Kun menee mielisairaalaan, se ei edes näytä sairaalalta. Siellä ei ole mitään sairaaloissa olevia laitteita. Ainoat laitteet siellä ovat verenpainemittari ja vaaka. Siellä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Kun menee oikeaan sairaalaan, siellä on täynnä kaikenlaisia laitteita, mittareira ja johtoja, joiden avulla tutkitaan ihmisiä tieteellisesti lääketieteen menetelmin. Ihmisen tainnuttaminen huumausaineilla kasvin tilaan ei ole tieteellistä hoitoa, vaan puoskarointia.
Mielisairaalat eivät ole sairaaloita
36
<50
Vastaukset
- Anonyymi
No sen järjenjuoksun voi havainnoida ilman laitteitakin.
- Anonyymi
Ilman lääketieteen tutkimuksia katsomalla ihmisen järjenjuoksua tai käytöstä on kuitenkin turha puhua tieteellisyydestä. Ei kukaan oikea lääkärikään vain katso naamaa, ja sano, että sinulla on sepelvatimotauti. Ja huumaamisen osaavat narkomaanitkin tehdä ilman tieteellisiä tutkimuksia. Eivätkä huumausaineet ole lääkkeitä. Ne ovat, niin kuin nimikin sanoo, huumausaineita. Ne tainnuttaa ihmisen tajuttomaksi kasviksi, mutta eivät paranna eivätkä hoida. Eikä sekavuustila ole sairaus. Siksi psykiatrialla ei olekaan mitään muuta lääkettä tarjottavana kuin huumausaineet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilman lääketieteen tutkimuksia katsomalla ihmisen järjenjuoksua tai käytöstä on kuitenkin turha puhua tieteellisyydestä. Ei kukaan oikea lääkärikään vain katso naamaa, ja sano, että sinulla on sepelvatimotauti. Ja huumaamisen osaavat narkomaanitkin tehdä ilman tieteellisiä tutkimuksia. Eivätkä huumausaineet ole lääkkeitä. Ne ovat, niin kuin nimikin sanoo, huumausaineita. Ne tainnuttaa ihmisen tajuttomaksi kasviksi, mutta eivät paranna eivätkä hoida. Eikä sekavuustila ole sairaus. Siksi psykiatrialla ei olekaan mitään muuta lääkettä tarjottavana kuin huumausaineet.
Älä unohda sähkohoitoa se on tulossa muotiin lobotomiaakin kuulemma vielä saa nimi on vain imago syistä muutettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä unohda sähkohoitoa se on tulossa muotiin lobotomiaakin kuulemma vielä saa nimi on vain imago syistä muutettu.
Millä nimellä sitä nyt markkinoidaan? Kuulostaa uskomattomalle.
- Anonyymi
Kupittaalta ei löydy kumpaakaan.
Lääketarjotin on. - Anonyymi
Sairaalaa ei määritellä käytettävissä olevan välineistö perusteella. Varsinkin tämän palstan aihealueen kontekstissa tärkeintä on painottaa seikkaa, että sairaalasta pääsee pois silloin kuin haluaa. Psykiatrisesta laitoksesta ei pääse ulos, koska se ei ole sairaala vaan sairaalaksi kutsuttu vankila. Yhteiskunnallisesti esitämme, että kyseessä olisi sairaala, jotta toiminnan todellista luonnetta ei tarvitsisi miettiä. Tarkempi mietintä ja rehellisyys havaintojen suhteen veisivät oikeutuspohjan psykiatrisilta laitoksilta. Siten yhteiskunnallemme on tärkeää yhä teeskennellä, että psykiatria on lääketiedettä ja että psykiatrinen laitos sairaala.
- Anonyymi
Ne vaa'alla mitään tee.
Ei kiinnosta vähääkään, ei vähääkään väliä, vaikka vinksahtanut lihoisi kilon tai kaksi viikossa syödessään hyviä lääkkeitä. - Anonyymi
Omat verenpainelääkkeet ja mittarin saat ottaa mukaasi. Ihan itse saat suorittaa mittaukset ja seurannan.
- Anonyymi
Psykiatrien ainoa diagnostinen väline on stereotypia, johon he mahduttavat potilaan. Diagnoosikriteerit on tehty niin löysiksi, että jokaiselle löytyy diagnoosi, kun oikein sovittaa. Lääkemääritykset tehdään potilaan inahdusten perusteella. Jokainen inahdus jonka potilas päästää suustaan, on syy uudelle lääkereseptille. Näin psykiatrit koulutetaan -tyrkyttämään psyykenlääkkeitä. Kun hyväksikäytetty potilas tuntee olonsa uhatuksi ja sulkee suunsa uuden lääkemääräyksen pelossa eikä puhua pukahda, lääkäri kyllä keksii lääkkeen, joka sopii mykkyyteen ja inahdusten puutteeseen. Psykiatrit eivät todellakaan tiedosta sitä, että heidät on oikeasti koulutettu huumediilereiksi -ei ratkaisemaan potilaidensa ongelmia, vaan tarjoamaan ongelmaan sopivaa psykoaktiivista ainetta. Eiväthän he yleensä kykene ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, joita on yleensä mahdotonta ja useimmiten täysin turhaa redusoida yksilön aivoihin ja medikalisoida. Oikeaan ongelmanratkaisuun tarvittaisiin muutakin, kuin sairaalaa muistuttava huumeluola, jonne ihmisiä raahataan mielivaltaisesti tyydyttämään aivokemiallisen tasapainon jumalan loputonta nälkää, aivan kuin jossain omituisessa uskonnollisessa kultissa. Perusteet ovat kaukana tieteellisyydestä, kuin jos laittaisit huumemafian tutkimaan omien tuotteidensa tehoa ja keksimään niillä hoidettavia psyykkisiä ongelmia ja antaisit samanlaiselle organisaatiolle viranomaisoikeudet raahata ihmisiä huumeluolaansa piikitettäväksi omilla huumeillaan, jotta nämä kehittäisivät niihin riippuvuuden.
