuten, tämä traumatisoitunut keulapotkurin vinguttaja taitaa olla se sama tyyppi, joka tuolla toisessa ketjussa halusi osallistua keskusteluun veneissä käytettävien astioiden materiaaleista. Sitten kun joku kehtasi sanoa, ettei se mitä yleisesti luullaan posliiniksi ole mitään posliinia, niin alkoi taas sama paranoidiseksi haukkuminen.

      Toivottavasti siitä ei jäänyt yhtä pahaa traumaa kuin keulapotkurista!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa siinä, että keulapotkuri on yleistynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Keulapotkuri korreloi veneen koon lisäksi veneen iän kanssa. Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri.

      Moni hankkii keulapotkurin myös siksi, että se nostaa veneen jälleenmyyntiarvoa vaikka ei itse pitäisi sitä tarpeellisena. Jälkiasennus on yleensä kalliimpaa ja hankalampaa kuin tehtaan paketti.

      On aika vaikea pohtia sitä, mikä saa sinut yllättymään ja onko sillä mitään korrelaatiota elävän elämän kanssa. Kukaan ei ole tähän m,ennessä esittänyt mitään uskottavaa selitystä sille miksi keulapotkuri huonontaisi veneen käsiteltävyyttä tai heikentäisi kipparin osaamista erityisesti, kun keulapotjurin käyttökin on oma taiteenlajinsa eikä läheskään niin yksioikoista kuin joku saattaa kuvitetella.
      Väärissä käsissä keulapotkuri on kuin partaveitsi apinalla (hiukan kärjistäen).

      Olen pohtinut tätä keskustelua ja tullut tulokseen, että kyse ei ole keulapotkurista siinä missä kyse ei ole liputussäännöistä eikä veneen aalloista tai ohitusetäuisyydestä. Kyse on siitä, että on pieni kovaääninen joukko ihmisiä, jotka eivät pysty hyväksymään muuta kuin heidän oman tapansa tehdä asioita ja jotka kokevat kaiken muun - myös puheen - hyökkäykseksi heitä itseään kohtaan ja reagoivat sen mukaisesti.

      Sellaisia on aina ollut ja tulee aina olemaan. On hyvä, että voivat purkaa tuskaansa täällä. Lehdet on täynnä juttuja, jossa kerrostaloissa jaetaan lappuja tai käydään uhkailemassa naapuria jonkun täysin mitättömän syyn takia.
      Sitä sattuu.

      Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää myös laiturikyttääjille.

      Tätä keskustelua seuratessa ei tosin saa minkäänlaista käsitystä siitä, millä puolella on se pieni kovaääninen joukko.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa siinä, että keulapotkuri on yleistynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Keulapotkuri korreloi veneen koon lisäksi veneen iän kanssa. Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri.

      Moni hankkii keulapotkurin myös siksi, että se nostaa veneen jälleenmyyntiarvoa vaikka ei itse pitäisi sitä tarpeellisena. Jälkiasennus on yleensä kalliimpaa ja hankalampaa kuin tehtaan paketti.

      On aika vaikea pohtia sitä, mikä saa sinut yllättymään ja onko sillä mitään korrelaatiota elävän elämän kanssa. Kukaan ei ole tähän m,ennessä esittänyt mitään uskottavaa selitystä sille miksi keulapotkuri huonontaisi veneen käsiteltävyyttä tai heikentäisi kipparin osaamista erityisesti, kun keulapotjurin käyttökin on oma taiteenlajinsa eikä läheskään niin yksioikoista kuin joku saattaa kuvitetella.
      Väärissä käsissä keulapotkuri on kuin partaveitsi apinalla (hiukan kärjistäen).

      Olen pohtinut tätä keskustelua ja tullut tulokseen, että kyse ei ole keulapotkurista siinä missä kyse ei ole liputussäännöistä eikä veneen aalloista tai ohitusetäuisyydestä. Kyse on siitä, että on pieni kovaääninen joukko ihmisiä, jotka eivät pysty hyväksymään muuta kuin heidän oman tapansa tehdä asioita ja jotka kokevat kaiken muun - myös puheen - hyökkäykseksi heitä itseään kohtaan ja reagoivat sen mukaisesti.

      Sellaisia on aina ollut ja tulee aina olemaan. On hyvä, että voivat purkaa tuskaansa täällä. Lehdet on täynnä juttuja, jossa kerrostaloissa jaetaan lappuja tai käydään uhkailemassa naapuria jonkun täysin mitättömän syyn takia.
      Sitä sattuu.

      Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää myös laiturikyttääjille.

      "Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri. "

      Oliisn täysin samaa mieltä. Harvempi laittaaa vanhaan veneeseensä jälkiasennuksena keulapotkurin (vaikka olisi tarve), joten siksi niitä on uusissa enemmän.

      Mutta mielesätni on aivan absurdia väittää, että keulapotkurillisen veneen kippari olisi jotenkin kokemattomampi. Itse aloitin veneilyn 1970-luvun lopulla ja se on jatkunut hyvin aktiivisena. Vasta 10 vuotta sitten hankin veneeseeni keulapotkurin, veneiltyäni sillä 5 vuotta ilmna keulapotkuria. Päätös syntyi ihan tarpeseen. Kyseinen vene ei käännyt kovin hyvin ja sillä kuljetaan pienellä meihistöllä (1-2 henkilöä). Tämä noin 40 jalkainen vene on jo sen verran pitkä, ettei aina ehdi huolehtimaan keulan- ja perän köysiä yksin, joten keulapotkuri auttaa.

      Keulapotkurin vastustatajat. Koittakaa laittaa yksin noin 40 jalkainen pitkäkölinen vene kylkikiinnitykseen septintyhjennyslaituriin, kun tuuli painaa venettä siitä pois päin. Tai koittakaa olähteä samasta laiturista pois, kun tuuli painaa venettä laituria vasten. Done that, keulapotkurilla ja ilman. Kylllä keulapotkuri tuossa jeesaa, kun ei yksin pysty hallitsemaan samaan aikaan springiä, peräsintä ja kiinnitysköysiä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa siinä, että keulapotkuri on yleistynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Keulapotkuri korreloi veneen koon lisäksi veneen iän kanssa. Mitä isompi ja uudempi, sitä todennäköisemmin veneessä on keulapotkuri.

      Moni hankkii keulapotkurin myös siksi, että se nostaa veneen jälleenmyyntiarvoa vaikka ei itse pitäisi sitä tarpeellisena. Jälkiasennus on yleensä kalliimpaa ja hankalampaa kuin tehtaan paketti.

      On aika vaikea pohtia sitä, mikä saa sinut yllättymään ja onko sillä mitään korrelaatiota elävän elämän kanssa. Kukaan ei ole tähän m,ennessä esittänyt mitään uskottavaa selitystä sille miksi keulapotkuri huonontaisi veneen käsiteltävyyttä tai heikentäisi kipparin osaamista erityisesti, kun keulapotjurin käyttökin on oma taiteenlajinsa eikä läheskään niin yksioikoista kuin joku saattaa kuvitetella.
      Väärissä käsissä keulapotkuri on kuin partaveitsi apinalla (hiukan kärjistäen).

      Olen pohtinut tätä keskustelua ja tullut tulokseen, että kyse ei ole keulapotkurista siinä missä kyse ei ole liputussäännöistä eikä veneen aalloista tai ohitusetäuisyydestä. Kyse on siitä, että on pieni kovaääninen joukko ihmisiä, jotka eivät pysty hyväksymään muuta kuin heidän oman tapansa tehdä asioita ja jotka kokevat kaiken muun - myös puheen - hyökkäykseksi heitä itseään kohtaan ja reagoivat sen mukaisesti.

