Elämäni skitsofreenikon kanssa on raskasta. Puoliso on sairastanut 30-vuotta ja tullut pahemmaksi mielisairaus, vaikka syö lääkkeitä, ei mene lääkäriin, on itsepäinen, aloitekyvytön,
suihkuun menee harvakseltaan, pitää yksinpuheluja. On rasittava useina päivinä, niin minultakin
puolisomieheltä palaa pinna ja saan raivareita. Hänellä on myös diabetes tablettilääkitys, niinkuin
minullakin ja pistoshoito itselläni. Varvasväliongelmat kraapii, mutta ei hoida lamisillillä. Yhteen aikaan hiukset harveni, on tullut takaisin. On tyytyväinen kotona, käy kerran viikossa kaupassa.
Ylipainoa on kertynyt ja astmaattista yskää. Ei saa aina kontaktia, vaan täytyy monta kertaa sanoa asiaa. Siivousasia ei oikein innosta, mutta pyykinpesu sujuu... On tullut itsepäiseksi, herää
aikaisin ja nousee nojatuolille istumaan viiden aikaan...Tavarat usein hukassa, voi syytellä minua
puolisoa, penkoo ja etsii jotain pussukoista, joskus ei löydy millään ja usein on milloin mikin häviksissä. Jäänyt eläkkeelle 63-vuotiaana nyt hiljattain. Sukulaiset hylänneet, vaikka pitäisi kannustaa... Ei saa sairaalahoitoon kirveelläkään...nimimerkki mitä teen?
suihkuun menee harvakseltaan, pitää yksinpuheluja. On rasittava useina päivinä, niin minultakin
puolisomieheltä palaa pinna ja saan raivareita. Hänellä on myös diabetes tablettilääkitys, niinkuin
minullakin ja pistoshoito itselläni. Varvasväliongelmat kraapii, mutta ei hoida lamisillillä. Yhteen aikaan hiukset harveni, on tullut takaisin. On tyytyväinen kotona, käy kerran viikossa kaupassa.
Ylipainoa on kertynyt ja astmaattista yskää. Ei saa aina kontaktia, vaan täytyy monta kertaa sanoa asiaa. Siivousasia ei oikein innosta, mutta pyykinpesu sujuu... On tullut itsepäiseksi, herää
aikaisin ja nousee nojatuolille istumaan viiden aikaan...Tavarat usein hukassa, voi syytellä minua
puolisoa, penkoo ja etsii jotain pussukoista, joskus ei löydy millään ja usein on milloin mikin häviksissä. Jäänyt eläkkeelle 63-vuotiaana nyt hiljattain. Sukulaiset hylänneet, vaikka pitäisi kannustaa... Ei saa sairaalahoitoon kirveelläkään...nimimerkki mitä teen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/
Klassisten psykoosilääkkeiden toimintamekanismi on perusidealtaan hyvin yksinkertainen: ne jarruttavat aivojen dopamiinin välityksellä tapahtuvaa viestinvälitystä. Dopamiini on eräs luonnollisista välittäjäaineista, jolla on keskeinen tehtävä ihmisen motivaation ja mielihyvän tuntemusten suhteen. Dopamiinin aktivoi aivojen palkitsemiskeskuksen esimerkiksi liikunnan tai seksin harrastamisen yhteydessä. Psykoosipotilaiden tuntema apaattisuus ja mielihyvän puute johtuu psykoosilääkkeistä ja itse asiassa kyseisten lääkkeiden taustateoria on sama kuin lobotomiassa: ne tekevät potilaista välinpitämättömiä psykoottisia ajatuksia kohtaan ja lievittävät akuuttiin psykoosiin liittyvää ahdistusta, mutta eivät lisää hyvinvointia. Psykoosilääkkeiden käyttäjien elämänlaatu on yleensä varsin heikko.
Toisen polven neuroleptit estävät dopamiinin lisäksi myös erityisesti serotoniinijärjestelmän toimintaa. Esimerkiksi kaikkein vahvin ja potilaiden kognitiivisten toimintojen heikentymisen kannalta huonoiten siedettävä psykoosilääke, Leponex, on voimakas serotoniinin toiminnan estäjä. Liian matala serotoniinitaso, joka toisen polven neuroleptien käyttäjillä esiintyy, voi ilmetä muun muassa masennuksena, vireystilan laskuna, apaattisuutena ja kroonisena väsymyksenä.
Yksikään puolisosi ongelmista ei johdu mistään skitsofreniasta, vaan kyseisen olemattomaan sairauden ylilääkinnästä. Ei ole sellaista psyykenlääkettä, joka erikseen vaimentaisi vääriä ajatuksia ja vahvistaisi oikeita. Nuo järjestelmät, jotka tuottavat paranoidisia ajatuksia ja vieraalta kuulostavia ääniä omassa päässä, ovat vastuussa myös monipuolisesti muista kognitiivisista toiminnoista ja tunnesäätelystä, ja osallistuvat myös kehon muihin toimintoihin, kuten kehon liikkeisiin. Puolisosi on toisin sanoen lääkärien vammauttama. Hänellä on neurologinen vamma, jonka psykiatrit ovat aiheuttaneet, koska psykiatrit ovat ajatusmaailmaltaan jälkeenjääneitä. He eivät tajua mitä hoitavat ja millä hoitavat. Psykoottiseksi tulkitut ongelmat eivät yleensä kroonistuisi, jos niitä eivät hoitaisi jälkeenjääneet ihmiset. Lääkityksellä voidaan korkeintaan peittää ahdistavia ajatuksia, mutta tuo tapa jäsentää psyykkisiä ongelmia on omiaan pitkällä aikavälillä vain kroonistamaan niitä ja invalidisoimaan potilaan henkisesti. Stigma joka skitsofrenia-diagnoosiin liitetään on omiaan ihmisen ongelmia pahentamaan, koska skitsofreniaan liitetyt psykoottiset oireet keskimääräistä useammin liittyvät kroonistuneisiin psykososiaalisiin ongelmiin, minkä vuoksi niitä on myös keskimäärin vaikeampi hoitaa etenkään, kun psykiatrit useimmiten pahentavat hoidollaan alkuperäisiä ongelmia.
Lääkäristä on turha käydä hakemassa apua jos on mielenterveysdiagnoosi kaikki ongelmat laitetaan vain mielisairauden piikkiin ja kukaan tavallinen lääkäri ei esim lääkityksen suhteen voi tehdä mitään ilman psykiatrin lupaa.