käytkö tansseissa

En käy. Kuolin 76-vuotiaana. Kaveri kuoli 64-vuotiaana.
Monet tutut kuoli ennen meitä. Ei nekään käy tansseissa enää.

Hyviä tansseja yli 10 vuotta sitten kesällä ja talvella, muistot eivät kuole minulla kaksi vuotiaasta muistan.

Totta kai käyn tansseissa, vaikka 80 onkin ylitetty. Haluan pitää huolta kunnostani, niin henkisestä kuin ruumiillisestakin! Haluan myös tavata ihmisiä.

Useimmiten pyörin iltapäivätansseissa.

Kesällä käyn yleisissä lavatansseissa, talvella erilaisten seurojen ja yhdistysten järjestämissä tansseissa . Miehet hakevat ja itsekin haen. Eihän tansseissa käynti sen kummempaa ole.

Ehkä voisin käydäkki päivällä,,,,,

jos tietäisin missä vanhuksille päivä- tansseja on,

on kymmeniä vuosia siitä kun viimeksi olin tansseissa,

kuinkahan vanha jaksaisi kun syd.pistää hanttiin,
pikkusen epäilyttää oma jaksaminen,,,

Lopetin tanssin harrastuksen 30-vuotiaana. Aloitin uudelleen 72-vuotiaana. Nyt se jatkuuuuuu...……..

Kyllähän pumppu hakkaa väliin aika vauhtia jo valssissa ja humpassa .
Joskus on tullut mieleen,miltä jäljelle jääneistä tuntuisi, jos menehtyisi jenkkaan tai polkkaan.
Ajattelisivat varmaan: Se nautti elämästä niin täysillä , että menehtyikin mieliharrastukseensa.

Onmo sopivaa, että päälle kahdeksankymppinen käy tanssimassa, jos puolison on pakko olla hoitolaitoksessa?

Tällaiseen kysymykseen on meikäläinen tormännyt eräässä kuntoutuslaitoksessa, jossa on tavannut näitä näitä terveitä puolisoja.

Kuntoutuspaikassa järjestetään säännöllisesti tanssseja. Osa tällaisista kuntoutettavista käy niissä, osa taas pitää tanssin harrastusta tåssä tilanteessa vähemmän sopivana eikä käy tanssimassa.

Ohjaajat ja hoitohenkilökunta kehottavat käymään tanssimassa pitäen sitäkin eräänä hoidon ja terapian muotona.

Tuntuu ouodolta tuollainen tanssin pelko. Hoidossa oleva puolisohan saa parasta mahdollista hoitoa. Ei hän siitä kärsi, jos terve puoliso harrastaa tanssia, iloitsee toisten ihmisten seurasta ja nauttii elämästä

Hoitoa.....



https://www.youtube.com/watch?v=qLBeSE8lbIg

Pari kertaa viikossa tulee käydyksi iltapäivän joroissa. Monet ovat jo tulleet tutuiksi, vaikka ei nimiä tiedäkään.
Näinkin suuressa kaupungissa luulisi kyllä useampien eläkeikäisten käyvän joraamassa, kun tilaisuus on.
Liekö niin, että tanssinhaluiset eläkeikäiset korvaavat tanssin harrastuksen laviksella, joissa naisten osuus on yli 90%. Hyvä niinkin. Tanssin askelia niissäkin otetaan.

Minä käyn hyvän ystäväni kanssa discossa tai millä nimellä se on mutta on siellä porukkaa viikonloppuisin. Ei meittiä siskoksia kyllä kovin usein haeta tanssimaan , kun tuolla kaverilla on keppikin. Pelottaa vähän sen puolesta, ku on kuitenkin niin kova juomaan kaljaa. Itse en yhtä kaljaa enempää juo.

Tanssilavojen samoin kuin yleensäkin yleisten tanssien osallistujien keski-ikä nousee jatkuvasti.
Nykyään se on paikasta riippuen 45-50 vuotta. Iltapäivätanssien väellä se on rajoissa 65-70 vuotta.

