Saako Hämeenlinnasta elektroniikan komponentteja?

Tämä voimala siis toimii myös talvikaudella - osateholla tietenkin mutta toimii kuitenkin.

Etanan vauhdilla myös tulet tuosta joskus ehkä 50 vuoden päästä hyötymään rahallisesti. Pistä rauhassa ne paneelit sinne yksiön kellariin.

Kannattaa muuten huomata sekin seikka, että jokainen kymmenen tuhatta sähköautoa lisää tarvitsee yhden uuden ydinvoimalan.

Eli auringolla niitä autojakin lataillaan, koska ei ole tiedossa sellaista määrää töpselisähköä jolla kymmeniä taikka satoja sähköautoja jossakin kaupunginosassa lataillaan - voi sammua katuvalot.

Aurinkovoimalaa kehität, mutta Googlea et osaa käyttää? Koita kirjoittaa kuukkeliin Elektrolinna, ja sitten painat Enteriä, saat haluamasi tiedot.

Kiinasta saa elektroniikkakomponentit halvemmalla ja nopeammin.

Kannattaisi sen verran kumminkin googlata, että huomaisi sieltä, että aurinkokennot eivät toimi hämärässä, eikä pimeällä. Myös pilvinen sää pudottaa tehon murto-osaan. Se vaan on fysiikan laki, taivaalta ei tule energiaa, siinä ei uuden polven kennojen kehittely Elektrolinnan komponenteilla auta.

Ei ole tarvetta ryhtyä inttämään mutta kyse ei ole kennojen kehityksestä vaan systeemin kehityksestä.

Ei ollut kovin vaikeaa havaita olemassaolevien systeemien alkeellisuus ja se ettei niitä ole lainkaan suunniteltu toimimaan näillä leveysasteilla vuodenaikojen vaihdellessa rajusti mutta ennustettavasti.

Tarjolla olevat "systeemit" ovat vain kokoelma tarvikkeita. Niistä puuttuu se systeemi.

> yksi foliohattu ei Elektrolinnan vastuksilla ja diodeilla saa mitään aikaiseksi, vai
> mitä ss?

Voiko joku muuten tarkistaa tuon onko kyseessä ns. "vanha tuttu"? Siinä on jälleen koodia, jota erästä puoluetta on jo kehotettu välttämään oikeudellisten toimenpiteiden uhalla ja yhteiskunnallisen luottamuksen ilmapiiriä ponnekkaasti suojellen.

Emme täällä Hämeenlinnassa tarvitse minkään puolueiden lupaa elää, oleskella, työskennellä tai kehittää ihan mitä vaan sellaisia asioita, joita katsomme jatkossa tarvittavan tai joista voi olla iloa taikka hyötyä.

Te puolueet olette täällä meidän kaupunkilaisten mandaatilla ja se on se ainoa oikea marssijärjestys.

Tuntuu aika oudolta ettei puolueet voi saada niinkin yksinkertaista asiaa kuntoon kuin uhkailu- ja seurailukoodin käyttämistä ihan näinkin julkisessa ympäristössä. Ottaen vielä huomioon olosuhteet, jotka edellyttäisivät ehdotonta integriteettiä luottamuksen palauttamiseksi puolueiden, ammattiliittojen ja muiden poliittisten rikollisjärjestöjen toimintaa kohtaan.

Sinä puolueen paikallinen edustaja jolle toimitin kehotuksen - koetko olevasi tuon kaverin esimies? Vai onko tuo kaveri sinun esimiehesi? Kysyinkö muuten viestissäni juuri tuota ja sainko mitään vastausta kysymykseen?

Jos ette voi saada yksinkertaista asiaa kuntoon kun sitä asianmukaisesti kehotetaan, niin mitä voitte täällä saada kuntoon taikka toimimaan?

Nyt on kyllä vastusta jo päässäkin tarpeeksi, ei tarvi enää kaupasta hakea lisää.

Jos tehoa ei kennoista tule, ei sitä millään systeemillä lisääkään kehitetä, näin se vaan menee. Tätä kirjoitettaessa, puolenpäivän aikaan, Suomen tehonkulutus on 10700 MW, josta aurinkoenergialla tuotetaan 4 MW Fingridin mukaan, eli 0,04% tulee aurinkoenergiasta. Mikä systeemi tässä auttaa mihinkään? 4MW on 4MW, vaikka siinä olisi mitä systeemejä vahtimassa tehon käyttöä. Otas taas pilleri.

