Kimppavene ketä kiinnostaa

Anonyymi

Oisko järkeä ja oisko Rauman seudulta ketään jota kiinnostaa ?
Itse purjehdin yksin paljon ja purjehdus kaveri ois ok .

Nyt puhun ihan 4000-8000e veneistä .
Laittakaa yhteystiedot email ym. Jos kiinnostaa.

16

187

Vastaukset

  • Mikään ei ole järkevämpi hankinta kuin kimppavene kaveriporukalla.

    Ongelma on vain se, että vähintään yksi niistä kavereista lakkaa käyttäytymästä kuin kaveri ja rupeaa luistamaan vastuusta. Sen jälkeen homma k*see.

    Jos toimeen ryhtyy, kannattaa kirjoittaa säännöistä iso kasa paperia ja laatia sanktiot, jotka seuraavat, jos ohjeita ei noudata.

    Lisäksi jokaisen osakkaan on maksettava kuukausittain veneen huoltoon ja kunnostamiseen liittyviä maksuja. Siitä ei tule mitään, että rahaa aletaan kerätä vasta sitten, kun tarve tulee. Rahat on kerättävä etukäteen.

    • Kimppaomistus on aika varma keino hankkia ongelmia. Vaikka olisi sopimukset paperilla niin joku ei käyttäydy sopimuksen mukaan. Kun ei käytäkään venettä niin ei osallistu maksuihin. Tai kustannusten säästämiseksi on sovittu talkootyöstä mutta joku ei osallistukaan. Tai joku rikkoo veneen muttei osallistu korjaukseen ja pilaa seuraavan lomaviikot. Tai joku ei kaipaa uutta purjekertaa eikä osallistu sen rahoitukseen. Jne, jne. Monia mahdollisuuksia, että kavereista tulee entisiä kavereita. Ehkä yhdistys, osuuskunta tai osakeyhtiö olisi toimintakykyisempi kuin kaveriporukka paperinippuineen. Tai veneen vuokraus ilman kimppaomustuksen murheita.
      seppomartti.


  • Mulla on hyviä kokemuksia kahdesta venekimpasta juuri tuon hintaluokan paatista. Onnistui hyvin ilman kummempaa paperisotaa koska tunsimme toisemme hyvin ent'uudestaan.

    Ihan vieraiden kesken vaatinee enemmän "sopimussanktioita" ja mitä kalliimpi paatti, sen tarkempi pitää olla

    Kun löytää luotettavat kaverit, niin kimppavene on oivallinen ja edullinen ratkaisu.

  • Minulla on ollut 3 venekimppaa, 3 lentokonekimppaa ja yksi lapin mökki. Kaikki ovat päättyneet riitaisuuksiin paitsi yksi muutaman vuoden venekimppa. Juristeja on työllistetty ja rahaa palanut. Ensimmäiset vuodet näyttävät aina ongelmattomilta. Yhteisomistus on erittäin huono toimintamalli. Pitää olla sellainen hallintomalli, joka pystyy tekemään päätöksiä silloin kun ollaan erimielisiä. Tähän viittasin kun suosittelin osakeyhtiötä, yhdistystä taikka sonniosuuskunnan sääntöjen kopiointia. Yhteisomistus ja paksu nippu keskinäisiä sopimuspapereita on tie ongelmiin.
    seppomartti

    • Kauan sinulla meni oppia, jos noin monta on ollut!

      Minulla on ollut vain yksi ja toista en halunnut, vaikkei kimppavene kovin ongelmallinen ollutkaan. Ongelmia tulee yleensä viimeistään silloin, kun joku haluaa pois. Osuutta on vaikea myydä ulkopuoliselle tai toiselta lunastaa kaikkia tyydyttävästi. Tämä oli minullakin se vaikein vaihe, mutta kavereita ollaan vieläkin.


    • Ei tarvita kuin saman tyyppisellä elämänasenteella varustettuja tyyppejä, joilla on suurinpiirtein saman verran resursseja käytettävissään, niin mahdollisuudet onnistua ovat hyvät. Rahankäyttötyylienkin olisi hyvä olla samansuuntaisia: jos osa porukasta haluaa koko ajan uusia vempeleitä ja osa taas pärjäisi ilman, voi tulla ongelmia.

