Hei,
Löytyisikö täältä tietotaitoa arvioimaan taipuneen peräsinakselin vaikutusta suorituskykyyn? Eli peräsin keskiasennossa sen kärki on noin 2 cm paapuurin puolella, tarkoittaen noin 1 asteen kulmaa. Ei siis kovin suuri, mutta helposti silmällä havaittava.
Jos yhtään oikein osaan ajatella, niin tuosta on hyötyä styyran halssilla ja haittaa paaran halssilla. Miten kokonaisvaikutus, kumoutuvatko vaikutukset, jos reitillä molempia halsseja yhtä paljon, vai onko kokonaisvaikutus negatiivinen? Onko vaikutus vain teoreettinen vai voiko olla kilpailussa merkitystä?
Suoraksihan tuollaista halkaisijaltaan 50 mm tankoa ei varmaan millään saa?
Löytyisikö täältä tietotaitoa arvioimaan taipuneen peräsinakselin vaikutusta suorituskykyyn? Eli peräsin keskiasennossa sen kärki on noin 2 cm paapuurin puolella, tarkoittaen noin 1 asteen kulmaa. Ei siis kovin suuri, mutta helposti silmällä havaittava.
Jos yhtään oikein osaan ajatella, niin tuosta on hyötyä styyran halssilla ja haittaa paaran halssilla. Miten kokonaisvaikutus, kumoutuvatko vaikutukset, jos reitillä molempia halsseja yhtä paljon, vai onko kokonaisvaikutus negatiivinen? Onko vaikutus vain teoreettinen vai voiko olla kilpailussa merkitystä?
Suoraksihan tuollaista halkaisijaltaan 50 mm tankoa ei varmaan millään saa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Oletko varma että akseli on oikeasti vääntynyt? Jos kyllä niin enemminkin miettisin (1) miksi akseli on vääntynyt, (2) onko jotain muuta rikkoontunut samalla (laakerit, peräsinlavan kiinnitys akseliin, laakeripesien laminointi runkoon, yms) ja (3) onko peräsinrakenne heikentynyt. Tuntuisi, että takaisinpäin vääntäminen olisi ehkä se huonoin vaihtoehto koska tällöin tulee taas uutta muodonmuutosta samaan pisteeseen. Jefalta saa suht kohtuulliseen hintaan uusia peräsimiä akseleineen.
En voi olla satavarma että akseli on vääntynyt. Vino se kyllä on. Kai se periaatteessa on mahdollista, että on jo silloin 40 vuotta sitten valmistettaessa laminoitu lapaan vinoon. Vääntyminen tuntuisi kuitenkin todennäköisemmältä.
Ainut selitys vääntymiselle lienee pohjakosketus. Sellaista ei ole tullut ainakaan viimeisen 4 vuoden aikana.
Mitään muita näkyviä vaurioita ei ole.
Peräsinakseleita on vääntynyt ja katkennut lukuisista, varsinkin 80-luvun, veneistä ilman pohjakosketusta. Muutamat Södergren-veneet, kuten Inferno 31 ovat tunnettuja alimitoitetusta peräsinakselita. Yhden sellaisen peräsinakselin katkeamisen näin vierestä. Toisessa havaittiin vääntymä ja kolmannessa katkeamisen yhteydessä menetettiin yksi miehistöstä.
Olisin siis varsin huolestunut, jos tuo on tosiaan vääntynyt. Pystyykö akselia pyörittämään 360 astetta irrottamalla rajoittimen tms. ja tarvittaessa hieman laskemalla? Silloin näkee helposti, onko akseli tosiaan vääntynyt vai laakerit vinoon asennettu. Akseli ei yleensä edes mahdu juuri vinoon, vaan lapa on akselin paksuine sisältä ja akseli menee aika syvälle peräsimeen.
Vai ovatko laakerit asennettu runkoon vinoon ? Joissain veneissä ylälaakeri on kannessa ruuveilla kiinni. Jos alalaakeri on ”kelluva”, voi onhelma hoitua ylälaakeria siirtämällä.
Kyllä lavan ulkopuolinen osa akselia todella on vinossa lapaan nähden. Peräsin on ollut irti ja silloin tuon näkee selvästi. Tuossa lavan ulkopuolisessa osassa ei ole teräsviivaimella havaittavaa taipumaa, eli taipuman on oltava lavan sisällä.
Hurjalta kuulostaa, että akseli voisi vääntyä ilman pohjakosketusta. Eipä taida olla ihan helppoa korjata tuollaista alimitoitusta? Koska haponkestävää pitäisi olla, ei oikein voi vaihtaa materiaalia. Pitäisi siis kasvattaa halkaisijaa, mutta sitten menisi myös vannasputki uusiksi ja varmaan lapakin.
Laakerit ovat vain vannasputkin ylä- ja alapäihin työnnetyt muoviholkit, ja vannasputki on laminoitu runkoon molemmista päistään. Ei siis ihan helposti käännellä.
Inferno 31:n akselin taipumisesta - ainakin s/y Valpurin peräsinakselin taipumaan (http://www.valpuri.org/ - 2011 huhtikuu) varmastikin vaikutti se, että peräsintä oli paremman suorituskyvyn toivossa jatkettu alapäästään. Jo pelkkä lavan pinta-alan kasvu kasvattaa kuormaa, mutta kun se pinta-ala lisätään kärkeen peräsintä pidentäen, kasvaa akselin tyveen kohdistuva taivutusmomentti radikaalisti.
Onkohan noissa muissa tapauksissa ollut alkuperäinen vai jatkettu peräsin?
