Alkanu semmoset fiilikset ettei jaksa tätä paskaa elämää enää. Aina on yksin, ja perlkkää palkkaa elämäs, menetin kaverit parisuhteet, ja teen apulaisen töitä vaan enkä saa ikinä vakipaikka oon jo 34 v. enkä saa omaa muijaa ja pääse elämäs eteenpäin, oon heikkolahjainen ja epävakaa persoona, kuuluisin kai osastolle mitä muut sanoo??
Alkaa sekomaan jo yksin.
Anonyymi
3110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On mullakin samanlaisia fiiliksiä välillä. Oon kanssa 34v, ei juurikaan ystäviä, en ole koskaan seurustellut, työskentelen alalla, jolla on parhaillaan pulaa tekijöistä, ja siksi teen paljon töitä, minulla on vakituinen työsuhde. Minulla on ahdistuneisuushäiriö ja välttelen sosiaalisia tilanteita ja suuria ihmisryhmiä. Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa tekniikkaa. Koen, että elämäni junnaa paikallaan, enkä oikein pääse eteenpäin. Kaipaisin takaisin opiskelemaan tai harrastuksiin, mutta kun ei ole oikein motivaatiota ja olen arka. On vaikeaa tehdä päätöksiä.
Taidat vähän liioitella tuon osaston suhteen. Kokeile jotain harrastusta.
Mä oon sairaseläkeläinen sydänvian ja
aspergerin takia, enkä ole ollut palkka-
työssä päivääkään nyt aikuisiällä, ja tämä
harmittaa mua ihan saatanasti. Itse tienattua
rahaa kun arvostetaan enempi kuin Kelan
tukirahoja.
Välillä tuntuu että yhteiskunta on vitun
epäreilu työikäisiä sairaseläkeläisiä kohtaan.
Sama täällä.