Haluaisin lyhyesti tietää osuudet esimerkkien valossa.(keksittyjä lukuja)
Henkilöt: leski ja 3 rintaperillistä =lasta
Pesän yhteenlasketut varat: 100000
Leskihän omistaa tuosta automaattisesti puolet eli 50000? Niinkö?
Jaetaanko loput 50000 perijöiden kesken tasan eli 50000/4 jossa leski on myös mukana saamamiehenä?
Vai jaetaanko vainajan 50000 pelkästään lasten kesken
VAI jaetaanko 100000 suoraan lesken ja muksujen kesken neljään yhtäsuureen osaan???
Lyhyesti sanottuna jaetaanko vainajan osuus varallisuudesta vain rintaperillisille vai onko leski mukana kakkua tasaamassa?
Henkilöt: leski ja 3 rintaperillistä =lasta
Pesän yhteenlasketut varat: 100000
Leskihän omistaa tuosta automaattisesti puolet eli 50000? Niinkö?
Jaetaanko loput 50000 perijöiden kesken tasan eli 50000/4 jossa leski on myös mukana saamamiehenä?
Vai jaetaanko vainajan 50000 pelkästään lasten kesken
VAI jaetaanko 100000 suoraan lesken ja muksujen kesken neljään yhtäsuureen osaan???
Lyhyesti sanottuna jaetaanko vainajan osuus varallisuudesta vain rintaperillisille vai onko leski mukana kakkua tasaamassa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
leskelle 50% ja 50% lapsille eli 50%/3(=rint.per. osuus)
lisäys edelliseen; ellei tietenkään jollain testamentilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä (esim. lahjoitus) muuta ole määrätty.
Perittävän ja lesken yhteenlasketuista varoista leski pitää 50 %. Loput jäävät lasten perittäväksi.
Tämä on perusperiaate. Jos leski kuitenkin omisti enemmän kuin 50% ei hänen tarvitse luovuttaa ylimenevää osaa perittävän perillisille.
..."omista" puolta, vaan hänellä on avio-oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Näin se virallisesti sanotaan, mutta lopputulos on tuo sama! Jos vainajalla on rintaperillisiä, leski ei peri (muuta kuin mahdollisella testamentilla).
"Henkilöt: leski ja 3 rintaperillistä =lasta
Pesän yhteenlasketut varat: 100000"
Antamillasi tiedoilla pesän varat jaetaan kolmeen osaan. Jokaisen lapsen osuus siis 100.000 / 3 = 33.333.
Jos kertoisit myös, kuinka paljon leski itse omistaa, voitaisiin laskea saako leski jotakin tasinkona pesän varoista.
koska kuolipesän varallisuuteen katsotaan kuuluvan sekä vainajan että lesken omaisuus, jos ositusta ei ole tehty. Leski on siis ositukseen asti kuolinpesän osakas vaikkei perisi mitään tai saisi tasinkoa... vai olenko väärässä? Ositusta ja perinnönjakoa ei ole pakko tehdä yhtäaikaisesti, mutta jakoa ei voi tehdä ennenkuin ositus on tehty tavalla tai toisella.
... vaan niin menee, että jäämistö jaetaan perillisille. Koska kysyjä ei kertonut, miten paljon leski omistaa, ei osituksesta tapauksessa voi sanoa mitään.
Kuten jo edellä huomautin: "Jos kertoisit myös, kuinka paljon leski itse omistaa, voitaisiin laskea saako leski jotakin tasinkona pesän varoista."
MUUTEN
Lesken omaisuus ei kuulu kuolinpesään, vaikka leski kuolinpesän osakas onkin.
moni kuolinpesänosakas kuitenkin luulee, että kaikki perukirjassa mainittu omaisuus on kuolinpesän. Jotta pesä voidaan jakaa niin se pitää ensin selvittää ja erotella lesken ja vainajan omaisuus toisistaan. Vasta sen jälkeen kun pesä on selvitetty niin voidaan alkaa puhumaan jaosta.
Käypä osoitteessa www.mainio.net. Siellä on hyviä esimerkkejä erilaisista oikeudellisista tilanteista. Osuuspankkiyhtymän asiantunjat vastaavat
avioparien tehty testamentti vaikuttaa, jos on tehty sellainen, eli jos on keskinäinen testamentti.Silloin se on lasten lakiosa vain, ei muuta.