Todellisuudessa huumemafia on sentään rehellinen organisaatio, eikä siihen liittyvä kaupallinen toiminta tarvitse kummallista uskontoa muistuttavaa uskomusjärjestelmää pseudotieteellisine tautiluokituksineen. He tarjoavat rehellisesti huumeita sitä varten, mitä ne ovat -pään sekaisin pistämiseen, eskapismiin ja hitaaseen itsemurhaan. Psykiatria voisi ottaa mallia itse asiassa huumemafialta rehellisyyden suhteen, koska tieteellinen taso molempien alojen tarjoamien tuotetarjooman suhteen on yhtä heikkoa tai vahvaa, miten sen nyt ottaa. - Anonyymi
Jos kuunneellaan "sivistyneitä" niin se on psykiatrinen, tai psykiatrian sairaala.
Karua on kuitenkin se että se on pahimmassa tapauksessa vankila. Oli ilo tutustua siihen tammikuun - maaliskuun ajan. Menin panemaan yhtä naista siellä osastolla, sain sellaisen määrän roppia että olin kun zombi ja mikään muu ei seissyt kun järki. Minua rangaistiin siitä kun olin liian terve, sain passituksen tammikuun alussa ja pääsin pois vasta maaliskuun lopussa. Sieltäkin vapaaehtoiseen avohoitoon, joten se niistä sivistyksistä vankila se on. - Anonyymi
Eikö siellä enään ole niitä maskuliinisia naishoitajia .
- Anonyymi
En nyt muista, mutta ainakin miespuolinen entinen vanginvartija oli. Ja taisi olla useampikin.
- Anonyymi
Mielisairaaloita ei olekaan suunniteltu vuodepotilaiden hoitoon samoin kuin muita sairaaloita. Eikä niitä hoitolaitteistojakaan tarvita koska ei mielisairaita tarvitse pitää hengityskoneissa tai ottaa jotain kuvantamistutkimuksia ym. Eikä tarvitse olla sydänseurannassa eikä pissakatetri apuna jne.
Aloittajalla ei ole tainnut olla ajatus mukana tuossa avauksessaan. Ei noita kahta eri sairaalamuotoa voi rinnastaa toisiinsa.
Mielisairaalassa kun ei hoideta fyysistä puolta vaan psyykkistä.- Anonyymi
Nimenomaan noita kahta ei voi rinnastaa, koska toinen on vankila ja toinen oikeasti sairaala.
Psykiatrisen laitoksen ("sairaalan") tärkein ominaisuus on kalterit. Sairaalan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hoito- ja tutkimuslaitteisto. Sellaisia erilaisia laitteita ei tarvita psykiatriassa, koska tarkoitus ei ole hoitaa mitään. Psykiatrisissa laitoksissa voi olla vaurioittamiseen tarkoitettuja laitteita, kuten sähköshokituslaitteisto jne. mutta ne ovat tosiaan eri tarkoitusta varten. - Anonyymi
Niin, että ei voi olla somaattista sairautta MT-hoidossa olevalla?
Yleensä ei ole ainakaan diagnosoitu, koska kaikki kivut ja säryt mt-potilailla ovat osa nuppivikaa. Ei tutkita. Ei hoideta. Useimmat eivät edes uskalla lääkäriin vaivojensa kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, että ei voi olla somaattista sairautta MT-hoidossa olevalla?
Yleensä ei ole ainakaan diagnosoitu, koska kaikki kivut ja säryt mt-potilailla ovat osa nuppivikaa. Ei tutkita. Ei hoideta. Useimmat eivät edes uskalla lääkäriin vaivojensa kanssa.Mä kanssa aikoinaan huomasin ettei psyykepuolella välitetä mitään fyysisistä vaivoista.
Ja kun tuli oikeasti vikaa fysiikkaan niin alkuun yleislääkärit sanoivat vain että vika on korvien välissä.
Tunnen jonkin verran ihmisiä jotka ovat mielenterveysongelmien takia laitoksessa, hoitokodissa etupäässä. Siellä tuntuu olevan kovin vaikeaa päästä hoitoon jos tulee fyysisiä vaivoja. Tai sitten pääsee hoitoon pitkällä viiveellä eli ensin saa valittaa useamman vuoden ennenkuin mihinkään otetaan kantaa.
Ongelma on valitettavan yleinen.
Myöskin mielisairaaloissa on vaikea saada apua fyysisiin vaivoihin.
Itselläni kävi sillai kun pyörryin osastohoidon aikana, löin pääni ja noustuani pystyyn pyörryin uudelleen ja taas löin pääni samasta kohtaa, sitten valitin sen vajaa kaksi viikkoa päänsärkyä, huonoa oloa, väsymystä, huimausta. Hoitajat vain sanoivat että lääkäri oli käskenyt seuraamaan tilannetta.
Sain kertaalleen tilaisuuden ihan itse asiasta mainita lääkärille mutta hän sanoi vain että me ei hoideta fyysisiä vaivoja.
Siitä on aikaa jo pian kolme vuotta ja enää harvoin sattuu päähän kolahtaneeseen kohtaan, silloin alkuun se oli huonona puolisen vuotta jatkuvasti.
Jos vielä joku väittää että vika on korvien välissä niin ehkä sinne jäikin joku vika sen pyörtyilyn jälkeen.
Edellisessä tekstissä myös luki että useimmat eivät edes uskalla mennä lääkäriin vaivoineen. Itselläni ei ole ollut koskaan uskalluksesta kiinni mutta se on niin turhauttavan tuntuista käydä valittamassa kun ei uskota.