      Sellaisia on aina ollut ja tulee aina olemaan. On hyvä, että voivat purkaa tuskaansa täällä. Lehdet on täynnä juttuja, jossa kerrostaloissa jaetaan lappuja tai käydään uhkailemassa naapuria jonkun täysin mitättömän syyn takia.
      Sitä sattuu.

      Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää myös laiturikyttääjille.

      Nostaako keulapotkuri jälleenmyyntiarvoa? Ehkä joissain tietyissä veneissä, mutta ei yleisesti. Kerran näin myynnissä Inferno 31:n keulapotkurilla. Olen aika varma, että se laski tuon veneen jälleenmyyntiarvoa.

      Voisin arvata, että veneissä, joissa keulapotkuri nostaa jälleenmyyntiarvoa taittolapapotkuri laskee sitä ja päinvastoin.

      Mikähän on ollut uusien veneiden myyntiosuus keulapotkurilla eri vuosina ja eri kokoluokissa?

      Saisiko jotain käsitystä tekemällä nettiveneessä tarkan haun hakusanalla "keulapotkuri"? Tuolla löytyi 28 venettä, joista yksi oli uuden veneen mainos. Tai ehkä parempi tapa oli ruksata haussa kohta keulapotkuri. Tuolla löytyi 52 kpl. Tosin osa noista lienee virheitä, sillä mukana oli mm. Rock 20. Mukana oli aika paljon vanhoja veneitä (useita 70-luvulta) ja melko pieniä (Targa 96, Comet 33, useampi HR 352 jne). Toisaalta melko vähän 2000-luvun 35-40 -jalkaisia. Purjeveneitä oli kokonaisuudessaan 602. Ei siis taida olla kovin paljon keulapotkureita.

      2000-luvun 10-12 m veneitä oli keulapotkurilla 19 kpl ja yhteensä 68 kpl eli keulapotkuri 28%.
      2000-luvun yli 12 m veneitä oli 14 kpl keulapotkurilla ja yhteensä 37 kpl, 38%.
      2000-luvun 8-10 m veneitä oli keulapotkurilla 2 kpl ja yhteensä 25 kpl, 8%.

      Siis uudehkoissa isoissakin veneissä jää alle 40%:n keulapotkurien osuus.

      1900-luvun yli 12 m veneitä oli 3 keulapotkurilla ja yhteensä 27, 11%
      1900-luvun 10-12 m veneitä oli 12 keulapotkurilla ja yhteensä 107, 11%
      1900-luvun 8-10 m veneitä oli 1 keulapotkurlla ja yhteensä 195, 0,5%

      Varsin harva siis pitää keulapotkuria erityisen tarpeellisena isossakaan veneessä. Ei kai sen asennus maksa enempää kuin purje(et)?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kokemattomaksi kippariksi langetetusta leimasta ei näköjään vaan pääse irti. Ottaa se niin koville. Toivottavasti tämä "keskustelu" auttaa traumaan, kun voi purkaa tuskaansa täällä.

      Tämä koko ketju on täysin naurettava. Ja kaiken lisäksi pitkä :))))

      Seuraavaa keulapotkuri-avausta odotellessa...

      Muuten, tämä traumatisoitunut keulapotkurin vinguttaja taitaa olla se sama tyyppi, joka tuolla toisessa ketjussa halusi osallistua keskusteluun veneissä käytettävien astioiden materiaaleista. Sitten kun joku kehtasi sanoa, ettei se mitä yleisesti luullaan posliiniksi ole mitään posliinia, niin alkoi taas sama paranoidiseksi haukkuminen.

      Toivottavasti siitä ei jäänyt yhtä pahaa traumaa kuin keulapotkurista!

      Kun asiassa ei löydy vikaa, kyseenalaista henkilö?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nostaako keulapotkuri jälleenmyyntiarvoa? Ehkä joissain tietyissä veneissä, mutta ei yleisesti. Kerran näin myynnissä Inferno 31:n keulapotkurilla. Olen aika varma, että se laski tuon veneen jälleenmyyntiarvoa.

      Voisin arvata, että veneissä, joissa keulapotkuri nostaa jälleenmyyntiarvoa taittolapapotkuri laskee sitä ja päinvastoin.

      Mikähän on ollut uusien veneiden myyntiosuus keulapotkurilla eri vuosina ja eri kokoluokissa?

      Saisiko jotain käsitystä tekemällä nettiveneessä tarkan haun hakusanalla "keulapotkuri"? Tuolla löytyi 28 venettä, joista yksi oli uuden veneen mainos. Tai ehkä parempi tapa oli ruksata haussa kohta keulapotkuri. Tuolla löytyi 52 kpl. Tosin osa noista lienee virheitä, sillä mukana oli mm. Rock 20. Mukana oli aika paljon vanhoja veneitä (useita 70-luvulta) ja melko pieniä (Targa 96, Comet 33, useampi HR 352 jne). Toisaalta melko vähän 2000-luvun 35-40 -jalkaisia. Purjeveneitä oli kokonaisuudessaan 602. Ei siis taida olla kovin paljon keulapotkureita.

      2000-luvun 10-12 m veneitä oli keulapotkurilla 19 kpl ja yhteensä 68 kpl eli keulapotkuri 28%.
      2000-luvun yli 12 m veneitä oli 14 kpl keulapotkurilla ja yhteensä 37 kpl, 38%.
      2000-luvun 8-10 m veneitä oli keulapotkurilla 2 kpl ja yhteensä 25 kpl, 8%.

      Siis uudehkoissa isoissakin veneissä jää alle 40%:n keulapotkurien osuus.

      1900-luvun yli 12 m veneitä oli 3 keulapotkurilla ja yhteensä 27, 11%
      1900-luvun 10-12 m veneitä oli 12 keulapotkurilla ja yhteensä 107, 11%
      1900-luvun 8-10 m veneitä oli 1 keulapotkurlla ja yhteensä 195, 0,5%

      Varsin harva siis pitää keulapotkuria erityisen tarpeellisena isossakaan veneessä. Ei kai sen asennus maksa enempää kuin purje(et)?

      Hienon kerran olet nähnyt!
      Sittenhän se on melkein sama kuin tieteellinen tutkimus :D

      Tuo sinun tilastosi osoitaa, että mitä isompi ja uudempi vene, sitä todennäköisemmin siinä on keulapotkuri.

      Jos hakee 2010 ja uudemman matkaveneen, niin silloin kahdeksalla kolmestatoista on keulapotkuri ja yksi vene on vasta rekenteilla eli valmiista veneistä 2/3 on keulapotkurilla ja viiden vuoden ikäisissä kaikissa veneissä on keulapotkuri joskin niitä on vain kolme (+yksi keskeneräinen)

      Kaikki keulapotkurittomat veneet olivat halvimmassa kolmanneksessa, tuskin sattumaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hienon kerran olet nähnyt!
      Sittenhän se on melkein sama kuin tieteellinen tutkimus :D

      Tuo sinun tilastosi osoitaa, että mitä isompi ja uudempi vene, sitä todennäköisemmin siinä on keulapotkuri.

      Jos hakee 2010 ja uudemman matkaveneen, niin silloin kahdeksalla kolmestatoista on keulapotkuri ja yksi vene on vasta rekenteilla eli valmiista veneistä 2/3 on keulapotkurilla ja viiden vuoden ikäisissä kaikissa veneissä on keulapotkuri joskin niitä on vain kolme (+yksi keskeneräinen)

      Kaikki keulapotkurittomat veneet olivat halvimmassa kolmanneksessa, tuskin sattumaa.

      Miksi pitää valita matkavene? Se sulkee pois sellaiset, jotka eivät ole syystä tai toisesta laittaneet ruksia ko. kohtaan.

