Aahoohoo kysyi rohkeasti perinteistä, joten hänen esimerkkiään seuraten uskaltaudun minäkin kysymään käsitteistä.
Tiedän kyllä mistä ne halutessani löydän ja mitä suunnilleen ne sisältävät, mutta kokonaisuudessaan ne ovat minulle vielä kysymysmerkki. Täällä näyttää kuitenkin olevan pari sellaista kirjoittajaa, joilla homma on hanskassa. Kertokaa minulle mitä käsitteet ovat, miksi ja milloin ne on tehty, mitä varten jne, kiitos!
Tiedän kyllä mistä ne halutessani löydän ja mitä suunnilleen ne sisältävät, mutta kokonaisuudessaan ne ovat minulle vielä kysymysmerkki. Täällä näyttää kuitenkin olevan pari sellaista kirjoittajaa, joilla homma on hanskassa. Kertokaa minulle mitä käsitteet ovat, miksi ja milloin ne on tehty, mitä varten jne, kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä sinun pitää kaikkein ensimmäksi tehdä itsellesi selväksi mitä sana "käsite" suomenkielessä tarkoittaa ja sekään ei ole ihan yksipiippuinen juttu. Nykysuomen käsikirja voi auttaa tässä. Lue seuraava linkki:
http://www.adage.fi/artikkelit/kasittamattomat_kasitteet.html
Tartuin haasteeseen ja yritän vähän tarkastella, miten käsitteet itselleni avautuvat. Bill W. kirjoitti kirjasen "AA:n maailman palvelun KAKSITOISTA KÄSITETTÄ" vuonna 1962, kun vanhin palvelurakenne eli valtuustosuunnitelma oli ollut jo toiminnassa ja valtuusto kokoontunut kaksitoista kertaa. Kirjasessa on siis jo kokemus kokonaisuuden toiminnasta sekä sen tulkinnasta ja hengellisistä toimintaperiaatteista.
Kirjasen johdannossa kerrotaan, miksi palvelurakenne syntyi ja samalla todetaan, miten vaikea näitä käsitteitä on ollut jäsentää ja kirjoittaa samalla tavalla kuin esim. kahtatoista askelta ja kahtatoista perinnettä. Käsitteiden logiikka on kuitenkin johdettavissa askelista ja perinteistä ja lähestymistapa "ymmärryksen logiikalle" on sama.
I Askel, I Perinne ja I Käsite on "ongelma"
II Askel, II Perinne ja II Käsite on RATKAISU
III - XII kertoo, miten "ratkaisu" toteutuu.
Eli ensimmäisessä käsitteessä esitetään kysymys, miten AA-ryhmät voivat suoriutua palveluvastuistaan ja määräysvallastaan, joka niille kuuluu ja samalla todetaan, että kokonaisvastuu palvelutoiminnasta tulisi olla "koko seuramme yhteisen omantunnon varassa".
II Käsitteessä on siis ratkaisu. AA-ryhmät kohtaavat vastuunsa ja ylläpitävät lopullista määräysvaltaansa DELEGOIMALLA eli siirtämällä sitä edustajille Valtuustoon.
Käsitteet III,IV ja V ovat sarja oikeuksia. Päättämisen oikeus, osallistumisen oikeus sekä vetoamisen/valittamisen oikeus, joka on vähemmistösuoja. Sillä varmistetaan, että vähemmistö saa erityistä suojelua ja sitä kuunnellaan.
Käsitteissä VI:sta eteenpäin kuvataan palveluneuvoston luottamushenkilöiden ja muiden valtuuston jäsenten keskinäisiä suhteita sekä menettelytapoja heidän palvellessaan yhteisöämme.
XII Käsite on tärkeä, koska se sisältyy palveluvaltuuston 12. Artiklaan eli on "kiveen hakattu" samoin kuin askeleet ja perinteet. Se on hyväksytty perusta, millä palveluvaltuusto työskentelee. Liki neljälläkymmenellä maalla on nykyisin itsenäinen Palveluvaltuusto, mutta yksikään ei täsmälleen noudata USA/Kanada rakennetta.
Vaikka eri maissa on eroja menettelytavoissa ja valtuustorakenteen yksityiskohdissa, ne pyrkivät kaikki nojautumaan tiettyihin AA:n palvelun periaatteisiin, jotka on perusteltu 12.Artiklan toimintaperiaatteissa(Warrenties) ja Billin käsitteitä(Concepts) koskevissa tutkielmissa.
Voi olla, että käsitteiden yksityiskohtainen tutkiminen on hedelmätöntä, ovathan ne vanhimman palvelurakenteen kokemuksista kirjattuja. Meillä palvelurakenteemme on vielä nuori ja etsii omaa
työskentelytapaansa, - toki hengelliset periaatteet/12 Käsitettä ja valtuuston Peruskirja sekä suuntaviivat oppaanaan.
Löysin www.webalcoholic.com sivuilta täällä Suomessa vierailleen silloisen G.S.O. -New Yorkin palvelutoimiston toimitusjohtajan George D.:n puheenvuoron Suomen AA-ryhmien vuosikokouksessa 16.2.1997, jonne hänet oli kutsuttu kertomaan AA:n palvelurakenteesta. - Suosittelen tutustumista vähän niin kuin täälläkin jonkun lanseeraaman "Back to basics" -periaatteella tuohon hänen erinomaiseen puheeseensa.
Ehdotan, että "AA:n maailman palvelun KAKSITOISTA KÄSITETTÄ"- kirjanen pidetään hyllyn takana piilossa, eikä sitä pahemmin mainostella. Eipä kyllä nytkään ole mainosteltu.
Otetaan kirjasesta "AA:n maailman palvelun KAKSITOISTA KÄSITETTÄ" esiin esimerkiksi viides käsite:
5. - Kautta koko maailmanpalvelurakenteemme tulisi olla perinteellinen "vetoamisen oikeus", varmistaen siten meille sen, että vähemmistön mielipide tulee kuulluksi ja että anomukset henkilökohtaisten tyytymättömyyden aiheiden korjaamiseksi tutkitaan huolellisesti -.
Kyllä nyt sekä USA:laiset että suomalaiset ovat täysin epätietoisia sanan "käsite" tarkoituksesta. 5.Kohta asialuettelossa tarkoittaa yksinkertaisesti demokratiaa. Onko AA nyt keksinyt demokratian jälkijunassa.
AA:lla on siihenkin työkalut, nimittäin siihen itsekritiikkiinkin!