Onneksi nykyään tilanteeni on jo hieman parempi kun on oikeasti löytynyt fyysistä vikaa tutkimusten jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kanssa aikoinaan huomasin ettei psyykepuolella välitetä mitään fyysisistä vaivoista.
Ja kun tuli oikeasti vikaa fysiikkaan niin alkuun yleislääkärit sanoivat vain että vika on korvien välissä.
Tunnen jonkin verran ihmisiä jotka ovat mielenterveysongelmien takia laitoksessa, hoitokodissa etupäässä. Siellä tuntuu olevan kovin vaikeaa päästä hoitoon jos tulee fyysisiä vaivoja. Tai sitten pääsee hoitoon pitkällä viiveellä eli ensin saa valittaa useamman vuoden ennenkuin mihinkään otetaan kantaa.
Ongelma on valitettavan yleinen.
Myöskin mielisairaaloissa on vaikea saada apua fyysisiin vaivoihin.
Itselläni kävi sillai kun pyörryin osastohoidon aikana, löin pääni ja noustuani pystyyn pyörryin uudelleen ja taas löin pääni samasta kohtaa, sitten valitin sen vajaa kaksi viikkoa päänsärkyä, huonoa oloa, väsymystä, huimausta. Hoitajat vain sanoivat että lääkäri oli käskenyt seuraamaan tilannetta.
Sain kertaalleen tilaisuuden ihan itse asiasta mainita lääkärille mutta hän sanoi vain että me ei hoideta fyysisiä vaivoja.
Siitä on aikaa jo pian kolme vuotta ja enää harvoin sattuu päähän kolahtaneeseen kohtaan, silloin alkuun se oli huonona puolisen vuotta jatkuvasti.
Jos vielä joku väittää että vika on korvien välissä niin ehkä sinne jäikin joku vika sen pyörtyilyn jälkeen.
Edellisessä tekstissä myös luki että useimmat eivät edes uskalla mennä lääkäriin vaivoineen. Itselläni ei ole ollut koskaan uskalluksesta kiinni mutta se on niin turhauttavan tuntuista käydä valittamassa kun ei uskota.
Onneksi nykyään tilanteeni on jo hieman parempi kun on oikeasti löytynyt fyysistä vikaa tutkimusten jälkeen.Lisään vielä edelliseen että ilmeisesti mielenterveysdiagnoosi suojaa somaattisilta sairauksilta, hehe...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kanssa aikoinaan huomasin ettei psyykepuolella välitetä mitään fyysisistä vaivoista.
Ja kun tuli oikeasti vikaa fysiikkaan niin alkuun yleislääkärit sanoivat vain että vika on korvien välissä.
Tunnen jonkin verran ihmisiä jotka ovat mielenterveysongelmien takia laitoksessa, hoitokodissa etupäässä. Siellä tuntuu olevan kovin vaikeaa päästä hoitoon jos tulee fyysisiä vaivoja. Tai sitten pääsee hoitoon pitkällä viiveellä eli ensin saa valittaa useamman vuoden ennenkuin mihinkään otetaan kantaa.
Ongelma on valitettavan yleinen.
Myöskin mielisairaaloissa on vaikea saada apua fyysisiin vaivoihin.
Itselläni kävi sillai kun pyörryin osastohoidon aikana, löin pääni ja noustuani pystyyn pyörryin uudelleen ja taas löin pääni samasta kohtaa, sitten valitin sen vajaa kaksi viikkoa päänsärkyä, huonoa oloa, väsymystä, huimausta. Hoitajat vain sanoivat että lääkäri oli käskenyt seuraamaan tilannetta.
Sain kertaalleen tilaisuuden ihan itse asiasta mainita lääkärille mutta hän sanoi vain että me ei hoideta fyysisiä vaivoja.
Siitä on aikaa jo pian kolme vuotta ja enää harvoin sattuu päähän kolahtaneeseen kohtaan, silloin alkuun se oli huonona puolisen vuotta jatkuvasti.
Jos vielä joku väittää että vika on korvien välissä niin ehkä sinne jäikin joku vika sen pyörtyilyn jälkeen.
Edellisessä tekstissä myös luki että useimmat eivät edes uskalla mennä lääkäriin vaivoineen. Itselläni ei ole ollut koskaan uskalluksesta kiinni mutta se on niin turhauttavan tuntuista käydä valittamassa kun ei uskota.
Onneksi nykyään tilanteeni on jo hieman parempi kun on oikeasti löytynyt fyysistä vikaa tutkimusten jälkeen.Mad in America -sivustolla oli juttua juuri tutkimuksesta, jonka mukaan hoitovirheiden määrä kaksinkertaistuu terveydenhuollossa ja päivitysksessä, jos potilaalla on diagnoosi mielenterveyshäiriöstä. Diagnoosi mielenterveyden häiriöstä oli suurin hoitovirheitä selittävä tekijä ja hoitovirheet johtuivat siitä, että lääkärit sivuuttivat potilaan fyysiset ongelmat. Tämä on yksi syy siihen, miksi mielenterveyshäiriöistä kärsivät kuolevat kaksi kertaa todennäköisemmin 15 päivän sisällä päivystyskäynnin jälkeen kuin muut potilaat.