      2010 ja uudemmissa yli 12 m veneitä 4 keulapotkuria ja 8 yhteensä eli 50%.
      2010 ja uudemmissa 10-12 m 6/16 eli 38%.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kun asiassa ei löydy vikaa, kyseenalaista henkilö?

      Kyllä. Henkilössä näyttää olevan vikaa, ja pahasti. Ei tätä ketjua muuten selitetä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksi pitää valita matkavene? Se sulkee pois sellaiset, jotka eivät ole syystä tai toisesta laittaneet ruksia ko. kohtaan.

      2010 ja uudemmissa yli 12 m veneitä 4 keulapotkuria ja 8 yhteensä eli 50%.
      2010 ja uudemmissa 10-12 m 6/16 eli 38%.

      Matkavenevalinnalla jää pois veneet, joissa ei ole moottoria tai akkuja lainkaan, kilpaveneet ja avoveneet sekä esimerkiksi katamaraanit, joissa ei ole kuin trapetsi.
      En usko, että täällä on kukaan kirjoittanut esimerkiksi Tornadosta niin hieno vene kuin se muuten onkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Matkavenevalinnalla jää pois veneet, joissa ei ole moottoria tai akkuja lainkaan, kilpaveneet ja avoveneet sekä esimerkiksi katamaraanit, joissa ei ole kuin trapetsi.
      En usko, että täällä on kukaan kirjoittanut esimerkiksi Tornadosta niin hieno vene kuin se muuten onkin.

      No katso itse mitä jää pois, jos etsit yli 10 m ja 2010-luvun purjeveneitä matkaveneinä tai kaikkina. Toisella tulee 11 ja toisella 23. Jälkimmäisessä ei ole kuin yksi kilpavene ja sekin moottoriton ja ilman mukavuuksia vain siksi, että on vasta runkovalmis.

      Matkaveneissä ei ole mukana mm. Hanse 345, Salona 38 jne.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No katso itse mitä jää pois, jos etsit yli 10 m ja 2010-luvun purjeveneitä matkaveneinä tai kaikkina. Toisella tulee 11 ja toisella 23. Jälkimmäisessä ei ole kuin yksi kilpavene ja sekin moottoriton ja ilman mukavuuksia vain siksi, että on vasta runkovalmis.

      Matkaveneissä ei ole mukana mm. Hanse 345, Salona 38 jne.

      Matkavene voi jättää osan mutta se ei vaikuta keulapotkuriin. Yhtä hyvin valinnaksi voi laittaa dieselmoottorin ja lämppärin, jotka kuuluvat normaaliin varustukseen Suomessa. Se jättää myös pois kaikki kevytveneet ja ulkomailla olevat, joita ei ole varustettu Suomen olosuhteisiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Matkavene voi jättää osan mutta se ei vaikuta keulapotkuriin. Yhtä hyvin valinnaksi voi laittaa dieselmoottorin ja lämppärin, jotka kuuluvat normaaliin varustukseen Suomessa. Se jättää myös pois kaikki kevytveneet ja ulkomailla olevat, joita ei ole varustettu Suomen olosuhteisiin.

      Eli Suomen olosuhteissa tarvitaan keulapotkuria, ulkomailla ei. Asia selvä. Dieselin tilalla voi olla bensa tai sähkö, vai väitätkö että diesel on parempi keulapotkurin pyörityksessä?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli Suomen olosuhteissa tarvitaan keulapotkuria, ulkomailla ei. Asia selvä. Dieselin tilalla voi olla bensa tai sähkö, vai väitätkö että diesel on parempi keulapotkurin pyörityksessä?

      Millä perusteella epäilet dieselin paremmaksi keulapotkurin kanssa?
      En ihan pysy perässä ajatuksenjuoksussasi, mutta tarkoitatko hydraulista keulapotkuria?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli Suomen olosuhteissa tarvitaan keulapotkuria, ulkomailla ei. Asia selvä. Dieselin tilalla voi olla bensa tai sähkö, vai väitätkö että diesel on parempi keulapotkurin pyörityksessä?

      Ulkomailla on paljon paikkoja, jossa veneet ovat poijuissa lahden suojassa. Meillä ne tuppaavat olemaan enimmäkseen laturissa jolloin ei voi jatkaa eteenpäin ja tehdä 100 metrin ympyrää ja uutta lähestymistä. Toki laitureita on ulkomailakin siinä missä keulapotkureitakin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Millä perusteella epäilet dieselin paremmaksi keulapotkurin kanssa?
      En ihan pysy perässä ajatuksenjuoksussasi, mutta tarkoitatko hydraulista keulapotkuria?

      Kommentilla kritisoitiin päätöntä kommenttia joka oli lainauksessa. Se on selvä, että jos haetaan paljonko purjeveneissä on keulapotkureita, ei hakuihin sotketa dieselmoottoria, lämppäriä, matkaveneitä, vesistöä tai muitakaan hakukriteerejä kuin purjevene ja keulapotkuri.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kommentilla kritisoitiin päätöntä kommenttia joka oli lainauksessa. Se on selvä, että jos haetaan paljonko purjeveneissä on keulapotkureita, ei hakuihin sotketa dieselmoottoria, lämppäriä, matkaveneitä, vesistöä tai muitakaan hakukriteerejä kuin purjevene ja keulapotkuri.

      Jos ei laiteta mitään kriteerejä, niin optimistijolla ankkalammikossa on oivallinen esimerkki siitä, että keulapotkurista on vain haittaa, kun ei ole edes akkua :D

      Tietenkin pitää valita veneet, joihin potkrin asentaminen on ylipäänsä teknisesti mahdollista. Silloin jää pois moottorittomat ja pienellä perämoottorilla varustetut veneet ihan vain siksi ettei niillä joko ole virtaa tai ei ole sitä riittävästi.

      Lämmityslaite on relevantti siksi, että se kertoo veneen käytöstä ja jättää pois säästöpossut, joiden omistajilla ei ole varaa tai halua laittaa vähällä käytöllä olevaan veneeseen enempää rahaa.

      Vesistöllä on tietenkin merkitystä koska jos vene on aina poijussa, jonka ympärillä voi mennä kuin karusellissa, ei keulapotkurille ole tarvetta eikä akkuja muutenkaan saa ladattua maasähköllä.

      Matkavene on hyvä kriteeri koska se on yleensä kokosna ja ominaisuuksiensa puolesta teknisesti soveltuva keulapotkurille. Kukaan ei ole väittänyt, että keulapotkurista olisi hyötyä kevyesti melottavalle veneelle tai veneelle, jossa ei ole sähköä tai moottoria.

      Jäljelle jää ihan reilusti veneitä, joita voi verrata keskenään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos ei laiteta mitään kriteerejä, niin optimistijolla ankkalammikossa on oivallinen esimerkki siitä, että keulapotkurista on vain haittaa, kun ei ole edes akkua :D

      Tietenkin pitää valita veneet, joihin potkrin asentaminen on ylipäänsä teknisesti mahdollista. Silloin jää pois moottorittomat ja pienellä perämoottorilla varustetut veneet ihan vain siksi ettei niillä joko ole virtaa tai ei ole sitä riittävästi.

      Lämmityslaite on relevantti siksi, että se kertoo veneen käytöstä ja jättää pois säästöpossut, joiden omistajilla ei ole varaa tai halua laittaa vähällä käytöllä olevaan veneeseen enempää rahaa.

      Vesistöllä on tietenkin merkitystä koska jos vene on aina poijussa, jonka ympärillä voi mennä kuin karusellissa, ei keulapotkurille ole tarvetta eikä akkuja muutenkaan saa ladattua maasähköllä.

      Matkavene on hyvä kriteeri koska se on yleensä kokosna ja ominaisuuksiensa puolesta teknisesti soveltuva keulapotkurille. Kukaan ei ole väittänyt, että keulapotkurista olisi hyötyä kevyesti melottavalle veneelle tai veneelle, jossa ei ole sähköä tai moottoria.

