Mitä se tarkoittaa?
Rakastatteko tätä ainutlaatuista suomen kansaa yli muiden maailman ihmisten? Olemmeko jotenkin parempia kuin vaikkapa esim.Ruotsalaiset ihmisinä?
Onko meidän kulttuurimme itsensä uhraamisen arvoinen, hieno ja ainutlaatuinen?
Kenties rakastatte tätä maaplänttiä kovin?
Esi-isienne maata, joita niin kovasti rakastatte ja kunnioitatte?
Omasta mielestäni olisi tekopyhää jos väittäisin välittäväni mistään em. asiasta.
Täällä on hyvä asua ja elää...mutta että isänmaan rakkaus? Sitä en ymmärrä... Valistakaa asiallisesti kiitos.
Rakastatteko tätä ainutlaatuista suomen kansaa yli muiden maailman ihmisten? Olemmeko jotenkin parempia kuin vaikkapa esim.Ruotsalaiset ihmisinä?
Onko meidän kulttuurimme itsensä uhraamisen arvoinen, hieno ja ainutlaatuinen?
Kenties rakastatte tätä maaplänttiä kovin?
Esi-isienne maata, joita niin kovasti rakastatte ja kunnioitatte?
Omasta mielestäni olisi tekopyhää jos väittäisin välittäväni mistään em. asiasta.
Täällä on hyvä asua ja elää...mutta että isänmaan rakkaus? Sitä en ymmärrä... Valistakaa asiallisesti kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä kansa ei ole sen parempi kuin mikään muukaan, mutta meidän on puolustettava itseämme, koska ei kukaan tee sitä puolestamme.
Ei ole kyse vain kulttuurista tai maapläntistä. Taistelemme Oikeuden, Vapauden, Tasa-arvon ja Sananvapauden puolesta, että sinullakin olisi täällä mahdollisuus ilmaista mielipiteesi.
Onko todella niin, että välität vain ja ainoastaan itsestäsi?
Isäänmaan puolustaminen on juuri sitä, että täällä olisi hyvä elää. Esim. jos toisessa maailman sodassa olisi käynyt toisin. Olisiko täällä hyvä elää?
"Onko todella niin, että välität vain ja ainoastaan itsestäsi?" -Ei, välitän lähimmäisistäni, ystävistäni, perheestäni...mutten tunne mitään yhteenkuuluvuutta "suomen kansaan" sen enempää kuin vaikkapa Venäläisiin, jotta voisin tappaa heitä suomen kansan puolesta...
Haluatko sinä uhrautua tämän kansan puolesta, jotta muilla on täällä hyvä olla?
Tuota väitettä kuulee usein, mutta käytännössä tämän sanovat kohtelevat kanssaihmisiään hieman toisin kuin tuo väite tukisi....
Totuus lienee, ettei useimpia paljoakaan kiinnostaisi mikään isänmaanpuolustus, ellei sitä väkisin tungettaisi kurkusta alas pakolla joka tuutista...
Ja pidän kyllä itsestäni sen verran, ettei kiinnosta kuolla jostain typerästä periaatteesta rajalla ensi sodassa...taistelen tasa-arvon puolesta yms. ihan vain aatteellisella tasolla sitten hävityn sodan jälkeen..
Etkä arvon Soldat vastannut kysymykseen, että mitä tuo isänmaan rakkaus/Patriotismi oikein onkaan...
>Mitä se tarkoittaa?
Minulle sitä, että identiteettini rakentuu suomalaiselle perinteelle ja arvomaailmalle.
>Rakastatteko tätä ainutlaatuista suomen kansaa yli muiden maailman ihmisten? Olemmeko jotenkin parempia kuin vaikkapa esim.Ruotsalaiset ihmisinä?
Kumpaankin kysymykseen vastaan ei. Kysymys ei ole paremmuudesta. Ainutlaatuisuudesta kyllä, mutta se ainutlaatuisuushan on nopeaa vauhtia häviämässä sairaan amerikanpalvonnan ja eu:n myötä.
>Onko meidän kulttuurimme itsensä uhraamisen arvoinen, hieno ja ainutlaatuinen?
Voipa ollakin. Sinä vaan et taida sitä tajuta, vaikka rautalangasta vääntäisi:(
>Kenties rakastatte tätä maaplänttiä kovin?
Esi-isienne maata, joita niin kovasti rakastatte ja kunnioitatte?
Kyllä vain. Tuntuu hyvältä katsoa akkunasta ja nähdä kaunis järvimaisema ja pihaa ympäröivät pellot, jotka tiedän oman iso-isoisäni raivaamiksi. Jossain säälittävässä betonibunkkerissa asfaltin keskellä asuva ei sitä voi ymmärtää. Se vapauden tunne, jonka voi kokea astellessaan nurmikkoista polkua pitkin sukupolvelta toiselle periytyneellä maalla tekee elämästä elämisen arvoista.