https://www.madinamerica.com/2020/02/risk-medical-error-doubles-psychiatric-diagnosis/
On huvittavaa, että vuosikymmeniä lääketieteen asiantuntijat ovat yrittäneet vähentää mielenterveysongelmien stigmaa rinnastamalla ne fyysisiin sairauksiin erinäisillä julkisuuskampanjoilla. Näyttävästi stigma voi ja elää hyvin lääkäreiden itsensä keskuudessa ja ohjaa vahvasti heidän tulkintojaan potilaiden oireista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mad in America -sivustolla oli juttua juuri tutkimuksesta, jonka mukaan hoitovirheiden määrä kaksinkertaistuu terveydenhuollossa ja päivitysksessä, jos potilaalla on diagnoosi mielenterveyshäiriöstä. Diagnoosi mielenterveyden häiriöstä oli suurin hoitovirheitä selittävä tekijä ja hoitovirheet johtuivat siitä, että lääkärit sivuuttivat potilaan fyysiset ongelmat. Tämä on yksi syy siihen, miksi mielenterveyshäiriöistä kärsivät kuolevat kaksi kertaa todennäköisemmin 15 päivän sisällä päivystyskäynnin jälkeen kuin muut potilaat.
https://www.madinamerica.com/2020/02/risk-medical-error-doubles-psychiatric-diagnosis/
On huvittavaa, että vuosikymmeniä lääketieteen asiantuntijat ovat yrittäneet vähentää mielenterveysongelmien stigmaa rinnastamalla ne fyysisiin sairauksiin erinäisillä julkisuuskampanjoilla. Näyttävästi stigma voi ja elää hyvin lääkäreiden itsensä keskuudessa ja ohjaa vahvasti heidän tulkintojaan potilaiden oireista.Totta kaikki tuo.
Mielenterveysongelmainen on jo valmiiksi hauraampi henkisesti, alentunut itsetunto ym. , mennessään lääkäriin somaattisista vaivoista, ja siellä kun kaikki tyssää siihen että ei ole vikaa, kaikki on psyykkistä, niin ei se paljon mieltä ylennä.
Itsekin yritän elää vaivojeni kanssa kun en apua saa, ketään ei kiinnosta. Sen verran sanon että kyllä silloin tällöin on apua ja hoitoakin saanut, riippuu täysin lääkäristä, juuri asenteen takia.
Joskus jopa ajattelen että miksi elää enää, tulee toivottomia hetkiä. Ei ole kiva olla jatkuvasti kipeä ja huonossa kunnossa vieläpä selkeiden oireiden kanssa.
Eihän se tietty ketään muuta haittaa kun itseäni....
Jaksettava on vaikka hammasta purren.
- Anonyymi
Minä en enää kyseisiin sairaaloihin menisi hakemaan apua emotionaalisen tason ongelmiin. Psykoaktiivisista kemikaaleista huumetokkurassa olo joista tuli välillä aivan kammottavia oloja, aina uusille ihmisille yksityisasioiden avaaminen (ja hyväksyminen että kaikki kirjataan ylös Kantaan), jonkun minun ongelmistani stereotypian vääntäminen ja valehtelu että se juurikaan mitenkään liittyy aivokemioihin jotka ratkaisee asioita, valta mikä heillä on... Jättäisin väliin. Sen verran jäi traumat ja p**** olo pillereistä ja kohtelusta. Lääkkeet aiheutti uusia ongelmia ja kenties oli monesti syy miksi osastolle meninkin.
Osastolla pakottaminen ja ihmisten kontrollointi on arkipäivää. Siellä muokataan ihmisestä sellainen mikä sopii heille eikä yritetä edes ymmärtää ihmisiä, kuunnella tai muuta. Luoda vain pikainen stereotypia ja alkaa lääkitä. Jos ihminen sanoo mitään mikä ei sovi heidän käsitykseensä asioista niin voidaan lääkepumpata vaikka tiedottomaan tilaan. Itsekin olin lääkehuuruista aivan sammumispisteessä ja olo oli sellainen että ei tiennyt oliko täysin hereillä vai unessa kun oli aivan utuisessa lääkehuuruisessa tilassa.
Lopputulos psykiatrisesta hoitamisesta on todennäköisimmin invalidiksi ajautuminen ja oman itsensä, kognitionsa, ihmisyytensä ja tunteidensa kadottaminen lääkehuuruihin ja sähkön takia. Emotionaalisten ongelmien hoito psykiatrialla johtaa siihen ettei ole kuin totaalinen zombius jäljellä.
Suljettu osasto on enemmän semmoinen kontrollointi - ja kurilaitos josta ihmisyys on kaukana... Suljetut osastot ovat kuin vankila. Kaikesta etsitään normaalia ja epänormaalia mutta epänormaaleinta ja sairainta on hoitokäytännöt miten siellä ihmiselämän ongelmiin suhtaudutaan. Stereotypisoidaan niitä, määritellään ihmisiä tuntematta heitä kunnolla, tungetaan psykoaktiivisia kemikaaleja.... Lyödään leimoja ja stigmoja ihmisiin.
norjassa on alettu tekemään lääkkeettömiä osastoja. Kunpa kun ekan kerran osastolle raskaiden tapaahtumien jälkeen menin olisin mennyt tuollaiselle niin olisi jäänyt rankka polku lääkeriippuvuudesta ja vieroitusoireista käymättä. Täyttä valehtelua ja tiedon pimitystä oli lääkkeiden määräys ensimmäisen kerran, suurin osa lääkkeiden haitoista tuli kantapään kautta opittua.
Suhtaudun nykyään psykiatreihin kuin johonkin kulttiin kuuluviin hahmoihin, ja tunnen jopa vähän huvittuneisuutta kun he luulevat olevansa jotain ihmiselämän ongelmien erikoisasiantuntijoita. Nämä samat tyypit aiheuttaa hoitokäytäntöineen runsaasti mielipahaa, stigmaa, toivottomuutta, ihmisten tuntemista itsensä friikeiksi, ja lääkevahinkoa.