Tässä on kuva tämän päivän saaliista: https://tinyurl.com/tv4vudc

Tuo on pieni osa akustosta, joka siis ei olekaan akku vaan kapasitori. Tuolla pienellä osalla - joka varautuu muutamassa minuutissa - yksi varalamppu toimii paljon kauemmin kuin kesti lataus. Eli kyllä sieltä taivaalta siis on tavaraa tarjolla tällaisenakin päivänä.

Nyt kyseessä on 0.6 neliön paneeli, ei ole temppu eikä mikään tehdä siitä 6 neliön paneeli (2 x 3 metriä). Jos nyt saan yhden varalampun toimimaan illasta aamuun, niin kuuden neliön paneelilla se olisi kymmenen varalamppua - koko kiinteistön varavalaistus aina ympäri vuoden saa pitää päällä. Eikä maksa kulutus mitään.

Pientä voimalaa ei tahdisteta sähköverkkoon lainkaan vaan se käytetään kiinteistön sisälle luodun DC-verkon puitteissa. DC-verkkoa voi sitten ladata mistä vain parhaiten saa ladattua.

Mutta ei ollut tarkoitus mennä vielä aivan yksityiskohtiin, voimala kehittyy ja kasvaa kunhan vaan lisää osia saadaan. Voin kertoilla kehityksen edistymisestä.

> Paljonko paneelisi Kwp on? Entä miten tahdistat tuon sähköverkon kanssa?

Paneelin paras teho saadaan 17.9V jännitteellä, joka edellyttäisi täyttä suoraa auringon paistetta paneeliin. Systeemissä ei ole varsinaista elektroniikalla toimivaa jännitteensäädintä lainkaan vaan sopiva volttiväli säädetään akulla eli kapasitorilla - akun jänniteväli on 24 - 27 volttia ja se pysyy vakiona. Pienellä akulla tai kapasitorilla latausjännitteen voi säätää sopivaksi paneelin sen hetkistä tehollista jännitettä vastaamaan. Paneelit on sarjaankytketty ja avoimen piirin jännite olisi tänään ollut noin 40V. Maksimi on 60V.

24-27V ei siis ole temppu eikä mikään saada täyttymään kun harmaalla taivaallakin paneelissa on 40V.

Kun kevät koittaa, akuston kapasiteettia kasvatetaan vastaamaan voimalan kesäkauden tuottoa. Näin ollen mökille mennessä odottaakin jo toimiva aurinkovoimala, johon vain otetaan auton takakontista tarvittava akkukapasiteetti ja kytketään rinnalle.

Isoa akkua ei jätetä mökille talvehtimaan vaan varavoimaan riittävä pieni kapasitoriakku jää sinne - ja onkin enää vain pakkastestausta vailla.

Tällaista minä puuhailen huviksi ja hyödyksi. Muun muassa.

Ja kesäkauden isoakku on hybridiakku, jossa on puolet kapasitoria ja puolet on 18650 Litium-pötköjä. Volttiväli on 24 - 29V (eikä 27V kuten edellä kirjoittelin nopsaan).

Olen suunnitellut Litium-pötköille kennojen tasausmekanismin, joka tarvitaan yleensä aina silloin kun pötköistä kootaan iso akku. Ilman kennojen tasausta vain yksi pötkö sarjassa kuormittuu, ja akun tosiasiallinen kapasiteetti putoaa murto-osaan verrattuna nimelliskapasiteettiin.

Kapasitorissa tätä ongelmaa ei ole, koska ne varustetaan aina kennojen tasaajilla. Sama tasausmenetelmä pitäisi toimia myös Litium-pötköjen kanssa.

Tällä vain korostan sitä, että kehitteillä on kokonainen voimalasysteemi eikä pelkästään kokoelma komponentteja.

Korostan, että puhut koko ajan aurinkokennojen tyhjäkäyntijännitteistä, et kuormitetusta jännitteestä. Lisäksi korostan, että puhut akkujen kapasiteeteissa wattitunteina, et kilowattitunteina, joka antaisi oikeasti jotain kapasiteettiakin. Toki yhden ledin saat kiilumaan tuollaisilla litiumparistojen kapasiteetillakin, kunhan pidät huolen kennojen tasauksesta. Kiinasta saa valmiita tasauspiirejä parilla eurolla.

Ison akun jänniteväli on 24-29V. Tehollinen paneelijännite säädetään pienellä ison akun kanssa sarjaankytketyllä akulla eli kapasitorilla. Säätäjäakun jännite voi olla 3 - jotakin volttia. Pääasia on, että paneelissa jännite on tehollisella alueella - mutta tämä säätömenetelmä ei itse syö virtaa lainkaan toisin kuin elektroniikalla toteutettu säädin.