      Entisestään mahdollisuuksia lisää se, että osapuolet tuntevat toisensa hyvin entuudestaan, eivätkä ole aggressiivisia päällepäsmäreitä tai pikkusieluisia nipottajia.

      Ei haittaa sekään, että kimppa ei olisi liian suuri. Vähiten ongelmia tulee yhden hengen kimpassa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei tarvita kuin saman tyyppisellä elämänasenteella varustettuja tyyppejä, joilla on suurinpiirtein saman verran resursseja käytettävissään, niin mahdollisuudet onnistua ovat hyvät. Rahankäyttötyylienkin olisi hyvä olla samansuuntaisia: jos osa porukasta haluaa koko ajan uusia vempeleitä ja osa taas pärjäisi ilman, voi tulla ongelmia.

      Entisestään mahdollisuuksia lisää se, että osapuolet tuntevat toisensa hyvin entuudestaan, eivätkä ole aggressiivisia päällepäsmäreitä tai pikkusieluisia nipottajia.

      Ei haittaa sekään, että kimppa ei olisi liian suuri. Vähiten ongelmia tulee yhden hengen kimpassa.

      Aloittaja vastaa..
      Kiinnostaisi se mahonkinen 32 Laurin koster
      Voisin hyvin ostaa sen yksin ,mutta olisi kiva jos olisi kaveri auttamassa keväisin ja muutaman
      Tonnin sijoitus on kyseessä.

      Venettä voisi käyttää miten sovitaan ja yhdessäkin voitais purjehtia ,kun vaimo ei niin
      Välitä purjehduksesta.

      Muutkin veneet kyllä käyvät ,mutta toi LK32
      Pyynti 6000e ollut myynnissä jonkin aikaa nettiveneessä sekä blocketissa.


  • Kimppaveneen osakassopimuksen voi tehdä määräaikaiseksi n vuotta kerrallaan. Jos jakson päättyessä yksikin toteaa, että homma ei toimi niin vene pannaan myyntiin ja rahat jaetaan.

    Muuten kannatan kimppaveneilyä lämpimästi.

    • Miten aiot pakoittaa ne osakkaat myymään, jotka eivät hyväksy tarjousta?
      Yhteisomistuksen voi ilmeisesti vaatia purettavaksi milloin vain mutta ongelmat eivät pääty siihen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten aiot pakoittaa ne osakkaat myymään, jotka eivät hyväksy tarjousta?
      Yhteisomistuksen voi ilmeisesti vaatia purettavaksi milloin vain mutta ongelmat eivät pääty siihen.

      Heille varataan etuosto-oikeus. Sopimukseen tehdään luonnollisesti pykälät siitä kuka hoitaa myymisen valtakirjoineen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Heille varataan etuosto-oikeus. Sopimukseen tehdään luonnollisesti pykälät siitä kuka hoitaa myymisen valtakirjoineen.

      Yhteisomistus etuosto- oikeuspykälällä ei minun tapauksessa toiminut venekimpassa vaan päätyi oikeuden ratkottavaksi.
      Tehdään 5 vuoden kimppa ja luovutat valtakirjalla jollekin oikeuden myydä omaisuutesi hänen sopivaksi katsomallaan hinnalla 5v kuluttua. Valtakirjan luovuttajat luopuvat myös oikeudestaan myydä omaisuutensa aikaisemmin. Sinulla, ja muilla valtakirjan antajilla, olisi etu osto- oikeus. Alkaisi jäsentenvälinen huutokauppa, jos myyntihinta tuntuisi liian huonolta. Nöinkö ajatus kulkee?
      Miten tuo järjestely ratkaisee yhteisomistuksen perusongelman: päätökset on tehtävä yksimielisesti, mikä pidemmän päälle ei onnistu, Vastarannan kiiski ei enää osallistu kustannuksiin, ei käytä venettä ja vaatii yhteisomistuksen purkua lakisääteisessä järjestyksessä ennen määräaikaa. Kustannukset ja sijoitukset veneeseen poikkeavat kullakin. Valtakirja myyntiin ei päde, purkua ei voi estää, kustannusten tasoitukseen tai muuhun sanktioon kimpan lihakset eivät riitä.


