Pari kysymystä FM antennista.
1. Mistä saisin tietää että lähettääkö paikallinen pieni radioasema pysty vai vaakapolarisoitua signaalia?
2. Olen kerran kuullut väitettävän, että dipolianteenin tehoa pystyttäisiin nostamaan kestomangeetti renkailla lähes yhtä paljon kuin antennivahvistimella. Jos näin olisi, niin mihin paikkaan antennia ne pitäisi sijoittaa? Pitääkö paikaansa, vai onko tämä niitä Esson baarin juttuja.
1. Mistä saisin tietää että lähettääkö paikallinen pieni radioasema pysty vai vaakapolarisoitua signaalia?
2. Olen kerran kuullut väitettävän, että dipolianteenin tehoa pystyttäisiin nostamaan kestomangeetti renkailla lähes yhtä paljon kuin antennivahvistimella. Jos näin olisi, niin mihin paikkaan antennia ne pitäisi sijoittaa? Pitääkö paikaansa, vai onko tämä niitä Esson baarin juttuja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
1. Kerropa aseman nimi ja paikka, niin vastaan.
2. Ei pidä.
Järviradio Riihimäki.
Vertikaalinen eli pystypolarisaatio
Kuten kaikki muutkin humpuukipilipalikanavat. Ylen kanavat kaikki ovat vaakapolarisoituja.
Vielä noista polarisaatioista.
Kävin katsomassa Traficomin sivuila luettelotietoja Suomen radioasemista. Kohdassa "polarisaatioista" löytyi merkinnöt V. H. ja M, minkälainen on sitten M polarisaatio?
Nyt kiinostaisi tietää mitä hyviä ja huono puolia on kullakin polarisaatiolla kerran otettu tällaiset käyttöön. Tuntuu aika oudolta että lähettimien tehot voivat olla 50W.
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/radioasemat-suomessa
Aikoinaan Yleisradion lähettimien polarisatioksi valittiin H eli vaaka, koska teoriassa esim. ukkosella salamat (ja häiriöt) iskevät enemmän pystysuoraan. Paikallisradioiden pysytpolarisaatio valittiin, koska todettiinn radiota kuunneltavan nykyään enemmän autossa ja autoradioissa on pystypiiska. Minullekin on mysteerio tuo "M". Yhdellä radioasemalla on merkitty polarisaatioksi "CR", se tarkoittanee kiertopolarisaatiota. Radiolähettimien tehoja vertailessa kannattaa muistaa, että maailmamme ei olekaan lineaarinen.
Auton antenni on aikanaan ollut yleensä pysty piiska ja sellaiselta se näyttää edelleenkin. Pystyssä tai vinossa oleva piiska on pääasiassa vertikaalipolarisoitunut eli V. Vertikaalipolarisoitu pystyantenni on ympärisäteilevä eli kuulee joka suunnasta yhtä hyvin tai huonosti. Horisontaalipolarisoitu antenni on mahdollista tehdä ympärisäteileväksi mutta se vie enemmän tilaa sivusuunnassa.
YLE:n lähettimillä on tehoa paljon joten niitä voi vastaanottaa väärällä polarisaatiolla kokien siitä aiheutuvan vaimennuksen ilman että vastaanotto kärsii. Paikallisradioilla lähetysteho on pieni joten polarisaation pitää olla sama kuin vastaanottoantennilla jos ei halua radion rätisevän.
vanha kikka on laittaa antenni pystyyn 5 asteen kulmaan. silloin se näyttää siltä, että asentaja olisi ollut kännissä, mutta vastaanottaa hyvin pystypolarisoidut ja myöskin tuo pieni kulma tekee sen, että ylen lähetteet tulee hyvin vaikka olisikin kaukana.
Hyvä kikka on vääntää piiskan yläosa poikittain. Toimii kaikki polarisaatiot kaukana ja lähellä. Ulkomailla opittu!
Sain viimein pienitehoisen paikallisradion kuulumaan pitkän kokeilujen jälkeen. Mitkään sisäanteenit eivät toimineet. Sitten tein vanhasta lapamato TV johdosta antennin. Viimein oikea paikka löytyi peltikaton harjalta n. 10 senttiä peltikatosta pois ja samalla korkeudelta katosta. Ainoa asento josta kuului oli ihan posketon asento. Lapamatojohto kulki ikkunan välistä katolle. Päätin laittaa koaksaalikaapelin kunnolla kiinni seinään, ja liittää tehtyyn antenniin. Homma ei onnistunut kuului vain pelkkää kohinaa, eikä paikan siirtely auttanut yhtään. Palasin takaisin vanhoihin asetuksiin ja nyt lähti kohinat.