      Jäljelle jää ihan reilusti veneitä, joita voi verrata keskenään.

      Höpö höpö. Ei tuollainen lähestymistapa täyttäisi minkäänlaisia tilastotieteen kriteerejä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos ei laiteta mitään kriteerejä, niin optimistijolla ankkalammikossa on oivallinen esimerkki siitä, että keulapotkurista on vain haittaa, kun ei ole edes akkua :D

      Tietenkin pitää valita veneet, joihin potkrin asentaminen on ylipäänsä teknisesti mahdollista. Silloin jää pois moottorittomat ja pienellä perämoottorilla varustetut veneet ihan vain siksi ettei niillä joko ole virtaa tai ei ole sitä riittävästi.

      Lämmityslaite on relevantti siksi, että se kertoo veneen käytöstä ja jättää pois säästöpossut, joiden omistajilla ei ole varaa tai halua laittaa vähällä käytöllä olevaan veneeseen enempää rahaa.

      Vesistöllä on tietenkin merkitystä koska jos vene on aina poijussa, jonka ympärillä voi mennä kuin karusellissa, ei keulapotkurille ole tarvetta eikä akkuja muutenkaan saa ladattua maasähköllä.

      Matkavene on hyvä kriteeri koska se on yleensä kokosna ja ominaisuuksiensa puolesta teknisesti soveltuva keulapotkurille. Kukaan ei ole väittänyt, että keulapotkurista olisi hyötyä kevyesti melottavalle veneelle tai veneelle, jossa ei ole sähköä tai moottoria.

      Jäljelle jää ihan reilusti veneitä, joita voi verrata keskenään.

      Hauska nähdä, että tekstikin voi jatkua, vaikka ajatus on katkennut jo kauan sitten.
      Keulapotkuri on pyörinyt jo pitkään pohjamudassa eikä vene enää liiku, niin eiköhän tämä aloitus ole jo kaluttu.


  • Joutuuko keulapotkuriton ostamaan aina segmentin nopeimman veneen vai kelpaako hitaammalla runkomuodolla pilattu?

    Jos kumpi on huonompi vene, keulapotkurilla vai runkomuodolla pilattu, jos ensimmäinen on absoluuttisesti nopeampi?

    • Ja kumpi on, eikä Jos kumpi on.

      Sori!


  • Ei kai kukaan ota noita keulapotkurin kieltäjiä tosissaan. Laivoissa on keulapotkurit jotta ne voivat tulla laituriin ilman hinaajan apua. Veneissä on keulapotkurit, jotta ne voivat ajaa laituriin pienellä turvallisella nopeudella. Ilman keulapotkuria on pidettävä huomattavasti suurempaa nopeutta ja toivottava, että vene käyttäytyy oikealla tavalla. Vaikka olisi miten tahansa taitava, niin jossain vaiheessa elämää vanhenemisen myötä sekin hiipuu. Kokemus auttaa siinä, ettei viitsi turhaan riskeerata, vaan hankkii keulapotkurin ja taas ovat hankalimmatkin paikat satamassa helposti hyödynnettävissä.

    • Ei kukaan ole keulapotkuria kieltänyt. Monessa moottoriveneessä se on ihan perusteltu varuste mutta monessa purjeveneessä hieman kyseenalainen. Jos alat vertailemaan laivoihin niin aikamoisia rakenteellisia eroja pitää siihen purkkariisi toteuttaa. Tuurilla ne laivatkin seilaa mutta me purjehditaan taidolla. Kokemuksesta tietää miten vene käyttäytyy eikä tarvitse toivoa keulapotkuria eikä muutakaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei kukaan ole keulapotkuria kieltänyt. Monessa moottoriveneessä se on ihan perusteltu varuste mutta monessa purjeveneessä hieman kyseenalainen. Jos alat vertailemaan laivoihin niin aikamoisia rakenteellisia eroja pitää siihen purkkariisi toteuttaa. Tuurilla ne laivatkin seilaa mutta me purjehditaan taidolla. Kokemuksesta tietää miten vene käyttäytyy eikä tarvitse toivoa keulapotkuria eikä muutakaan.

      Olet ilmeisesti niitä keulapotkuria vailla olevia, jotka Hangon Itäsatamassa reippaassa länsituulessa joutuvat ajamaan vauhdilla laiturille toivoen, että peräkoukku osuu aallokossa hyppivään poijunrenkaaseen sekä pakki pysäyttää veneen ennenkuin kokka kolahtaa laituriin. Tai sitten veneesi paino on alle viisi tonnia, jolloin käsivoimilla pystyy riuska ihminen hiukan hidastamaan.

      "Ei kai kukaan"


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet ilmeisesti niitä keulapotkuria vailla olevia, jotka Hangon Itäsatamassa reippaassa länsituulessa joutuvat ajamaan vauhdilla laiturille toivoen, että peräkoukku osuu aallokossa hyppivään poijunrenkaaseen sekä pakki pysäyttää veneen ennenkuin kokka kolahtaa laituriin. Tai sitten veneesi paino on alle viisi tonnia, jolloin käsivoimilla pystyy riuska ihminen hiukan hidastamaan.

      "Ei kai kukaan"

      Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. Jos veneessä on puolipitkä köli ja syvä rungon vedealainen osa, keulapotkuri tietenkin parantaa merkittävästi ohjautuvuutta pienessä nopeudessa. Ja muutoin onnistuneen laituriinajon viimevaiheessa se myös hidastaa keulan ajautumista sivutuulessa.

      Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa. Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain melkoiseen vastatuuleenkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. Jos veneessä on puolipitkä köli ja syvä rungon vedealainen osa, keulapotkuri tietenkin parantaa merkittävästi ohjautuvuutta pienessä nopeudessa. Ja muutoin onnistuneen laituriinajon viimevaiheessa se myös hidastaa keulan ajautumista sivutuulessa.

      Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa. Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain melkoiseen vastatuuleenkin.

      ”Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie.”
      Sinulla ei siis ole yhtään käytännön kokemusta. Keulaa hallitaan keulapotkurilla ja perää hallitaan varsinaisella potkurilla ja peräsimellä, ellei ole käytössä erillistä sivusuuntaista peräpotkuria. Perää kuljetetaan peräsimellä ja potkurivirralla. Vene kulkee tarvittaessa vaikkapa kylkimyyryä.
      ” Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa.”
      Laivojen keulapotkurit ovat täysin suhteessa pienempien veneiden keulapotkureita. Laivoissakin teho on usein riittämätön. Niin kuin hyvin tiedät laivat jättävät Maarianhaminan väliin, jos tuuli on hankala.

      "Ei kai kukaan"


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. Jos veneessä on puolipitkä köli ja syvä rungon vedealainen osa, keulapotkuri tietenkin parantaa merkittävästi ohjautuvuutta pienessä nopeudessa. Ja muutoin onnistuneen laituriinajon viimevaiheessa se myös hidastaa keulan ajautumista sivutuulessa.

      Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa. Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain melkoiseen vastatuuleenkin.

      "Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. "

      Hienoa että olet vihdoin ymmärtänyt miten keulapotkuri toimii!

      Jatka tästä. Ehkä vielä opit miksi se on niin käteäv käyttää. Vielä et ole niin pitkällä että tämän olisit tajunut.

      " Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. "

      No nyt jo latelet muuneltua totuutta enemmön kuin Antti Rinne ja Pekka Haavisto. Tai no, ehkä hurrikaanituulessa tämä totutuu, mutta ei näissä meidän pohjoisen vesien tuulissa.

      " Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain"

      Keulapotkurin, peräsimen ja vaihteiston yhteiskäytöllä venettäkin voi ajaa sivuttain! Yksi keulapotrkurin edusita.

