Omakotitalon lämmitysjärjestelmien vertailu

Anonyymi

https://www.theseus.fi/handle/10024/264070 "Vertailun tuloksena selvisi, että maalämpöpumppu on taloudellisesti viisain sijoituskohde lämmöntuottojärjestelmäksi. Sen sijoitushinta oli kaikkein korkein, mutta myös säästöt olivat suurimmat."

13

83

Vastaukset

  • Ihan asiallinen työ, jonka mielenkiintoisinta antia (itselleni) olivat lasketut taulukot eri parametrein kuukausitasoittain tarkasteltuna. Mutta mitä tulee kannattavuuslaskelmiin, niin niissä ei oltu huomioitu huoltokustannuksia ja suoran sähkölämmityksen säästömahdollisuuksia eli lähtökohtana oli vesikiertoinen lattialämmitys.

    • Vertailussa ei myöskään ollut tavallista ilmalämpöpumppua eikä PILPiä. Ensimmäisellä ei tietysti saa lattioita lämpimäksi, jos se oli vaatimuksena. ILP on kuitenkin ehkä parempi vertailukohta kuin suora sähkö. Siihen verrattuna MLP:n takaisinmaksuaika venyy reilusti.

      Huoltokustannusten vertailu on vaikeaa. Ei ole kunnon tietoa eri laitteiden käyttöiästä. MLP on toistaiseksi ollut kestävämpi kuin muut lämpöpumput, mutta päteekö tuo nyt ostettaville laitteille. Suora sähkölämmityskin on tullut monimutkaisemmaksi. Termostaatit saattavat olla langattomia jne. Voiko senkään enää olettaa kestävän kymmeniä vuosia?

      Vesikiertoinen lattialämmitys taitaa olla halvempi kuin kaapeleilla tehty lattialämmitys? Onko sähköpatteritkaan halvemmat? Tuossa on se fiksu puoli, että se mahdollistaa kaikki lämmitystavat, toisin kuin sähkökaapeli.


  • Ilmalämpöpumppu hinta 10 000 €. Täydellistä huuhaata. Kun ottaa huomioon kotitalousvähennyksen, on hinta 2 000 €. Muuttaa "pikkuisen" takaisinmaksuaikaa.

    Maalämpöpumpun tehokerroin 4,2. Täydellistä myyntimiehen "totuutta". Alan guru Motiva käyttää kertoimena lukua 2,9.

    Sähkölämmityksellä varaaja 10 000 € koska lämmitys on vesikiertoinen. Sähkälämmitys ei koskaan ole vesikiertoinen paitsi näissä "vertailuissa". Järkevin ja halvin sähkölämmitys on patterilämmitys, hinta ehkä kolmasosa mainitusta.

    Kuka on ollut tällaisen "tutkimuksen" valvojana? Tietysti joku maalämpöuskovainen. Ei jatkoon !!

    • Ko. työssä ilmalämpöpumpuksi kutsutulla laitteella lämmitettiin vesikiertoinen lattialämnitys. Kyse oli siis VILPistä, jolle 10 000 on ihan normaali hinta asennettuna.

      Menoveden mitoituslämpötila oli 37 C. Sillä moderni MLP pääsee helposti 4,2:n SCOPiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ko. työssä ilmalämpöpumpuksi kutsutulla laitteella lämmitettiin vesikiertoinen lattialämnitys. Kyse oli siis VILPistä, jolle 10 000 on ihan normaali hinta asennettuna.

      Menoveden mitoituslämpötila oli 37 C. Sillä moderni MLP pääsee helposti 4,2:n SCOPiin.

      Motiva käyttää maalämpöpumpun SCOP kertoimena 2,9. Se tarkoittaa koko kauden suhdelukua. Markkinamiehet käyttävät kerrointa joka mitataan +7 asteen ulkolämpötilassa. Se ei taida olla lämmityskauden keskilämpötila Suomessa vai onko?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Motiva käyttää maalämpöpumpun SCOP kertoimena 2,9. Se tarkoittaa koko kauden suhdelukua. Markkinamiehet käyttävät kerrointa joka mitataan +7 asteen ulkolämpötilassa. Se ei taida olla lämmityskauden keskilämpötila Suomessa vai onko?