Olen harrastanut vuoden verran ns. senioritanssia, mutta jouduin kokemaan ainoana aloittelijana, että vaatimustaso oli liian korkea. Se koettiin selvästikin väliin haitaksi ryhmän harrastukselle.
Kauden loputtua katsoin parhaaksi luopua senioritanssista.

Salonkitansseissakin on tullut olluksi , mutta ongelmaksi osoittautui parin puute. Sekin tanssiharrastus oli siten pakko lopettaa.

alottajalle :

nyt kun alan toipua puolisoni kuolemasta
hän poistui noin 7 v sitten luotamme ikuisuuteen,
voisin ilolla osallistua 80:ten tanssikerhoon, siis päivä-tansseihin,,

se vaan jännittää osaisko vielä tanssia,

jaksaisko tansia
vai pstääkö sydän hanttiin kesken tanssin,
kuinka sitten kavaljeeri asiaan suhtautuisi jos kesken tanssin syd. kiukutteleisi,
pitäisi pysähtyä miettimään,
olisimmeko vaan poski poskea vasten hetken hiljaa ja sitten taas jatkettaisiin,

mitä olette mieltä tästä ??????????????????

Uusi vuosi tuli aloitetuksi mukavilla iltapäivätansseilla Kymenlaaksossa.

Viime sunnuntaista alkaen oltu kolmasti tansseissa.
Pirteästi ja reippaasti on siten alkanut 2020.
Tanssin taitajille kysymys: miten menette polkkaa?

MItäs mieltä olette ns. kädenalittajista ja kädenalituttajista tanssipaikoilla? Meikäläisestä ne ovt yhtä tanssipaikkojen rikkaruohoa, jotkahaittaavat perinteisen tavan tanssijoita.

Tuon huolestuttavan kehityksen johdosta on nyttemmin perustettu ryhmä nimeltä Perinteisen tyylin lavatanssijat.

Olisikin hyvä, jos tällaiset tanssin perinnettä kunnioittavat tanssin harrastajat ottaisivat käyttöön jonkinlaisen rintamerkin, josta heidät erottaisi tanssipaikoilla. Merkki voisi olla kiinni vaikka paidankauluksessa ja tarpeeksi isto, että sen erottaisi jo 10 metrin päästä.

Joskus pienessä nousussa juhlissa missä on Thaityttöjä innostun parketille :)

Kyllä Suomi-tyttö on paras.
Yhdessä olemme rakentaneet tätä yhteiskuntaa.
Ja yhdessä menemme niin polkat, jenkat kuin hitaammatkin -aina kykyjen mukaan.

Vaikka 80 vuoden merkkipaalu tuli ylitetyksi, olen jatkanut tanssiharrastusta.

Se on ilmeisesti yleisluontoinen huonon kunnon merkkipaalu, sillä nykyään kun kerron käyväni tansseissa, saan usein kuulla lausahduksen: Olet vielä aika hyvässä kunnossa,

Kun olin 79 ja kävin tansseissa, ei kukaan todennut tuollaista.

Vaikka 80 vuoden merkkipaalu tuli ylitetyksi, olen jatkanut tanssiharrastusta.

Se on ilmeisesti yleisluontoinen huonon kunnon merkkipaalu, sillä nykyään kun kerron käyväni tansseissa, saan usein kuulla lausahduksen: Olet vielä aika hyvässä kunnossa,

Kun olin 79 ja kävin tansseissa, ei kukaan todennut tuollaista.

Iltapäivätansseja järjestetään eniten keskiviikkoisin ja torstaisin. Tänään käytiin ja huomennakin varmaan mennään, vähän muualle.

Olin tänään jonkinlaisessa ikäkauden määräaikaishaastattelussa. Tuli mainituksi tanssiharrastuskin. Terveydenhoidon asiantuntijakin totesi sen olevan erinomainen liikunnan muoto etenkin tässä iässä.

Joskus 60-luvulla fillarilla sotkettiin Laukkoskelle tansseihin :)