>Omasta mielestäni olisi tekopyhää jos väittäisin välittäväni mistään em. asiasta.
Omapa on tappiosi. Et todellakaan ole ainoa juureton ja identiteetitön luuseri nykyajassa.
>Täällä on hyvä asua ja elää...mutta että isänmaan rakkaus? Sitä en ymmärrä... Valistakaa asiallisesti kiitos.
Nauti siitä hyvyydestä vielä kun voit. Ei sitä enää kauaa kestä. Sinun kaltaisesi myivät Suomen itsenäisyyden brysseliin ja häpäisivät esi-isiemme urotyöt tämän maan säilyttämiseksi.
"Minulle sitä, että identiteettini rakentuu suomalaiselle perinteelle ja arvomaailmalle. "
-Mitä ne ovat? En tunnista?
Valitan..
"Ainutlaatuisuudesta kyllä, mutta se ainutlaatuisuushan on nopeaa vauhtia häviämässä sairaan amerikanpalvonnan ja eu:n myötä. "
-Anteeksi mutta en näe tätä meidän kulttuuriamme niin ainutlaatuisena tai ylivertaisena, että sen puolesta haluaisin epäitsekkäästi uhrautua...kenties olen syntynyt aikaan ja paikkaan, jossa olen altistunut kuvaamallesi amerikanpalvonnalle...
"Kyllä vain. Tuntuu hyvältä katsoa akkunasta ja nähdä kaunis järvimaisema ja pihaa ympäröivät pellot, jotka tiedän oman iso-isoisäni raivaamiksi. Jossain säälittävässä betonibunkkerissa asfaltin keskellä asuva ei sitä voi ymmärtää. Se vapauden tunne, jonka voi kokea astellessaan nurmikkoista polkua pitkin sukupolvelta toiselle periytyneellä maalla tekee elämästä elämisen arvoista. "
-Sinulle em. asiat kenties merkitsevät paljonkin...en halua väheksyä, mutta itse en saa mainitsemistasi asioista mitään syvällisiä elämyksiä...
"Et todellakaan ole ainoa juureton ja identiteetitön luuseri nykyajassa. "
-En kuvaisi itseäni identiteetittömäksi...en vain ole oppinut rakentamaan sitä millekään valmiiksi perustetulle pohjalle...siinä on mielestäni jotain hyvin elämälle sairasta...eikä ihminen ole koskaan sinänsä juureton...kai se riippuu vain siitä kuinka tekopyhän ylhään ja ylevän merkityksen haluaa "juurilleen" luoda..
Ja mitenkä perustelet sen, että olen luuseri?
...kenties olen syntynyt aikaan ja paikkaan, jossa olen altistunut kuvaamallesi amerikanpalvonnalle...
Näin varmaankin on käynyt. Se ei ole sinun vikasi, vaan olosuhteiden luoma tilanne. Nythän tulee joka tuutin täydeltä ylistystä siitä, mikä ihannemaa se Usa onkaan. Tunnen hieman siitä myös sitä kääntöpuolta: lähisukulaiseni asuu Atlantassa ja hänen kertomansa ei kaikin osin ole kovinkaan kaunista.
-Sinulle em. asiat kenties merkitsevät paljonkin...en halua väheksyä, mutta itse en saa mainitsemistasi asioista mitään syvällisiä elämyksiä...
Siinäpä se ero onkin. Maaseudun kasvatille muodostuu voimakas sidonnaisuus kotiseutuunsa. Tenavasta asti kun on ihan konkreettisesti nähnyt leipänsä kasvavan (isän)maasta, siihen muodostuu rakkaus ja kunnioitus, jota on oikeastaan mahdoton sanoin kuvailla toiselle.
-En kuvaisi itseäni identiteetittömäksi...en vain ole oppinut rakentamaan sitä millekään valmiiksi perustetulle pohjalle...siinä on mielestäni jotain hyvin elämälle sairasta...eikä ihminen ole koskaan sinänsä juureton...kai se riippuu vain siitä kuinka tekopyhän ylhään ja ylevän merkityksen haluaa "juurilleen" luoda..
Niin, kaikki eivät tunne tarvetta sitoutua mihinkään - sen enempää paikkaan kuin ihmissuhteisiinkaan. Mielestäni ei ole millään tavalla tekopyhää arvostaa esi-isiensä työtä ja elämäntapaa. Mitä sairasta siinä on, jos ei itsetarkoituksellisesti pyri muutokseen, vaan haluaa säilyttää jotain? Eikö se nimenomaan ole juurettomuutta ja identiteetittömyyttä, että ei ole kiinnostunut jatkuvuudesta, vaan ajautuu elämän mukana?
Ja mitenkä perustelet sen, että olen luuseri?