Vaikka akku menisi jostakin syystä tyhjiin, se lähtee kuitenkin aina latautumaan mikä täyttää itsenäisesti toimivan varavoiman kriteerin. Tämä seikka ei ole selviö minkään muun lataussäätimen kanssa.

> puhut akkujen kapasiteeteissa wattitunteina, et kilowattitunteina, joka antaisi
> oikeasti jotain kapasiteettiakin.

Kyseessä on voimalaitossysteemi, joka toimii juuri samalla tavalla skaalattuna sata taikka tuhat kertaa suuremmaksi. Kehityksen kannalta pienempi on parempi, koska täytyy saada puristettua kaikki irti mitä vain voi saada.

Hyvin on tulleet tilatut tavarat ja komponentit Kiinasta, ei ole paketit minnekään hukkuneet. Hyvää tavaraa ja halvalla oon sieltä tilallut.

Tuulivoimaloissakin muuten tehdään ensin vaihtosähköä, joka tasasuunnataan, ja sitten vaihtosuunnataan 50 Hertsiksi, joka synkronoituna syötetään valtakunnanverkkoon. Taajuusmuuttajien hyötysuhde on reilusti yli 90%. Joten aivan hyvin voidaan tämän uuden ihmevoimalankin tuotto syöttää verkkoon hyvällä hyötysuhteella.

> Eli jollet tee sitä vaihtosähköä niin minkä vuoksi edes puuhastelet ja väität
> rakentavasi jotain aurinkosähköjärjestelmää?

Systeemi toimii useassa tasossa. Ensimmäinen taso on tasasähköä, jolla toimii mm. valaisimet, lämmitysvastukset ja tietokoneet ja muut pienlaitteet.

Tottakai on mahdollista tehdä invertterillä vaihtosähköä, jos sitä tarvitaan. Kuten joku toinen kirjoitti siinä viestissä mitä kommentoit, vaihtosähköön muuntaminen syö sähköä itsessään.

Mitä tulee auton lataamiseen, niin onhan 100 kWh aurinkovoimala melkoinen ilmestys. Kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa. Mitenhän monta autoa pitää voida ladata päivässä, jotta kannattaa perustaa tulevaisuudessa aurinkolataamo bensiksen paikalle?

> Mikä ihmeen "ihmevoimala"!?!

Tässä toisen sukupolven voimalassa on korjattu useita ensimmäisen sukupolven varavoiman epäkohtia. Akun imaisu totaalisen sippiin on jokaiselle varavoimateknikolle kauhistuttava ajatus, josta on joutunut kantamaan suurta huolta tähän saakka. Ei tarvitse huolehtia enää.

Kapasitoriakku ei ole moksiskaan 0.0V lukemasta vaan lähtee nöyrästi voltit nousemaan. Mikä tahansa muu akku olisi entinen kerrasta.

Nämä ovat niin suuria edistysaskelia varavoiman tuotannossa ettei niitä ole vielä edes helppo ymmärtää - mutta tulevaisuudessa monet asiat toimivat talvellakin luotettavasti toisen sukupolven aurinkojärjestelmän voimin.

> Jatkuva suuntaaminenkaan ei muuta tätä tosiasiaa, vaikka pelastaakin watteja
> käyttöön hitusen enemmän.

Lumisessa maisemassa saa lähes saman tehon olipa paneelin suunta mikä hyvänsä. Tämä mahdollistaa enemmän pinta-alaa kun paneelisto voi olla vaikka kuution muotoinen.

Systeemissä on erikseen talvipaneelit varavoimaa varten ja kesäpaneelit tehon tuotantoa varten.

Kapasitoriakku? Me ammattilaiset ja harrastajatkin puhumme kondensaattoreista, ei kapasitoreista. Ja näiden superkondensaattoreiden kapasitansseissa puhutaan Faradeissa, ei sitä voi verrata lähellekään minkään akun varauskykyyn. Maksimijännitekin yhdellä superkondensaattorilla on 2,7V, jolloin niitä pitää kytkeä sarjaan, mikä pienentää vielä varauskykyä murto-osaan. Ovat vielä aika kalliitakin, joten taloudelliset seikat tulevat vastaan. Kyllähän varmaan miljoonasta superkondensaattorista saa hyvän sähkön varastointiyksikön, mutta kun se maksaa useita miljoonia.