  • Kolme venekimppaa tiedän, ja ne on ihan hyvin toimineet, eli ei ollut riitoja. Kahdessa oli kolme osakasta, yhdessä kaksi. Yhdessä kimpassa yksi halusi pois, ja muut ostivat hänen osuutensa, joka oli luokkaa 20te. Toisessa vene oli muutaman tonnin arvoinen, mutta se jäi lopulta seisomaan maihin kiireiden takia eikä mennyt kaupaksi. Kolmannessa kiireiden takia koko vene myytiin.

  • Kaippa se on veneen hallintaakin varten sitten perustettava osakeyhtiö. Eikös silloin enemmistö päätä, mitä tehdään....ple....jos niin vaikeeta on.

  • Itsellä toinen kimppavene menossa. Ensimmäisen puolikkaan möin sen toiselle omistajalle.

    Venekimppaan on lähdettävä sillä asenteella, että kyseessä ei ole oma vene. Tämän kun muistaa, niin välttyy jo puolelta ongelmista. Erilaisista ongelmatilanteista kannattaa sopia jo ennen kun niissä ollaan. Mielummin paperilla. Tällöin välttää melkein sen toisen puolen ongelmista.

    Tuo ehdotettu määräaikaisuus voi olla hyvä ajatus. Esim. 5v kuluttua katsottaisiin automaattisesti, onko jatkolle edellytyksiä ja pitääkö sääntöjä muuttaa. Iso ongelmahan on elämäntilanteiden ajautuminen eri suuntiin: voi tulla lapsia, työ vaihtua, avioero, muutto yms.

  • Minulla on muutaman tonni kimppavene kahdestaan. Joskin sen vuosittaiset kulut ovat jo vuosia olleet yhteensä moninkertaisesti yli veneen ostohinnan, joten veneen arvo on vähän toisarvoinen asia. Tuo oli hyvä kommentti, että kannattaa asennoitua veneeseen että se ei ole oma. Pitää paikkansa. Lisäksi ainakin itse olen budjetoinut asian niin, että vene on minulle kulu ja josta nautin niin kauan kuin se toimii hyvällä, mutta ”normaalilla” ylläpidolla. Eli suomeksi: veneeseen laittamani rahat ovat menneet, eikä siitä myydessä lähtökohtaisesti saa mitään. En tietty osaa sanoa miten kalliimmassa veneessä tämä hoituisi.

    Näillä periaatteilla ei mitään ongelmia. Kaikki korjaustarpeet tai köliosumat on hoidettu aina seuraavana talvena (sovittu heti tapahduttua). Ja vuosien jälkeen voidaan edelleen purjehtia kahdestaankin. Kimpassa on se hyvä puoli, että kunnostustöihin ym saa kaverin mukaan, jolla on työhön jotakin motivaatiotakin.

    On tärkeää, että molemmilla on ainakin veneen suhteen suunnilleen samat tavoitteet, vuosittainen budjetti (eli ymmärrys kulutasosta) sekä valmius panostaa veneeseen jos jotakin hajoaa. Jos toinen lähtisi kimpasta, niin joko myytäisiin vene tai sekajätteenä kaatopaikalle.

  • Nuo kaksi edeltävää kommenttia taisivat osua siihen juurisyyhyn, joka tekee venekimpat ja ehkä muutkin yhteisomistukset epästabiileiksi. Elikä joku porukasta ajattelee/ kuvittelee omistavansa yksin koko veneen. Eli määräilee ja painostaa muita, haluaa aina tietyt purjehdusviikot, ei ehdikään sovittuihin talkoisiin, koska tuli muuta tärkeää....jne jne

    Ken tuntee tarvetta olla aina päällikkö merellä ja maalla, älköön menkö/ älköön otettako venekimpan osakkaaksi. Hän hankkikoon oman veneen

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.