Luotan siihen, että psykiatria pelaa medikalisaatioineen itsensä vielä pois olemasta, koska se kylvää lääkkeitä niin laajoille massoille että ongelmat jossain vaiheessa räjähtää käsiin. Ehkä jotain pientä heikossa asemassa olevaa massaa voi lääkkeillä satuttaa mutta heidän pillereitään vetää nykyään niin paljon eri asemassa olevia ihmisiä, että ei tuo polku tule loputtomiin jatkumaan. Joskus vielä kyseiseen pillerihuuruiseen hoitamiseen jossa pelataan ihmisillä venäläistä rulettia suhtaudutaan ihmetyksellä.- Anonyymi
Komppaan edellistä. Maailman onnellisimmassa maassa, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja taloudellinen turva kaikille on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna huippua (vaikka parannettavaa onkin), niin siellä on myös eniten mielenterveysongelmia. Mielestäni se kertoo psykiatrien pakko-oireesta diagnosoida vaikeat elämäntilanteet ihmisten aivokemiasta johtuviksi sairauksiksi, joihin pitää vaikuttaa kemiallisesti vaikka pakolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Komppaan edellistä. Maailman onnellisimmassa maassa, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja taloudellinen turva kaikille on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna huippua (vaikka parannettavaa onkin), niin siellä on myös eniten mielenterveysongelmia. Mielestäni se kertoo psykiatrien pakko-oireesta diagnosoida vaikeat elämäntilanteet ihmisten aivokemiasta johtuviksi sairauksiksi, joihin pitää vaikuttaa kemiallisesti vaikka pakolla.
Miksi ollenkaan edes mennä psykiatrilta apua hakemaan, jos ongelmat eivät liity psyykkisiin vaivoihin? Jokapäiväisiin elämän vaikeuksiin voi itse vaikuttaa korjaamalla, tai edes yrittämällä korjata tilanteensa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ollenkaan edes mennä psykiatrilta apua hakemaan, jos ongelmat eivät liity psyykkisiin vaivoihin? Jokapäiväisiin elämän vaikeuksiin voi itse vaikuttaa korjaamalla, tai edes yrittämällä korjata tilanteensa.
Jokainen varmaan yrittää korjata vaikeaa elämäntilannettaan. Joskus tilanne voi tuntua ylitsepääsemättömälle ja voimat loppuu, jolloin ihminen luonnollisesti pyytää apua.
Meille on annettu virheellinen kuva psykiatriasta, että apu olisi sieltä saatavissa. En voi suositella avun etsimistä psykiatrialta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen varmaan yrittää korjata vaikeaa elämäntilannettaan. Joskus tilanne voi tuntua ylitsepääsemättömälle ja voimat loppuu, jolloin ihminen luonnollisesti pyytää apua.
Meille on annettu virheellinen kuva psykiatriasta, että apu olisi sieltä saatavissa. En voi suositella avun etsimistä psykiatrialta.Millä lailla psykiatri voi hoitaa kenenkään elämäntilannetta. jos kyse ei ole mielenterveydestä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä lailla psykiatri voi hoitaa kenenkään elämäntilannetta. jos kyse ei ole mielenterveydestä?
Vaikea elämäntilanne heijastuu sekä mieleen että ruumiiseen. Sehän on jo todettu, että psykiatria ei hoida. Tuputtaa vaan lääkkeitä, jotka aiheuttavat lisää ongelmia terveyteen. Ihminen on kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tätä psykiatria ei ole oivaltanut.
- Anonyymi
Minäkin olin aikoinaan vuosikausia lääkehuuruissa, ei se ollut enää elämää, voi sanoa.
Tunteet olivat hukassa ja muutenkin kävi ihan hitaalla, jatkuvasti pienessä tokkurassa.
Olen niistä ajoista selvinnyt ja vaikka on ollut sairaaloista huonojakin kokemuksia niin en nyt jälkikäteen koe mitään katkeruutta. Turha niistä menneistä on ketään tai mitään syytellä, yrittää vaan elää ajattelematta ikävimpiä tapahtumia. Elämä puksuttaa eteenpäin omaa tahtiaan.
Minulla on edelleen kontakti psykiatrian puolelle mutta nykyään pystyn sanomaan omat mielipiteeni asioista, esim. lääkityksistä jos sellaisia ehdotetaan. Tai jos sattuu olemaan huonompi fiilis päällä niin tiedostan mistä se johtuu ja kuinka sen kanssa pärjää.
En ole katsonut aiheelliseksi jäädä rypemään vanhoihin asioihin, siitä ei tulisi kuin huono olo henkisesti. Ne ajat ovat olleet osa elämääni silloin ennen ja nykyisin on toisella tavalla, ehkä tulevaisuudessa taas eri tavalla. Ajat muuttuvat sekä ihminen itsekin muuttuu vuosien varrella.- Anonyymi
Tutkimusten mukaan noin puolet kokee neurolepteistä pelkkää haittaa:
https://www.madinamerica.com/2020/02/largest-survey-antipsychotic-experiences-reveals-negative-results/
Kiitosta saa avoin dialogi (Keroputaan malli), kun lääkityksellä ei aiheuteta muita sairauksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tutkimusten mukaan noin puolet kokee neurolepteistä pelkkää haittaa:
https://www.madinamerica.com/2020/02/largest-survey-antipsychotic-experiences-reveals-negative-results/
Kiitosta saa avoin dialogi (Keroputaan malli), kun lääkityksellä ei aiheuteta muita sairauksia.Eihän se ihme ole, että neurolepteistä tulee haittaa. Vievät seksihalut, nukuttavat, tyhmentävät, hidastavat, tuhoavat.
