Minne katosivatkaan kaikki hyvät, toisia huomioonottavat käytöstavat?

- Ja minne katosivat toisten lähinaapureiden kuulumisten kyselemiset, ja tervehtimiset?

- Ja toisten pyyteetön auttaminen, ilman rahallista korvausta?

- Minne katosivat vaikeita sairauksia, ja ikä-ihmisiä läheisten ja omaisten auttaminen?

- Minne katosi yksityisteiden parempi huoltaminen, hiekoittaminen ja toisten naapuristossa asuvien huomioonottaminen?

Itse huomasin tänä päivänä liikkuessani kylällä, että eräs ikäihminen liikkui vain yhden ainoan kävelykepin varassa, vasen jalka nilkasta vääränä.

Kertonee jotakin olennaista tästä nykyajasta, perimmäisestä itsekkyydestä, ja vain omasta itsestä huolehtimisesta.

Itselleni ainakin jäi kyseisestä havainnosta erittäin huono, paitsi omatunto, myös kuva tästä nykyajasta ja sen meiningistä.

Kuinkahan moni ei vain invaliditeetista, myös muista, kuten dementiasta kärsien, on ihan oikeasti vailla oikeata hoitoa ja apua, ei vain tässä kunnassa, vaan koko valtiossa.

- Ja meidän valtiota kutsutaan "hyvinvointivaltioksi".

- Onkohan se todella, käytännössä ja konkreettisesti oikeasti sitä?

Valtion ja hallinnon johdossa olevat saa ja väittää ihan mitä vaan.

Todellisuus, eli konkretia on käytännössä jotakin ihan ja aivan muuta.