      Tai no. Olen sellainen taitamaton kippari, kun minulla on keulapotkuri. Ei väliski, vaikka päääsen mm. liikkumaan sivuttain sen avulla. Mutta tumpeloksi minut kuitenkin on täällä tuomittu!


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. "

      Hienoa että olet vihdoin ymmärtänyt miten keulapotkuri toimii!

      Jatka tästä. Ehkä vielä opit miksi se on niin käteäv käyttää. Vielä et ole niin pitkällä että tämän olisit tajunut.

      " Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. "

      No nyt jo latelet muuneltua totuutta enemmön kuin Antti Rinne ja Pekka Haavisto. Tai no, ehkä hurrikaanituulessa tämä totutuu, mutta ei näissä meidän pohjoisen vesien tuulissa.

      " Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain"

      Keulapotkurin, peräsimen ja vaihteiston yhteiskäytöllä venettäkin voi ajaa sivuttain! Yksi keulapotrkurin edusita.

      Tai no. Olen sellainen taitamaton kippari, kun minulla on keulapotkuri. Ei väliski, vaikka päääsen mm. liikkumaan sivuttain sen avulla. Mutta tumpeloksi minut kuitenkin on täällä tuomittu!

      Näinhän se on. Joiltakin puuttuu keulapotkurin käyttämisen taito. Heille potkuri on turha ja ehkä vähän pelottava asia.
      Kokeneemmat tuntuvat myös vähän pelottavilta ja siksi pennut räksyttää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      ”Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie.”
      Sinulla ei siis ole yhtään käytännön kokemusta. Keulaa hallitaan keulapotkurilla ja perää hallitaan varsinaisella potkurilla ja peräsimellä, ellei ole käytössä erillistä sivusuuntaista peräpotkuria. Perää kuljetetaan peräsimellä ja potkurivirralla. Vene kulkee tarvittaessa vaikkapa kylkimyyryä.
      ” Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa.”
      Laivojen keulapotkurit ovat täysin suhteessa pienempien veneiden keulapotkureita. Laivoissakin teho on usein riittämätön. Niin kuin hyvin tiedät laivat jättävät Maarianhaminan väliin, jos tuuli on hankala.

      "Ei kai kukaan"

      Aika kovaa saa tuulla, että ruotsinlaivat jättävät Maarianhaminan väliin. Onko silloinkaan syynä se, etteivät pääsisi OK satamaan vai aikataulu? Itse olin vuosi sitten Hki-Tukholma -lautalla kun Maarianhamina jäi väliin. Silloin syynä oli aikataulu. Aallokon takia oltiin pari tuntia myöhässä Tukholmassa, vaikka sinne mentiin suorinta reittiä käymättä lähelläkään Maarianhaminaa.

      Maarianhamina on noille laivoille todella ahdas. Ahtaampi kuin laiturivälit purjeveneelle.

      Keulapotkurin voi mitoittaa riittäväksi eri tilanteisiin. Esim. Vetus myy 11 m veneeseen sopivana 25-85 kgf malleja 110-185 mm tunnelilla. On tietysti valtava ero kummasta päästä valikoimaa keulapotkuri on otettu. Mikä on tyypillinen valinta?

      Aika vaikeaa perän sortoa on hallita keulapotkurilla. Tarpeeksi tehokas keulapotkuri mahdollistaa hyvän keulan hallinnan, joka tietysti antaa enemmän vapauksia peräsimen ja koneen käyttöön. Ei se kuitenkaan poista vauhdin tarvetta monissa tilanteissa. Peruuttaessa peräsin ei auta ennen kuin on vauhtia ja joillain veneillä ei silloinkaan. Eteenpäin voi tietysti potkia välillä, mutta ikävämmässä tuulessa menee vaikeaksi.

      Vastaavasti hitaasti eteenpäin ajaessa ei peräsin paljoa auta, vaan joutuu käyttämään reilusti kaasu sorron estoon. Silloin taas vauhti kasvaa ja joutuu peruuttamaan välillä vauhdin hillintään, mikä taas lisää sortoa.

      Molemmissa vaatii aika montaa kättä kontroilloida yhtä aikaa keulapotkuria, rattia ja kaasua. Ehkä poijukin pitäisi siinä sivussa napata.


    • Anonyymi kirjoitti:

      ”Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie.”
      Sinulla ei siis ole yhtään käytännön kokemusta. Keulaa hallitaan keulapotkurilla ja perää hallitaan varsinaisella potkurilla ja peräsimellä, ellei ole käytössä erillistä sivusuuntaista peräpotkuria. Perää kuljetetaan peräsimellä ja potkurivirralla. Vene kulkee tarvittaessa vaikkapa kylkimyyryä.
      ” Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa.”
      Laivojen keulapotkurit ovat täysin suhteessa pienempien veneiden keulapotkureita. Laivoissakin teho on usein riittämätön. Niin kuin hyvin tiedät laivat jättävät Maarianhaminan väliin, jos tuuli on hankala.

      "Ei kai kukaan"

      Jostain syystä kaikki veneet, oli niissä keulapotkuri tai ei, lähtevät eteenpäin, kun laittaa vaihteen eteen. Jos peräsin on laidassa, vene tietysti samalla pyrkii kääntymään voimakkaasti. Ei siis mennä sivuttain, vaan etuviistoon keulapotkurin estäessä kääntymistä. Puolet potkurin työntövoimasta on eteenpäin suntautuvaa komponenttia.

      Oman veneen tuomaa kokemusta ei ole, mutta useammassa keulapotkurilla varustetussa veneessä olen ollut mukana. Tuttu tuo yli 40-jalkaisen veneensä perä edellä laituriin perätolppien väliin. Hänellä on keulapotkurista selkeää hyötyä. Toisaalta toinen tuttu tuo pitkäkölisen veneensä myös perä edellä samaan laituriin, usein yksin.

      Keulapotkureita on saatavana laaja tehovalikoima. 2000-luvun veneissä vain keulan vedenalainen osa on niin matala, ettei ettei riittävän isoa putkea saa riittävän syvälle. Usein iso osa tehosta karkaa veden pintaan. Se kankeasti kääntyvä puolipitkäkölinen ja syväkeulainen on todellinen hyötyjä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jostain syystä kaikki veneet, oli niissä keulapotkuri tai ei, lähtevät eteenpäin, kun laittaa vaihteen eteen. Jos peräsin on laidassa, vene tietysti samalla pyrkii kääntymään voimakkaasti. Ei siis mennä sivuttain, vaan etuviistoon keulapotkurin estäessä kääntymistä. Puolet potkurin työntövoimasta on eteenpäin suntautuvaa komponenttia.

      Oman veneen tuomaa kokemusta ei ole, mutta useammassa keulapotkurilla varustetussa veneessä olen ollut mukana. Tuttu tuo yli 40-jalkaisen veneensä perä edellä laituriin perätolppien väliin. Hänellä on keulapotkurista selkeää hyötyä. Toisaalta toinen tuttu tuo pitkäkölisen veneensä myös perä edellä samaan laituriin, usein yksin.

      Keulapotkureita on saatavana laaja tehovalikoima. 2000-luvun veneissä vain keulan vedenalainen osa on niin matala, ettei ettei riittävän isoa putkea saa riittävän syvälle. Usein iso osa tehosta karkaa veden pintaan. Se kankeasti kääntyvä puolipitkäkölinen ja syväkeulainen on todellinen hyötyjä.