Oma kokemus niistä oli kamala. En enää koskaan ole hakeutumassa psykiatriseen sairaalaan. Ilmeisesti hoidon tarkoitus on pelästyttää ikuisesti potilaat pois, etteivät hakeudu uudestaan. Se on ainut paikka Suomessa, jossa ihmisiä saa pahoinpidellä laillisesti ja ihmisoikeuksia rajoittaa rankalla kädellä. Pahoinpitelyä on tahdon sivuuttaminen, väkisin ihmiseen kajoaminen, toisten aivoihin ja kehoon kemiallisesti kajoaminen vastentahtoisesti, uhkaileminen kemiallisella kajoamisella jos ei suostu pillereitä kurkustaan alas laittamaan. Tulen ikuisesti muistamaan tuon karsean paikan ENKÄ sinne mene enää koskaan. Ennemmin kuolen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se ihme ole, että neurolepteistä tulee haittaa. Vievät seksihalut, nukuttavat, tyhmentävät, hidastavat, tuhoavat.
Oma kokemus niistä oli kamala. En enää koskaan ole hakeutumassa psykiatriseen sairaalaan. Ilmeisesti hoidon tarkoitus on pelästyttää ikuisesti potilaat pois, etteivät hakeudu uudestaan. Se on ainut paikka Suomessa, jossa ihmisiä saa pahoinpidellä laillisesti ja ihmisoikeuksia rajoittaa rankalla kädellä. Pahoinpitelyä on tahdon sivuuttaminen, väkisin ihmiseen kajoaminen, toisten aivoihin ja kehoon kemiallisesti kajoaminen vastentahtoisesti, uhkaileminen kemiallisella kajoamisella jos ei suostu pillereitä kurkustaan alas laittamaan. Tulen ikuisesti muistamaan tuon karsean paikan ENKÄ sinne mene enää koskaan. Ennemmin kuolen.Kokemuksesi on psykoottinen ja harhainen. Esimerkiksi suomalainen tutkijaryhmä Jari Tiihonen kumppaneineen on toistuvasti löytänyt yhteyden pienemmän kuolleisuuden ja neuroleptilääkityksen välillä skitsofreenikoilla. Lisäksi olen lukenut, että lääkärit ovat sitä mieltä, että jos skitsofreenikoiden elinikä pitenee elintason parantuessa muun väestön mukana (joskaan ei läheskään yhtä paljon), niin tämä on todiste siitä, että neuroleptit vähentävät skitsojen kuolleisuutta. On vaikea uskoa, että koulutetut ihmiset olisivat näin jälkeenjääneitä, mutta kyllä vain ovat. Tällaisia tutkimuksia nämä ihmiset käyttävät seminaareissaan, kun haluavat tuoda esille neuroleptien turvallisuutta ja tehokkuutta ja niitä psykiatrit hokevat päässään, kun tapaavat sinun kaltaisia psykoottisia mielisairaita, jotka ette ymmärrä omaa parastenne. On toki erittäin kummallista, että sydänperäisiä äkkikuolemia, sydän- ja verisuonitaudin riskiä, dementiariskiä yms. lisäävät lääkkeet vähentäisivät jollain kumman mekanismilla neuroleptejä syövien hullujen luonnolista kuolleistuutta. Nämä tutkijat eivät ole viitsineet sen enempää valottaa tätä erikoista mekanismia luonnollisesti, koska sellaista ei ole olemassakaan. Tutkijat toisuvasti manipuolivat tutkimuksiaan löytääkseen lääkitystä suosivia tuloksia ja tekevät ihmeellisiä johtopäätöksiä naturalistisista koeastelmista, joissa tuhat muuta ilmeistä muuttujaa selittää yhteyksiä kuten esim. tarkoituksella tehdyt metodologiset ja tutkimusaineistoon liittyvät valinnat. Esimerkiks Khan et. alin (2013) tutkimusta siteerataan usein osoituksena siitä, että lääkitykseen ei liity kohonnutta kuolleisuusriskiä. Tämä erikoinen johtopäätös on saatu niin, että muutetaan henkilöt henkilövuosiksi . Ilman tätä laskutapaa kuolleisuusriski kohoaa neurolepteja syövillä noin kaksinkertaiseksi, mutta henkilövuosissa mitattuna riski ei kohoa.
Lääkkeiden vastetta mittaavissa kokeista nämä jälkeenjääneet idiootit tekevät tulkintoja, että jos alle kahdessa viikossa neuroleptikuurilta vieroitettu potilas saa ahdistusoireita eli toisin sanoen "relapsin" (relapsin ei tarvitse olla eikä ole psykoottinen reaktio, mikä on kummallista, kun tutkitaan vastetta psykoosttisiin oireisiin), niin hänen sairautensa "uusiutuu" ja lääke on täten tehokas estämään psykoosin uusiutumista, koska keskimäärin hieman useampi plasebolle vieroitettu potilas saa ahdistusoireita. Lääketieteessä satunnaistettuja plasebokontrolloituja tutkimuksia pidetään kaikkein uskottavimpina, vaikka noissa kokeissa ei todennäköisesti sokkoutus pidä suurimmalla osalla eli ne eivät ole edes plasebokontrolloituja. Toisekseen se, että vieroitusoireista kärsivä ihminen on ahdistunut, ei kerro kenenkään potilaan pitkäaikaisesta voinnista. Yhtä mieletöntä olisi tutkia, tukkiiko hysteerinen lapsensa menettänyt nainen turpansa tehokkaammin voimakkaalla sedatiivilla kahdessa viikossa vai plasebolla ja jos turpa pysyy kiinni voimakkaalla sedatiivilla tehokkaammin, voidaan naista lääkitä vuosikymmeniä sairauden uusiutumisen estämiseksi. Toisin sanoen psykiatriassa "hoidetaan" vaikeita pitkäaikaisia, monimutkaisia psykososiaalisia ongelmia ja traumaattisia kokemuksia kahden viikon vieroitusoireita mittaavien kokeiden tulosten pohjalta ilman mitään mielenkiintoa siihen, miksi ihminen kärsii ja miten hän saisi välineitä käsitellä vaikeita kokemuksiaan. Siksi psykiatrit vaikuttavat monien potilaiden silmissä vähämielisiltä narsisteilta, jotka eivät näe omaa yksinkertaisuuttaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se ihme ole, että neurolepteistä tulee haittaa. Vievät seksihalut, nukuttavat, tyhmentävät, hidastavat, tuhoavat.