Näennäisesti saatat olla menestyjä "amerikkalaisen arvomaailman" mittapuulla mitattuna. Henkilökohtaisesti pidän luuserina ihmistä, joka ei arvosta syntyperäänsä - ja sehän sinun tekstistäsi näkyy selkeästi. Mennee politiikan puolelle, mutta se sallittakoon: pidän pakolaisia myöskin luusereina. Asioita nyt ei vaan mielestäni ratkaista pakenemalla, vaan taistelemalla omien oikeuksien puolesta... vaikka sitten ylivoimaa vastaan. Voi ainakin olla ylpeä siitä, että teki voitavansa. Parempi kunniakas kuolema kuin kunniaton elämä.
"Eikö se nimenomaan ole juurettomuutta ja identiteetittömyyttä, että ei ole kiinnostunut jatkuvuudesta, vaan ajautuu elämän mukana? "
-Kullekin makunsa mukaan...minun elämässäni ei ole ollut koskaan mitään pysyvää ja olenkin tottunut ja pidän siitä ajatuksesta, että kaikki on alati muutoksen alla. Enkä sanoisi ajautuvani vaan tunnen kaikesta huolimatta itse ohjaavani elämääni.
"Henkilökohtaisesti pidän luuserina ihmistä, joka ei arvosta syntyperäänsä - ja sehän sinun tekstistäsi näkyy selkeästi."
-Niin. En koe syntyperääni mitenkään erityisen erikoisena mihinkään tai kenenkään muun ihmisen vastaavaan verrattuna sinänsä, että sillä retostelisin...
"pidän pakolaisia myöskin luusereina. Asioita nyt ei vaan mielestäni ratkaista pakenemalla, vaan taistelemalla omien oikeuksien puolesta... vaikka sitten ylivoimaa vastaan. "
-Niin minäkin ajattelen. Mutta taisteleminen ei aina ole edullisinta asein, vaan voi joutua joskus ottamaan takapakkia. Etenkin jos maassa taisteltavaa asiaa ei näe kuolemisen arvoisena...
"Parempi kunniakas kuolema kuin kunniaton elämä. "
-Olen tuostakin samaa mieltä yksilön tasolla. Se on vaan niin, että kukin kokee erilaiset asiat kunniakysymyksinä...
"pidän pakolaisia myöskin luusereina. Asioita nyt ei vaan mielestäni ratkaista pakenemalla, vaan taistelemalla omien oikeuksien puolesta... vaikka sitten ylivoimaa vastaan. "
Niin heitä sitten vaikka kivillä niitä puolisotilaallisia joukkoja, jotka järjestelmällisesti tappavat ja tuhoavat kaiken.
Sen verran elämääni arvostan, että en nyt ihan sille linjalle lähtis, kun ottaa huomioon, että ei näissä maissa yleensä ole mitään yhteistä vihollista vaan kymmeniä joukkoja, jotka taistelevat toisiaan vastaan. Eikäpä siinä pahemmin mitään voi jos ei ole asetta...Ja helppo se on sanoa kun ei semmosessa tilanteessa ole ikinä ollut.
Käyppäs asumassa ulkomailla muutama vuosi, niin huomaat ihan vahingossa tulleesi isänmaalliseksi. En tiedä, johtuuko tuo siitä, että Suomessa asiat hoituvat, täällä on puhdasta, turvallista ja muuten vaan hyvä olla.
Lähdin itse maailmalle kymmenen vuotta sitten puhisten, että "En perkele takaisin tule". Kului kahdeksan vuotta ja useampi maa tuli koettua. Oli hyvä palata takaisin. En tiedä olenko isänmaallinen, mutta parempaa paikkaa en tiedä ja haluan pitää tästä kiinni!
ps. Olen siviilipalvelusmies vm.91
Rakastatteko tätä ainutlaatuista suomen kansaa yli muiden maailman ihmisten? Olemmeko jotenkin parempia kuin vaikkapa esim.Ruotsalaiset ihmisinä?
Kyllä, rakastan tätä kansaa yli muiden. Olemme parempia kuin esim. ruotsalaiset (ruotsalaiset kirjoitetaan ehdottomasti pienellä).
Onko meidän kulttuurimme itsensä uhraamisen arvoinen, hieno ja ainutlaatuinen?
Ehdottomasti!! 'Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin'
Kenties rakastatte tätä maaplänttiä kovin?
Esi-isienne maata, joita niin kovasti rakastatte ja kunnioitatte?
Kyllä!
Omasta mielestäni olisi tekopyhää jos väittäisin välittäväni mistään em. asiasta.
Et olekaan aidosti isänmaallinen. Mikä on hyvin surullista.
Edellinen on joidenkin mielestä silkkaa hulluutta, mutta itse olen ylpeä Suomesta ja siitä että olen isänmaallinen ja suomalainen!