      Taitaa olla ajatusvirhe tehohäviöstå jos vesivirtaus karkaa pintaan. Teho paranee jos virtaus nousee pintaan tai vielä parempi jos karkaisi ilmaan.
      seppomartti


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keulapotkuria yhtä paljon ohjauspotkuriksi aiheesta kutsutaan. Se todellakin työntää vain keulaa puoleen taikka toiseen, perä menee vastakkaiseen suuntaan ja sivutuulessa perää tuuli vie. Ei keulapotkuri mikään ihmelaite ole, eikä sen tehokaan riitä pitämään venettä sivutuulessa. Jos veneessä on puolipitkä köli ja syvä rungon vedealainen osa, keulapotkuri tietenkin parantaa merkittävästi ohjautuvuutta pienessä nopeudessa. Ja muutoin onnistuneen laituriinajon viimevaiheessa se myös hidastaa keulan ajautumista sivutuulessa.

      Edellä on virheellisesti verrattu keulapotkurin merkitystä laivoihin. Laivoissa tehot ovat aivan toista kertaluokkaa. Ne on mitoitettu ajamaan laivaa sivuttain melkoiseen vastatuuleenkin.

      Itsellä 27 jalkainen pitkäkölinen matkavene ja kyllä keulapotkuri kääntää veneen vasta tuuleen. On siinä teho! 180mm halkaisijalla oleva tunneli, kaksi potkuria ja 330AH (24V).
      Lisäksi keulapotkuriin on kaukosäädin helpottamassa yksin operointia.

      Tää aihe on yleisesti jo väsynyt, aika menee eteenpäin ja keulapotkuri on tätä aikaa. Hyväksyy sen tai ei, onhan veneessä myös invertteri, plotteri, sähköinen kompassi ja eeberi joita varmasti myös vastustat?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Itsellä 27 jalkainen pitkäkölinen matkavene ja kyllä keulapotkuri kääntää veneen vasta tuuleen. On siinä teho! 180mm halkaisijalla oleva tunneli, kaksi potkuria ja 330AH (24V).
      Lisäksi keulapotkuriin on kaukosäädin helpottamassa yksin operointia.

      Tää aihe on yleisesti jo väsynyt, aika menee eteenpäin ja keulapotkuri on tätä aikaa. Hyväksyy sen tai ei, onhan veneessä myös invertteri, plotteri, sähköinen kompassi ja eeberi joita varmasti myös vastustat?

      Kuulostaa poikkeuksellisen tehokkaalta keulapotkurilta 27-jalkaiseen. Ja ylipäätään hyvin poikkeukselliselta, että noin pienessä on keulapotkuri ( ja 24 V akusto tai mikä tahansa 330 Ah akusto).


    • Anonyymi kirjoitti:

      Taitaa olla ajatusvirhe tehohäviöstå jos vesivirtaus karkaa pintaan. Teho paranee jos virtaus nousee pintaan tai vielä parempi jos karkaisi ilmaan.
      seppomartti

      Ei ole ajatusvirhe, pikemminkin epätäydellisesti ilmaistu. Virtaus kun karkaa haitallisesti imupuolella ja ulos tulee vaahtoa. Pienempikin määrä ilmaa tuhoaa tehon.


  • Keulapotkuri ja satelliittinavigointi ovat samankaltaisia ilmiöitä. Kumpikaan ei ole mitenkään välttämätöntä, mutta helpottaa elämää huomattavasti.

    Kun suunnistus siirtyi ruudulle, esiin nousi ihmisiä, jotka pelottelivat kehityksellä ja tekniikkariippuvaisuudella. Heidän mielestään karttaa, kompassia ja kelloa olisi pitänyt käyttää vähintään varmistusvälineenä.

    Nykyään näistä ihmisistä (sikäli kuin he vielä purjehtivat) vain ani harva käyttää paperikarttaa. Ruudusta on tullut normi.

    Ihan samalla tavalla käy keulapotkurille. 20 vuoden päästä kukaan ei osta uudehkoa yli 35-jalkaista venettä, jossa ei ole keulapotkuria.

    Keulapotkuri voi hajota, mutta niin voi ruutukin pimentyä. Sen toiminta on paitsi paikallisen tekniikan niin myös hyväntahtoisen politiikan varassa. Ei se siis mitenkään luotettava väline ole. Helppo se kuitenkin on.

    • Keulapotkuri ja satelliittinavigointi eivät ole samankaltaisia ilmiöitä. Karttaplotterit ovat yleistyneet sen vuoksi, että laitteet ja ohjelmistot ovat kehittyneet huimaa vauhtia, ja samalla niiden hinta on laskenut tasolle, jolla ne ovat kaikkien saatavilla (padit, älypuhelimet). Karttaplotterin käyttöönotto ei vaadi mitään asennustoimenpiteitä, senkun kantaa laitteen veneeseen.

      Keulapotkureita on ollut saatavilla iät ja ajat, eikä hinnassakaan ole tapahtunut kumempia muutoksia. Keulaportkurin asentaminen veneeseen vaati aika suuria muutostöitä.

      Karttaplotterien tarve on ollut ilmeinen, luotettava sijaintitieto esim. sumussa tai pimeässä on paljon tärkeämpää kuin hieman helpompi veneen pyörittely satama-altaassa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keulapotkuri ja satelliittinavigointi eivät ole samankaltaisia ilmiöitä. Karttaplotterit ovat yleistyneet sen vuoksi, että laitteet ja ohjelmistot ovat kehittyneet huimaa vauhtia, ja samalla niiden hinta on laskenut tasolle, jolla ne ovat kaikkien saatavilla (padit, älypuhelimet). Karttaplotterin käyttöönotto ei vaadi mitään asennustoimenpiteitä, senkun kantaa laitteen veneeseen.

      Keulapotkureita on ollut saatavilla iät ja ajat, eikä hinnassakaan ole tapahtunut kumempia muutoksia. Keulaportkurin asentaminen veneeseen vaati aika suuria muutostöitä.

      Karttaplotterien tarve on ollut ilmeinen, luotettava sijaintitieto esim. sumussa tai pimeässä on paljon tärkeämpää kuin hieman helpompi veneen pyörittely satama-altaassa.

      Jokainen laittaa asiat tärkeysjärjestykseen omien näkemystensä mukaisesti.

      Olet oikeassa siinä ettei helposti käytettävää halvimmillaan kartan hinnalla kännykkään saatavaa plotteria voi verrata työläästi asennettaavaan muutaman tonnin laitteeseen.
      Siinä olet kuitenkin väärässä, että halpuus ja helppo käytettävyys olisi todistaisi suuremmasta tarpeesta kuin kalliin ja hankalan.

      Hyvin moni on kokenut keulapotkurin niin tärkeäksi, että on asennuttanut sen huolimatta korkeasta hinnasta ja monimutkaisesta jälkiasennuksesta. Sen eteen tehty uhraus on paljon suurempi ja itsessään parempi todiste tarpeellisuudesta hankkijalleen.

      En lähde kinastelemaan paljonko on paljon, otan vain kantaa ajatusvirheeseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jokainen laittaa asiat tärkeysjärjestykseen omien näkemystensä mukaisesti.

      Olet oikeassa siinä ettei helposti käytettävää halvimmillaan kartan hinnalla kännykkään saatavaa plotteria voi verrata työläästi asennettaavaan muutaman tonnin laitteeseen.
      Siinä olet kuitenkin väärässä, että halpuus ja helppo käytettävyys olisi todistaisi suuremmasta tarpeesta kuin kalliin ja hankalan.

      Hyvin moni on kokenut keulapotkurin niin tärkeäksi, että on asennuttanut sen huolimatta korkeasta hinnasta ja monimutkaisesta jälkiasennuksesta. Sen eteen tehty uhraus on paljon suurempi ja itsessään parempi todiste tarpeellisuudesta hankkijalleen.

      En lähde kinastelemaan paljonko on paljon, otan vain kantaa ajatusvirheeseen.