Oma kokemus niistä oli kamala. En enää koskaan ole hakeutumassa psykiatriseen sairaalaan. Ilmeisesti hoidon tarkoitus on pelästyttää ikuisesti potilaat pois, etteivät hakeudu uudestaan. Se on ainut paikka Suomessa, jossa ihmisiä saa pahoinpidellä laillisesti ja ihmisoikeuksia rajoittaa rankalla kädellä. Pahoinpitelyä on tahdon sivuuttaminen, väkisin ihmiseen kajoaminen, toisten aivoihin ja kehoon kemiallisesti kajoaminen vastentahtoisesti, uhkaileminen kemiallisella kajoamisella jos ei suostu pillereitä kurkustaan alas laittamaan. Tulen ikuisesti muistamaan tuon karsean paikan ENKÄ sinne mene enää koskaan. Ennemmin kuolen.Noissa taloissa ei paljon laillisuudesta välitetä, ihmisarvoa poljetaan tavan takaa ja kohdellaan huonosti kaikin puolin.
Usein on kiinni siitä että ne jotka ovat siellä olleet niin pitävät suunsa kiinni eikä kerro kokemuksistaan kovinkaan avoimesti.
Samalla tavalla epäkohtia on psykiatrian laitoksissa kuin on jo julkisuuteen tullut vanhusten puolen hoitolaitoksistakin.
Pitäisi olla vaan joillakin " ylemmillä " viranhaltijoilla edes vähäistä mielenkiintoa siihen kuinka meillä " hulluja " hoidetaan ja kohdellaan.
Voi kunpa edes ajan myötä nämäkin saisivat julkisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokemuksesi on psykoottinen ja harhainen. Esimerkiksi suomalainen tutkijaryhmä Jari Tiihonen kumppaneineen on toistuvasti löytänyt yhteyden pienemmän kuolleisuuden ja neuroleptilääkityksen välillä skitsofreenikoilla. Lisäksi olen lukenut, että lääkärit ovat sitä mieltä, että jos skitsofreenikoiden elinikä pitenee elintason parantuessa muun väestön mukana (joskaan ei läheskään yhtä paljon), niin tämä on todiste siitä, että neuroleptit vähentävät skitsojen kuolleisuutta. On vaikea uskoa, että koulutetut ihmiset olisivat näin jälkeenjääneitä, mutta kyllä vain ovat. Tällaisia tutkimuksia nämä ihmiset käyttävät seminaareissaan, kun haluavat tuoda esille neuroleptien turvallisuutta ja tehokkuutta ja niitä psykiatrit hokevat päässään, kun tapaavat sinun kaltaisia psykoottisia mielisairaita, jotka ette ymmärrä omaa parastenne. On toki erittäin kummallista, että sydänperäisiä äkkikuolemia, sydän- ja verisuonitaudin riskiä, dementiariskiä yms. lisäävät lääkkeet vähentäisivät jollain kumman mekanismilla neuroleptejä syövien hullujen luonnolista kuolleistuutta. Nämä tutkijat eivät ole viitsineet sen enempää valottaa tätä erikoista mekanismia luonnollisesti, koska sellaista ei ole olemassakaan. Tutkijat toisuvasti manipuolivat tutkimuksiaan löytääkseen lääkitystä suosivia tuloksia ja tekevät ihmeellisiä johtopäätöksiä naturalistisista koeastelmista, joissa tuhat muuta ilmeistä muuttujaa selittää yhteyksiä kuten esim. tarkoituksella tehdyt metodologiset ja tutkimusaineistoon liittyvät valinnat. Esimerkiks Khan et. alin (2013) tutkimusta siteerataan usein osoituksena siitä, että lääkitykseen ei liity kohonnutta kuolleisuusriskiä. Tämä erikoinen johtopäätös on saatu niin, että muutetaan henkilöt henkilövuosiksi . Ilman tätä laskutapaa kuolleisuusriski kohoaa neurolepteja syövillä noin kaksinkertaiseksi, mutta henkilövuosissa mitattuna riski ei kohoa.
Lääkkeiden vastetta mittaavissa kokeista nämä jälkeenjääneet idiootit tekevät tulkintoja, että jos alle kahdessa viikossa neuroleptikuurilta vieroitettu potilas saa ahdistusoireita eli toisin sanoen "relapsin" (relapsin ei tarvitse olla eikä ole psykoottinen reaktio, mikä on kummallista, kun tutkitaan vastetta psykoosttisiin oireisiin), niin hänen sairautensa "uusiutuu" ja lääke on täten tehokas estämään psykoosin uusiutumista, koska keskimäärin hieman useampi plasebolle vieroitettu potilas saa ahdistusoireita. Lääketieteessä satunnaistettuja plasebokontrolloituja tutkimuksia pidetään kaikkein uskottavimpina, vaikka noissa kokeissa ei todennäköisesti sokkoutus pidä suurimmalla osalla eli ne eivät ole edes plasebokontrolloituja. Toisekseen se, että vieroitusoireista kärsivä ihminen on ahdistunut, ei kerro kenenkään potilaan pitkäaikaisesta voinnista. Yhtä mieletöntä olisi tutkia, tukkiiko hysteerinen lapsensa menettänyt nainen turpansa tehokkaammin voimakkaalla sedatiivilla kahdessa viikossa vai plasebolla ja jos turpa pysyy kiinni voimakkaalla sedatiivilla tehokkaammin, voidaan naista lääkitä vuosikymmeniä sairauden uusiutumisen estämiseksi. Toisin sanoen psykiatriassa "hoidetaan" vaikeita pitkäaikaisia, monimutkaisia psykososiaalisia ongelmia ja traumaattisia kokemuksia kahden viikon vieroitusoireita mittaavien kokeiden tulosten pohjalta ilman mitään mielenkiintoa siihen, miksi ihminen kärsii ja miten hän saisi välineitä käsitellä vaikeita kokemuksiaan. Siksi psykiatrit vaikuttavat monien potilaiden silmissä vähämielisiltä narsisteilta, jotka eivät näe omaa yksinkertaisuuttaan.Oon sitä mieltä että tutkijat jotka lääkkeitä tutkivat niin voisivat itse vetäistä joitakin kuukausia näitä lääkkeitä napaansa niin ehkä huomaisivat mitä kaikkea ne saa aikaiseksi.
