Henkisesti sairas paikkakunta?

Terve,
Hyvä aloitus. Ikävä kuulla että olet kokenut Mäntyharjun ahdistavana paikkana.

Itsekin muutin paikkakunnalta pois pian lukiosta valmistumisen jälkeen. Muistot ovat enimmäkseen hyviä ja lämpimiä. Mäntyharju oli turvallinen paikka kasvaa, koulua sai käydä pääsääntöisesti ammattimaisten opettajien (toki aikamoisia persoonia joukkoon mahtui, hyvä niin) opetuksessa ja Mäntyharjulla lapsuutensa viettäneenä koki että harrastusmahdollisuudetkin olivat kunnossa, ei oikein osannut haaveilla muustakaan. Kesätöitä järjestyi kiitettävästi.

Parasta olivat ystävät joiden kanssa elämä oli hyvin antoisaa. Noihin aikoihin alkoi tai syventyi moni ystävyyssuhde joka on kantanut aina näihin päiviin saakka. Kesät olivat täynnä mahdollisuuksia ja ajoittain tuli tunne että kaikki ovet ovat auki. Ihmiset olivat ystävällisiä ja usko tulevaan vahva. Aika-ajoin tulee muisteltua noita aikoja, varsinkin silloin kun tulee räntää tupaan. Ei siksi, että olisi ikävä johonkin jota ei enää ole olemassakaan, vaan siksi, että tuntee itsensä onnekkaaksi kun on saanut aikanaan kokea em. asioita.

Mäntyharjun nykymenosta en osaa sanoa oikein mitään, toivottavasti on hyvä paikka asua ja elää.

Miksei, onhan se mukava paikka.
Hankittiin täältä taajasta kakkosasunto pian 17 vuotta sitten. Luultiin että tavataan paikkakunnan seurapiirejä. Sellaisia ei kuitenkaan ole löýtynyt.
Jos täällä ei varaansa pidä, dementoituu aika pian.

Dementikkoja täällä tapaa alle 20-vuotiaiden joukossa.

Asun Mäntyharjussa ja käyn lukiota aivan mahtava paikka ei valitettavaa tänne vaan kaikki kauniit maisemat ja ihania ihmisiä!!!

Parasta paikkakunnassa on sen valovoimaiset elokuva-alan tähdet!

oltu 3 vuotta pois mätyharjulta,on ruvennut paranemaan henkisesti,kunnan home talo sairastuttutti oltii sit sairaita.musta sisään lämpiävä paikka.erilaisuus myrkkyä siellä .olin työ elämässä 21 vuotta mäntyharjulla .vaimo ja perheeni päästiin ajoissa pois sieltä muuttaa.