      MLP:llä ulkolämpötila ei vaikuta, kun kaivosta tulee suunnilleen sama lämpötila vuoden ympäri. SCOP tarkoittaa juuri vuosikeskiarvoa. Se riippuu hyvin oleellisesti menoveden lämpötilasta, joka ko. tapauksessa oli vain 37. B0W35 SCOP on parhailla MLP:llä jo yli 5:n ja ei millään 2000-luvun vehkeellä ole lähellekään 2,9. 55 asteen menovedellä sitten voidaan olla 3:n paikkeilla.

      B0W35 siis tarkoitaa kaivon lämpötilaa 0 C ja lämmitetyn menoveden 35 eli on hyvin lähellä ko. tilannetta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      MLP:llä ulkolämpötila ei vaikuta, kun kaivosta tulee suunnilleen sama lämpötila vuoden ympäri. SCOP tarkoittaa juuri vuosikeskiarvoa. Se riippuu hyvin oleellisesti menoveden lämpötilasta, joka ko. tapauksessa oli vain 37. B0W35 SCOP on parhailla MLP:llä jo yli 5:n ja ei millään 2000-luvun vehkeellä ole lähellekään 2,9. 55 asteen menovedellä sitten voidaan olla 3:n paikkeilla.

      B0W35 siis tarkoitaa kaivon lämpötilaa 0 C ja lämmitetyn menoveden 35 eli on hyvin lähellä ko. tilannetta.

      Uskotaan vaan myyntimiesten puheita, ne on tosia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Uskotaan vaan myyntimiesten puheita, ne on tosia.

      Eiköhän energiamerkin tiedot ole tosia. Ne pitää kuitenkin hyväksytyssä laborotoriossa mitata. Ko. opinnäytteessä MLP oli Airies 6, jolle ilmoitetaan SPF:ksi kylmissä oloissa (=Helsinki) lattialämmöllä 4,4. Siinä on jo mukana käyttöveden lämmitys, joka alentaa hyötysuhdetta merkittävästi.

      Yli 2,9:n hyötysuhde MLP:lle on jo lain vaatima ollut muutaman vuoden. Siis tuota huonompia ei saa edes myydä. Eikä kukaan myykään, vaan ovat selkeästi parempia.

      Monet ovat asentaneet energiamittareita MLP:hen ja seuraavat todellista hyötysuhdetta. Lattialämmityksellä pääsee helposti 4:n paremmalle puolelle jopa 5:een.


  • Tutkimuksen selostuksessa on mainittu että yksi vertailun lämmitysmuoto on ilmalämmitys. Sitä ei vertailussa ole. Ilmalämmitys on sellainen jossa ilma lämmitetään ja puhalletaan lämmitettäviin tiloihin niin että muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmalämpöpumppu tai ilmavesilämpöpumppu eivät ole ilmalämmityksiä.

    • Kyllä ilpeillä voidaan toteuttaa lämmitys siten, ettei muuta lämmitystä tarvita, poislukien ehkä pahimmat 30 asteen pakkaset. Kaverilla lämpenee 100 neliötä omakotitaloa kahdella ilmalämpöpumpulla (takka toki on, mutta sen käyttö ei ole pakollista).

      Onko tuo sitten mukavaa? Ei minusta. Tosin olen asunut perinteisessä ilmalämmitystalossakin, eikä sekään missään nimessä miellyttävä kokemus ollut. Lattialämmitys on tähän mennessä paras ratkaisu, mutta mlp on aivan liian kallis, että sitä kannattaisi lähteä asentamaan (jos sähköä kuluu lämmitykseen vuodessa ~2000 euroa ja mlp maksaa ~10 k€, niin takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, jos tuo ei haukkaisi yhtään energiaa).


    • TheRat kirjoitti:

      Kyllä ilpeillä voidaan toteuttaa lämmitys siten, ettei muuta lämmitystä tarvita, poislukien ehkä pahimmat 30 asteen pakkaset. Kaverilla lämpenee 100 neliötä omakotitaloa kahdella ilmalämpöpumpulla (takka toki on, mutta sen käyttö ei ole pakollista).