Vaikka ei välttämättä fyysisiä vaivoja niin psyykkisiä kyllä senkin edestä.
Kuolleisuuksiakin on turha mitata lääkkeiden aikaansaamisen syinä fyysisiin vaivoihin, vaan pitäisi miettiä mitä muutoksia ne lääkkeet tekevät ihmisten päissä ( mielessä ) ja niistä vaikeuksista jotka ovat usein syynä esim. itsemurhiin.
Kun ihmisellä on kovin ahdistunut tai masentunut olotila ja hän tuntee ettei ole ulospääsyä tilanteesta ja sitten suurinpiirtein huumataan lääkkeillä, niin menee viimeisetkin voimat käyttää päätään ( mieltään ) selviämään omasta pahasta olosta ja siinä vaiheessa jotkut saattavat ajautua jopa itsemurhaan.
Melkein mikä vain voi aiheuttaa kuoleman joka johtuu jostain fyysisestä syystä, esim. just lääkkeet voivat vaurioittaa sydäntä, mutta kun sitten on tämä psyykkinen puoli mistä suurin osa itsemurhista johtuvaan kuolleisuuteen johtaa.
- Anonyymi
Mielisairaalojen pitäisi näyttää vielä vähemmän sairaalalta, ja niiden sisustus pitäisi olla sellainen että siellä olisi viihtyisää ja hyvä olla. Siellä pitäisi käyttää vieläkin vähemmän lääkkeitä (neuroleptejä jne) jos ollenkaan (Norjan lääkkeettömän hoidon malli), ja menon pitäisi olla yksilöt paremmin huomioivaa ja potilaan toiveet huomioivaa.
- Anonyymi
Jos viihtyvyydestä puhutaan niin omalla kohdalla on ollut valtion mielisairaala eniten viihtyisä, laitoksia verrattaessa.
Oli myös minimi-lääkitys, paljon aktiviteettejä, ym.
Toki siellä ollaankin pidempiä aikoja kuin kunnallisessa laitoksessa niin on sen oltava enemmän kodinomainen.
Myös henkilökunta oli paljon mukavampaa kuin muualla.
- Anonyymi
Muistuttaisin lukijoita, että ruotsissa on käytössä myös ns. avoin pakkohoito eli voit olla kotona jos otat säännöllisesti lääkityksen. Eli ei stigmatisoida sairastuneita sairaalahoidolla. Ilmeisesti käytäntö mahdollinen, koska ulkolaisia paljon.
Karmivinta sairaalassa oli nähdä vaipanvaihtoa, ja sänky jossa käsien ja jalkojen kohdalla nahkaiset sidontaosiot sekä modernimpi patja, jossa vastaavat sidontanauhat.
Ilmeisesti vievät psykiatrisille osastoille myös diagnoosittomia dementikko vanhuksiakin, joilla käytöshäiriöitä. Köyhät vanhuksethan suomessa juurikin niitä huonokuntoisimpia.- Anonyymi
Kyllä Suomessakin edelleen käytetään noita lepositeitä. On ollut puhetta että niitä oltaisiin poistamassa, eristyksiä vähentämässä jne. mutta saa nähdä.
Myös vanhusten psykiatrisia osastoja on täällä Suomessa. Täysin ymmärrettävää kun vanhus sairastuu ja muisti heikkenee, muutkin elintoiminnot vaikeutuvat tai hidastuvat, niin kyllähän niitä käytöshäiriöitä tulee.
Eikä se huonokuntoisuus ole köyhien " yksinoikeus ". Sairaus ei kurki pankkitiliä tai lompakkoa ennen kuin se tulee.
Oli ikä mikä tahansa niin pitäisi kuitenkin hoitotilanteissakin muistaa että jokaisella on ihmisarvo vaikka olisi minkälainen ihminen tahansa. Se tuntuu ajoittain unohtuvan monessakin yhteydessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Suomessakin edelleen käytetään noita lepositeitä. On ollut puhetta että niitä oltaisiin poistamassa, eristyksiä vähentämässä jne. mutta saa nähdä.
Myös vanhusten psykiatrisia osastoja on täällä Suomessa. Täysin ymmärrettävää kun vanhus sairastuu ja muisti heikkenee, muutkin elintoiminnot vaikeutuvat tai hidastuvat, niin kyllähän niitä käytöshäiriöitä tulee.
Eikä se huonokuntoisuus ole köyhien " yksinoikeus ". Sairaus ei kurki pankkitiliä tai lompakkoa ennen kuin se tulee.
Oli ikä mikä tahansa niin pitäisi kuitenkin hoitotilanteissakin muistaa että jokaisella on ihmisarvo vaikka olisi minkälainen ihminen tahansa. Se tuntuu ajoittain unohtuvan monessakin yhteydessä.Eihän se Ylekään näytä.....
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit3973721Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti5802804Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.9326844 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä472637Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille4972445Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten2041978- 471745
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1101599SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka2921589- 291574