      En mielestäni postauksessani väittänyt, että halpuus ja käytettävyys todistaisi mitään suuremmasta tarpeesta. Mutta ne ovat vaikuttaneet plotterin nopeaan yleistymiseen. Samaa nopeaa teknistä kehitystä tai hinnan pudotusta ei ole nähtävissä keulapotkureiden kohdalla. Joten en näe syytä, miksi keulapotkurit yht'äkkiä yleistyisivät nopeasti.

      Sen sijaan kirjoitin: " luotettava sijaintitieto esim. sumussa tai pimeässä on paljon tärkeämpää kuin hieman helpompi veneen pyörittely satama-altaassa". Tämä siis oli peruste suuremmalle tarpeelle.

      Jos pitäisi valita noista vain toinen, hankkisin kyllä mielummin karttaplotterin, vaikka se maksaisi keulapotkurin verran ja olisi yhtä hankala asentaa. Sen verran tarpeellisemmaksi näen karttaplotterin ja GPS:n omassa käytössäni (37-jalkainen purjevene).


  • Ei keulapotkureita tulevaisuuden veneissä asenneta jälkikäteen. Ne tulevat olemaan normiratkaisu.

    Ostaja voi valita uuden veneen ilman keulapotkuria, mutta ilman erillistä pyyntöä keulapotkuri asennetaan jo rakennusvaiheessa.

    • Onko olemassa joku venemalli, jossa keulapotkuri on vakiona eikä vain lisävarustelistalta ruksittavana? Kaikissa se ei edes ole lisävarustelistalla.


  • "Onko olemassa joku venemalli, jossa keulapotkuri on vakiona eikä vain lisävarustelistalta ruksittavana?"

    Kaikkiin laatuveneisiin (Rassyt, Malöt, Rustlerit jne.) tarjotaan aina keulapotkuria, myös pienempiin malleihin.

    Kun katsoo käytettynä myytäviä uudehkoja veneitä, on lähes mahdotonta löytää laatuvenettä, jossa ei olisi keulapotkuria.

    • HR:n spekseissä keulapotkuri on vakiona vain 57- ja 64-jalkaisissa. Muihin saa varmasti lisävarusteena. Nettiveneessä on kolme 2000-luvun HR:ää myynnissä 372 2010 ja 40 2004 keulapotkurilla sekä 310 2010 ilman.

      "Laatuveneitä" on muitakin kuin kiinteällä tuulilasilla ja isolla koneella varustetut moottoripursien jälkeläiset. Kuinkas monessa alle 40-jalkaisessa X:ssä, Arconassa, Dehlerissä, Grand Soleilissa, J:ssä, Finn Flyerissä, Finngulfissa jne. on keulapotkuri? Tai edes yli 40-jalkaisessa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      HR:n spekseissä keulapotkuri on vakiona vain 57- ja 64-jalkaisissa. Muihin saa varmasti lisävarusteena. Nettiveneessä on kolme 2000-luvun HR:ää myynnissä 372 2010 ja 40 2004 keulapotkurilla sekä 310 2010 ilman.

      "Laatuveneitä" on muitakin kuin kiinteällä tuulilasilla ja isolla koneella varustetut moottoripursien jälkeläiset. Kuinkas monessa alle 40-jalkaisessa X:ssä, Arconassa, Dehlerissä, Grand Soleilissa, J:ssä, Finn Flyerissä, Finngulfissa jne. on keulapotkuri? Tai edes yli 40-jalkaisessa.

      Uudemmissa matkaveneissä keulapotkuri on sääntö. Joku on sen sinne halunnut ja joku hintansa arvoiseksi punninnut.

      Kukaan ei väitä etteikö ilmankin pärjäisi eikä ketään moitita huonoksi purjehtijaksi vaikke sellaista ole veneeseensä laittanut. Harva meistä tietää mitä toisten päässä liikkuu ja mitkä syyt potkurille ovat.

      Ainoa porukka, joka tietää satavarmasti, mikä on oikein ja mitä muut ajattelevat, on vainoharhaiset. Hekin tietävät vain oman päänsä sisällä, mutta ovat siitä auvoisia etteivät usko kuin itseään koska muut kuitenkin juonivat :D

      Paranoidista Joulun odotusta kaikille :D


    • Anonyymi kirjoitti:

      HR:n spekseissä keulapotkuri on vakiona vain 57- ja 64-jalkaisissa. Muihin saa varmasti lisävarusteena. Nettiveneessä on kolme 2000-luvun HR:ää myynnissä 372 2010 ja 40 2004 keulapotkurilla sekä 310 2010 ilman.

      "Laatuveneitä" on muitakin kuin kiinteällä tuulilasilla ja isolla koneella varustetut moottoripursien jälkeläiset. Kuinkas monessa alle 40-jalkaisessa X:ssä, Arconassa, Dehlerissä, Grand Soleilissa, J:ssä, Finn Flyerissä, Finngulfissa jne. on keulapotkuri? Tai edes yli 40-jalkaisessa.

      Vastaus: Nykyään yhä useammassa alle 40-jalkaisessa X:ssä jne on keulapotkuri.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Uudemmissa matkaveneissä keulapotkuri on sääntö. Joku on sen sinne halunnut ja joku hintansa arvoiseksi punninnut.

      Kukaan ei väitä etteikö ilmankin pärjäisi eikä ketään moitita huonoksi purjehtijaksi vaikke sellaista ole veneeseensä laittanut. Harva meistä tietää mitä toisten päässä liikkuu ja mitkä syyt potkurille ovat.

      Ainoa porukka, joka tietää satavarmasti, mikä on oikein ja mitä muut ajattelevat, on vainoharhaiset. Hekin tietävät vain oman päänsä sisällä, mutta ovat siitä auvoisia etteivät usko kuin itseään koska muut kuitenkin juonivat :D

      Paranoidista Joulun odotusta kaikille :D

      Tyrnäväläinen anonyymi?


    • Anonyymi kirjoitti:

      HR:n spekseissä keulapotkuri on vakiona vain 57- ja 64-jalkaisissa. Muihin saa varmasti lisävarusteena. Nettiveneessä on kolme 2000-luvun HR:ää myynnissä 372 2010 ja 40 2004 keulapotkurilla sekä 310 2010 ilman.

      "Laatuveneitä" on muitakin kuin kiinteällä tuulilasilla ja isolla koneella varustetut moottoripursien jälkeläiset. Kuinkas monessa alle 40-jalkaisessa X:ssä, Arconassa, Dehlerissä, Grand Soleilissa, J:ssä, Finn Flyerissä, Finngulfissa jne. on keulapotkuri? Tai edes yli 40-jalkaisessa.

      Mun FG33 on keulapotkuri, joten ainakin yhdestä alle 40-jalkaisesta löytyy. Ja ihan veistämön peruja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mun FG33 on keulapotkuri, joten ainakin yhdestä alle 40-jalkaisesta löytyy. Ja ihan veistämön peruja.

      Onkos tuo se sama yksilö, jossa on rullamasto? Sellaisen olen joskus nähnyt Turun lähistöllä. Voihan sitä Porschellakin ajaa kitkarenkailla kesät.


  • Pukspröötin alla sopiva asennuspaikka keulaan asennettavaa kiskoa pitkin veteen laskettavalle keulapotkurille.