Tosiaan, vaikka tuo aloittajankin 50 mm akseli on järeän oloinen, ei pitkän lavan päähän kovin ihmeellistä voimaa tarvita akselin taivuttamiseksi. Jos peräsimen pituus on vaikkapa 1,2 metriä, niin noin 250 kgf voima kärjessä vie taivutusmomentin alalaakerin kohdalla haponkestävän teräksen myötörajalle. Purjehtiessa voima ei tietenkään kärkeen niinkään kohdistu, mutta jo pieni pohjakosketus taittaa akselin helposti.
Haponkestäviä materiaaleja on eri lujuuksisia. Peräsinaksekeita ei tehdä pehmeästä 316L:stä, ainakaan nykyään. Vaikkapa Jefa käyttää AISI 329 ja 630 -teräslaatuja. Jälkimnäisellä päästään yli 1000 MPa myötörajaan.
Käännä pinnaa hieman ja kas kummaa, peräsin onkin suorassa.
Jos et erota taipumista ja kiertymistä toisistaan, jätä kommentoimatta, ja kas kummaa, annat itsestäsi itseäsi fiksumman kuvan.
Tarkoitat varmasti, että annan itsestäni sinua fiksumman kuvan, tollo
http://www.elisanet.fi/kalevi.vaananen/Statiikka/img/teoria.pdf
Aloittaja epäilee peräsinakseliin vaikuttaneen voiman, joka on aiheuttanut siihen pysyvän taipuman.
Jos akselissa on pysyvä taipuma, ei sen vaikutusta peräsinakselin kääntämisellä kompensoida.
Soita Mepratuotteeseen, niin asia etenee.
Saisko tuohon mahtumaan numeroa suuremmalla sisähalkaisijalla olevat laakerit ja siten myös paksumman akselin?https://www.jefa.com/electro-f.htm
Vannasputki on 57 mm. Ehkäpä akselihalkaisijan voisi kasvattaa 52 milliin, mutta ei varmaan enempää, jotta vähän jää akselin ja putken väliin rakoa.
Kalteva peräsinakseli on eri asia kuin kaareva peräsinakseli.
Taipunut ja vääntynyt eivät myöskään tarkoita samaa asiaa, mikä saattaa olla aloittajalle selvää, mutta kommentoijille ei näytä olevan.
Helpoin tapa kallistaa peräsinakselia on kallistaa koko venettä. Ei veneen painopistettä paljoakaan tarvitse sivusuunnassa siirtää, kun akselin saa pystysuoraan veneen kelluessa satamassa paikallaan.
Törmäyksessä peräsinakseli taipuu taaksepäin, taikka ainakin on taaksepäin taipunut kun peräsimen kääntää suoraan. Sivusuunnassa se ei törmäämällä juurikaan taivu, ellei ihan tietoisesti sitä yritä, kuten peruuttamalla koneella esteeseen peräsimen ollessa poikittain (mahdolliset peräsinkulman rajoittimet poistettuna).
Peräsinakselin vääntäminen pysyvällä muodonmuutoksella ei onnistu venettä käyttämällä, sellainen vaatii teettämistä pajalla.
Nythän saatiin oikein asiantuntevaa ajatuksenvirtaa! Jos istumalaatikon tyhjennysputki on tukkeentunut, istumalaatikon voi tyhjentää kääntämällä veneen ylösalaisin?
Mitäs sanot tästä: "Pohjakosketuksessa peräsimen akseli oli vääntynyt ja ohjaus oli erittäin jäykkä. Kuvassa näkyy kuinka peräsin on selvästi vinossa. Itse lapa oli lähes ehjä, johtuen umpilasikuidusta."
Onhan niitä matalia kölimalleja, joiden kanssa on mahdollista ajaa köliä syvempi peräsin kiveen. Normaalikölillä osuu ensin köli, mutta sen jälkeen kiveltä irrottautuessa on mahdollista kolhia peräsintä aivan mihin suuntaan tahansa. Kerran olen itse menettänyt sentin verran peräsimen alapäästä, kun köli putosi teräväreunaisen kiven päältä ja sitten raapaisi peräsin.
Täytyy puuttua paljon joko kokemusta tai mielikuvitusta, jos ei ymmärrä peräsimen voivan taipua yhtä hyvin sivulle kuin taaksepäin.
Taas yksi joka ei tiedä mitä vääntyminen tarkoittaa.
Komenttisi on virheellinen.
Se kaiketi kohdistuu tekstissä olevaan lainaukseen, joka on muun kirjoittajan (ellet sitten todellakin häntä tarkoittanut).
Alkuperäiseen kysymykseen palaten, noin pienen kulmavirheen vaikutusta et varmasti pysty havaitsemaan suorituskyvyssä. Et varsinkaan itsekseen purjehtiessa, mutta et myöskään kilpakumppaneihin verratessa. Eli älä ainakaan suorituskyvyn takia laita rahojasi uuteen tolppaan.
Omassakin veneessäni on sama tilanne, mutta vielä vähän isommalla kulmalla, ehkä noin 1,5 astetta. On ollut koko sen 15 vuotta, kun olen veneen omistanut. Eiköhän se ole jostain pohjaan peruuttamisesta tms tullut aikoinaan. Ei ainakaan ole taipuma mihinkään muuttunut, vaikka olen purjehtinut erittäin kovissa keleissä ja isoissa aallokoissa. Noin pieni kylmämuokkaus ei myöskään ole varmasti heikentänyt tolpan lujuutta. Lasikuiturakenteeseen on toki voinut jotenkin vaikuttaa, mutta en olisi huolissani, ellei mitään merkkejä vaurioista ole.