Lumisessa talvimaisemassa kieltämättä saa saman tehon mistä suunnasta tahansa, vahinko vaan, että tuo teho on 0 W. nolla, zero.

Jotkut tollot käyttää samoja paneleja kesät talvet, hahahaa. Eihän autoakaan ajeta samoilla renkailla ympäri vuoden. Talvivalo on eri lailla polarisoitunutta kuin kesävalo. Myös pitää olla erikseen kesävalokapasitorit, joista saa tehoa, ja talvivalokapasitorit, jotka varavalaisevat. Fysiikan Nobel on tulossa, frakkia on jo soviteltu!

> Kapasitoriakku? Me ammattilaiset ja harrastajatkin puhumme
> kondensaattoreista, ei kapasitoreista.

Kapasitori (engl. capacitor) tarkoittaa sekä kapasitanssia eli varaustiheyttä (yksikkö Farad) että kapasiteettia.

Kondensaattori on puolestaan ilmalämpöpumpuissa, joissa kaasufaasi kondensoituu nestefaasiksi. Mitään kondensoitumisilmiötä eli faasimuunnosta ei elektroniikan komponentin sisällä tiettävästi tapahdu.

Viestisi oli muutenkin kuin viime vuosisadalta peräisin - vastaavalla asenteella ei talvella aurinkosähköä varmastikaan tehdä. Muut kuin kapasitoriakut eivät pakkasta siedä.

Mitä tulee vielä sarjaankytketyn kapasitorin kapasiteettiin, niin kyllähän sinne sähköä taltioituu juuri niin paljon kuin niitä pötköjä on käytettävissä - olipa sarjaan taikka rinnan kytkettynä.

Kannattaa opiskella fysiikan ja kemian perusteita avoimessa yliopistossa. Olen ne kurssit käynyt vuosina 2008 - 2012 Helsingin yliopiston luonnontieteellisen avoimilla kursseilla.

Kemian ja fysiikan ja astronomian ja fysiologian ja biotieteiden perusteet kävin huvikseni pariinkin kertaan. Voidaan jo sanoa, että kyllä kannatti.

Suosittelen.

> Lumisessa talvimaisemassa kieltämättä saa saman tehon mistä suunnasta tahansa,
> vahinko vaan, että tuo teho on 0 W. nolla, zero.

Luminen maisema kasvattaa voimalan tuottoa yli puolella. Latausperiodi kasvaa molemmista päistään ja paneelin suuntauksen tarkkuus menettää merkitystään.

Minulla on suunnitelma kuution muotoisesta aurinkopaneelista, joka vain tökätään lumihankeen pystyyn tikun nokassa - heti alkaa saada sähköä sillä sekunnilla.

Varaustiheys eli Faradi on siis voltin ja amppeerin johdannainen - volttiamppeeria per sekunti. Jokainen varausyksikkö eli Kulombi ei ole samanlainen vaan kulombilla voi olla eri määrä potentiaalienergiaa varastoituna.

Kapasitorin levyjen vieminen etäämmälle toisistaan kasvattaa varaustiheyttä eli potentiaaliero eli jännite nousee - kulombeja eli perusvarauksia on edelleen sama määrä.

> Fysiikan Nobel on tulossa, frakkia on jo soviteltu!

Kyllä me uskomme, että sinulla on hienot systeemit käytössä ja ulkomaalaista sotilasteknologiaa kätkettynä siviilipuolen laitteisiin (vrt. kiinteistöjen hengenvaaralliset energiamittarit). Et ole niistä yhtään osaa kehittänyt taikka valmistanut ja tuskinpa sellaiseen kykenisitkään.

Joku aika paljon fiksumpi ja asioihin paneutumaan kykenevä jossain ihan muualla kuin täällä on ne systeemit kehitellyt ja laittanut toimimaan.

Meidän kaupunkilaisten rahoilla olette ne luvattomasti hankkineet käyttöön ja sitten elvistelette täällä itseänne fiksummille. Eipä säväytä moiset systeemit - ei mitään hyötyä ole silloin teidän systeemeistä kun joku jossain eräänä päivänä päättää vetää "ison töpselin" irti.

Myös Puolueen sitkeän piinaava Nobelfrakkimies kamppailee selviytymisestä ja eloonjäämisestä muutamassa päivässä taikka viimeistään muutamassa viikossa siinä tilanteessa kun töpseli on mykistynyt pysyvästi.

Aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin, jotka eivät ole varustautuneet tekemään ainakin varavoiman verran energiaa omaehtoisesti.

> mutta kapasiteetti ampeeritunteina pienenee.