  • 32 -jalkaisessa 6 tonnia painaneessa veneessä en juuri kaivannut keulapotkuria. Nykyisessä 37 -jalkaisessa 10 tonnia painavassa on keulapotkuri. Sen olemassaolo laski kynnystä suurentaa venettä. Potkurin käyttö on huvennut vuosien myötä ja nykyisin sen tunneli lienee puolet ajasta simpukoiden valtaama. Vene nostetaan vain joka toinen vuosi ylös.
    .
    Käyttötarpeen väheneminen johtuu pääosin siitä että olen oppinut arvioimaan paremmin laituriinajon 90 asteen ahtaan taiton ajoituksen ja kulmat. Perstuntuma veneeseen on siis kohentunut.
    Poislähdöissä ymmärtää vetää keulaa tuuleen ennen irroitusta ja ehtii pakittamaan ulos ilman että keula painuu tuulessa viereisen veneen kyljelle. Koitan myös valkata sormiponttoonin aina niin että siihen voi pakin sivuvedolla ajaa kyljen kiinni. Eli aina vasen kylki kiinni. Jos sellaista paikkaa tuulisempana päivänä ei saa, ajan perä edellä laituriin eli edelleen vasen kylki ponttooniin.

    Pakilla poislähdöissä sivutuulella keulapotkurista lienee kaikkein suurin hyöty. Siinä kun veneen liikkeelle on vain yksi suunta ja tapahtumaan ei voi vaikuttaa kuin potkurin sivuvedolla, ei potkurivirralla peräsimeen.

    Liki kaiken muun keulapotkurin työn voi kompensoida opettelemalla, olosuhteita tutkimalla ja ajoon keskittymällä. Niitä ei välttämättä tule huolella tehtyä jos keulapotkuri on olemassa.

    Yhdenkin tilanteisiin itsenäisesti reagoimaan kykenevän gastin olemassaolo vähentää keulapotkurin tarvetta merkittävästi.
    Jos veneessä on keulapotkuri, antakaa sen olla siinä mutta opiskelkaa ajamaan ilman. Jos veneessä ei potkuria ole, mielestäni sellaista siihen ei kannata jälkiasentaa. Uuteen isompaan veneeseen kannattaa potkuri tilata. Vene on sitten aikanaan helpompi myydä.

    Ariel 371

    • Taidot kehittyvät eri ihmisillä erilailla ja saavuttavat maksimin. Tuo maksimi ei ole pysyvä tila, vaan alkaa iän mukana alentua. Itse olen siinä laskuvaiheessa. Kolmekymmentä vuotta sitten ajoin 15 tonnia painavan veneen, jossa ei ollut keulapotkuria kovassa tuulessa sellaisiin paikkoihin, joihin nyt voisi olla parempi menemättä edes keulapotkurin avulla. Joten olen erimieltä jälkiasennuksen mielekkyydestä.


    • Kun on yksin veneessä, niin sivupotkureista on suuri apu veneen paikallaan pitämisessä ja köysien kiristämisessä, kun tuuli tulee laiturilta. Laituriin kyllä pääsee ilman niitä, mutta siten pitää vielä saada pari köyttäkin kiinni ennen kuin tuuli työntää veneen irti.


    • Ei passaa ajaa poijun yli, se saattaa takertua siihen. Mm. siksi en asentanut alaslaskettavaakaan, vaan tyydyin tunneliratkaisuun.


    • Ne ovat saatanasta!
      Niitä vihaa kaikki!


    • Luonnonsatamassa 50-jalkainen tuli viereen ja kiinnitin heittämänsä köyden kalliioon, muttei uskaltanutkaan tuoda keulaa niin lähelle kalliota että olisivat voineet hypätä keulasta kalliolle, kun keulassa alla oli tuollainen thruster.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Luonnonsatamassa 50-jalkainen tuli viereen ja kiinnitin heittämänsä köyden kalliioon, muttei uskaltanutkaan tuoda keulaa niin lähelle kalliota että olisivat voineet hypätä keulasta kalliolle, kun keulassa alla oli tuollainen thruster.

      Tietysti tuli :D
      Yritä vähän kovemmin, toi on provojenkin joukossa surkea. Tosta ei saa jatkoa millään tavalla, jos et itse jatka ketjua.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tietysti tuli :D
      Yritä vähän kovemmin, toi on provojenkin joukossa surkea. Tosta ei saa jatkoa millään tavalla, jos et itse jatka ketjua.

      Ei se ole provo, eikä sitä ole tarvettakaan jatkaa, se vaan oli eräs kesäinen tapahtuma joka tästä aiheesta tuli mieleen. Vene oli virolainen charter-purjehduksia tekevä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei se ole provo, eikä sitä ole tarvettakaan jatkaa, se vaan oli eräs kesäinen tapahtuma joka tästä aiheesta tuli mieleen. Vene oli virolainen charter-purjehduksia tekevä.

      Siis päätit ottaa virolaiskortin käyttöön :D

      Jos luulet tarinasta tulevan uskottavampi sillä tavalla, niin olet väärässä. Siitä tulee yhä villimpi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Siis päätit ottaa virolaiskortin käyttöön :D

      Jos luulet tarinasta tulevan uskottavampi sillä tavalla, niin olet väärässä. Siitä tulee yhä villimpi.

      Mikä siinä on sinulle niin epäuskottavaa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä siinä on sinulle niin epäuskottavaa?

      Sivulliselta vinkiksi sinulle: Tyrnäväläinen ei lopeta, vaan joutuu mieluummin vaikka kölin ali vedetyksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä siinä on sinulle niin epäuskottavaa?

      Kutakuinkin kaikki alkaen siitä, että olisi 50ft vene tuollaisella pelillä, se että sen takia ei uskalla rantaan, se että sinä olisit siihen törmännyt ja se, että vene olisi virolainen.

      Siis ihan kaikki.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kutakuinkin kaikki alkaen siitä, että olisi 50ft vene tuollaisella pelillä, se että sen takia ei uskalla rantaan, se että sinä olisit siihen törmännyt ja se, että vene olisi virolainen.

      Siis ihan kaikki.

      Vai niin. Vene oli luultavasti tämä linkissä näkyvä sailing.ee:n 53-jalkainen. Veneen virolainen kippari ainakin sanoi syyksi siihen ettei tuo venettä enää lähemmäksi rantaa sen keulapotkurin.

      https://www.yachtic.com/aurelia-hanse-531


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vai niin. Vene oli luultavasti tämä linkissä näkyvä sailing.ee:n 53-jalkainen. Veneen virolainen kippari ainakin sanoi syyksi siihen ettei tuo venettä enää lähemmäksi rantaa sen keulapotkurin.

      https://www.yachtic.com/aurelia-hanse-531

      sä jaksat vielä vaikka pskat on jo housussa :)


    • Anonyymi kirjoitti:

      sä jaksat vielä vaikka pskat on jo housussa :)

      Täytyy sanoa tällaiseen että juuri sinähän se itse tulit tähän jo valmiiksi turhana paskahousuna etkä yhtään järkevää kommenttia ole antanut


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Maisa menee naimisiin

    Seiska julkaisi että Maisa menee sittenkin naimisiin. Maisalla olisi nyt vauva ja olisi Jm kanssa naimisissa jos ei keskenmenoa olisi tullut . Olisiko
    175
    7500
  2. Toni Nieminen rakastui 7 lapsen yksinhuoltajaan

    ja muutti tämän taloon. https://www.seiska.fi/Uutiset/Jatti-tylysti-ex-vaimonsa-Toni-Nieminen-iski-seitseman-lapsen-yh-aidin-paparazzikuvat
    109
    6417
  3. KORONAVIRUS: 11 milj. asukkaan Wuhan eristetty!

    Kiina on keskeyttänyt Wuhanin kaupungista lähtevän liikenteen. Wuhanin epäillään olevan uuden tappavan koroaviruksen alkulähde. WHO:n mukaan 11 miljo
    Maailman menoa
    175
    3428
  4. Koronavirus saapunut Suomeen

    Se on Lapissa tuli kiinalaisten turistien mukana. Miten käy joulupukki turismin? Onko lappi eristettävä?
    Maailman menoa
    193
    2587
  5. Zoo aloittaa yt't

    Huonolta näyttää.N.20 työntekijää liikaa.Kylmää on kyyti.
    Ähtäri
    36
    680