      Onko tuo sitten mukavaa? Ei minusta. Tosin olen asunut perinteisessä ilmalämmitystalossakin, eikä sekään missään nimessä miellyttävä kokemus ollut. Lattialämmitys on tähän mennessä paras ratkaisu, mutta mlp on aivan liian kallis, että sitä kannattaisi lähteä asentamaan (jos sähköä kuluu lämmitykseen vuodessa ~2000 euroa ja mlp maksaa ~10 k€, niin takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, jos tuo ei haukkaisi yhtään energiaa).

      Jos takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, niin olisi todella kannattavaa. Jos lämmitykseen menee 2 tonnia vuodessa, niin 10 tonnin takaisinmaksuaika olisi n. 6 vuotta. 16 tonnillakin oltaisiin 10 vuodessa, joka on edelleen erinomaisen hyvä sijoitus nykyisillä koroilla ja sijoitustuotoilla.

      Jossain 15 vuoden paikkeilla sitten alkaa olla tarkemman harkinnan paikka. Tuossa ajassa saattaa jo joutua uusimaankin laitteen, mutta kaivo keruuputkineen ja mahdollisesti osa muustakin laitteistosta säilyy, joten uusinta maksaa n. puolet alkuinvestoinnista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, niin olisi todella kannattavaa. Jos lämmitykseen menee 2 tonnia vuodessa, niin 10 tonnin takaisinmaksuaika olisi n. 6 vuotta. 16 tonnillakin oltaisiin 10 vuodessa, joka on edelleen erinomaisen hyvä sijoitus nykyisillä koroilla ja sijoitustuotoilla.

      Jossain 15 vuoden paikkeilla sitten alkaa olla tarkemman harkinnan paikka. Tuossa ajassa saattaa jo joutua uusimaankin laitteen, mutta kaivo keruuputkineen ja mahdollisesti osa muustakin laitteistosta säilyy, joten uusinta maksaa n. puolet alkuinvestoinnista.

      Käytän edelleen hyväksihavaittua 7 vuoden takaisinmaksuaikaa maksimina. Vaihtoehtona ei ole laittaa rahoja pankkiin nollakorolle, vaan joko sijoittaa noin 5-8 prossan korolla tai kuluttaa...

      Jos lämmitykseen menee 2 tonnia vuodessa ja 10 tonnin mlp leikkaisi kuluista vaikkapa 2/3, niin 10 vuodessa kulut olisivat 20 000 vs. 17 000. Siis kymmenessä vuodessa havaittava ero. Ei kiitos. Ainut merkittävä hyöty olisi mahdollinen myyntihinnan nousu.


    • TheRat kirjoitti:

      Käytän edelleen hyväksihavaittua 7 vuoden takaisinmaksuaikaa maksimina. Vaihtoehtona ei ole laittaa rahoja pankkiin nollakorolle, vaan joko sijoittaa noin 5-8 prossan korolla tai kuluttaa...

      Jos lämmitykseen menee 2 tonnia vuodessa ja 10 tonnin mlp leikkaisi kuluista vaikkapa 2/3, niin 10 vuodessa kulut olisivat 20 000 vs. 17 000. Siis kymmenessä vuodessa havaittava ero. Ei kiitos. Ainut merkittävä hyöty olisi mahdollinen myyntihinnan nousu.

      Lainaa saa alle 1% korolla. 5-8% on tällä vuosituhannella ollut todella kova tuottatavoite, varsinkin kohtuullisen riskin sijoituksille. Jos noin suuria tuottoja saa, kannattanee asua vuokralla ja pistää kämpän rahat sijoituksiin.

      Lattialämmityksellä uudet MLP:t pienentävät lämmitys+käyttöveden osuuden sähkölaskusta alle neljännekseen.

      Pitää huomioida myös sähkön hintakehitys. 10 vuoden päästä luultavasti 2 tonnin sähkölasku onkin 3-4 tonnia. Viimeisen 10 vuoden aikana sähkön ja siirron hinnat ovat nousseet n. 50% ja sähkövero 200%.


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    311
    2817