Eihän mikään kapasiteetti pienene sillä, että laittaa lisää kapasiteettia sarjaan. Kun jännite nousee, nousee myös teho perusyhtälön P = UI mukaisesti.

Teholla mennään loppupeleissä. Enemmän jännitettä = enemmän tehoa = enemmän käyttöaikaa samalla teholla.

Voit huoleti laittaa lisää kapasitoreja sarjaan ilman huolta kapasiteetin pienentymisestä.

Ei tarvitse päivän kirkastua kuin hivenen kun alkaa taivaalta ladatun kapasitoriakun näyttämään tältä: https://tinyurl.com/w8v7w7y

Melko herkässä alkaa jo olla varasähkön saatavuus. Enää pari viikkoa talvipäivän seisaukseen - vielä lumi maahan niin taas mennään.

"Kondensaattori on puolestaan ilmalämpöpumpuissa, joissa kaasufaasi kondensoituu nestefaasiksi. Mitään kondensoitumisilmiötä eli faasimuunnosta ei elektroniikan komponentin sisällä tiettävästi tapahdu."

Kyllä nyt on keksijäpojalta termit hukassa. Puhut ilmalämpöpumpun lauhduttimesta, kondensaattori on aina ollut koko maailmassa sähkötekninen komponentti, joka mm. varaa sähköä.

Lauhduttimien ja muussa yhteydessä puhutaan kondenssivedestä - ilman tai vesihöyryn eli kaasun nesteeksi tiivistyneestä olomuodosta.

Jokin on mennyt aikoinaan pieleen kun on valittu totaalisen virheellinen termi elektroniikan komponentille - ei ole ajateltu yhtään.

Virheet voidaan toisinaan korjata. Milloin voidaan korjata on syytä korjata.

Emmehän halua olla fariseuksia vaan oppineita. Emmehän.

> Pienenee. Kirjoitin juuri että kapasiteetti Ah:na pienenee, energiasisältö Wh:na
> pysyy samana.

No tämä on samaa sarjaa kondensaattorin kanssa eli väitetään käytännössä, että elektroniikan komponentin sisällä jokin olomuoto muuttuu tai väitetään että kapasiteetti pienenee kun laittaa lisää kapasiteettia.

Mieluummin ilmiöiden ymmärrystä kuin dogmaattisuutta tai semantiikkaa.

Tämähän se on ongelma ollut iät ja ajat.

Tässä kuvassa näkyykin jo tämän hetken akkukapasiteetti: https://tinyurl.com/qn5yr4w

Kaikki on kapasitoria eli kyseessä olisi akuston varavoimapuoli. Vihreä on pieni jännitteensäätöakkukapasitori ja punainen on muutaman vattitunnin verran käyttökapasiteettia. Jännite meni yli 28 voltin kun tavoite on 28.8.

Tuo 28.8V on seitsemän keltaista litium-pötköä sarjaankytkettynä eli akuston laajentaminen litiumilla tapahtuu kytkemällä litiumipötköt kapasitoriakun kanssa rinnan mukaanlukien kennojen tasauspiiri.

Kapasitoriakun laajentaminen pariinkymmeneen vattituntiin ei ole vielä iso investointi sekään mutta kylläkin jo useampia satasia on silloin akussa kiinni - mutta akku kestää latauksia ja purkauksia miljoonan kerran verran. Jos akku toimii pakkasessa - jota ei vielä ole testattu - silloin kyseessä voi olla jotakin merkittävää.

Pitkällä aikavälillä akkukustannus on siedettävä myös kapasitorina toteutettuna. Kymmenen vuotta vähintään pitäisi kestää.

> silloin kyseessä voi olla jotakin merkittävää.

Merkittävyys tulee siis siitä, että jokaisella Suomen kesämökillä jääkin jatkossa koko talveksi valot ja kommunikaattori päälle - eikä maksa mitään niiden ylläpito. Jos siis akku vaan toimii hyvin pakkasessa.

Eli heti kättelyssä palttiarallaa puoli miljoonaa tarvitsijaa moiselle systeemille pelkästään tässä maassa.

"No tämä on samaa sarjaa kondensaattorin kanssa eli väitetään käytännössä, että elektroniikan komponentin sisällä jokin olomuoto muuttuu tai väitetään että kapasiteetti pienenee kun laittaa lisää kapasiteettia."

Nyt taas ihan perustietoa, kapasitanssi todella pienenee, kun kapasitansseja kytketään sarjaan. Ja sarjaan niitä on sinun tapauklsessa kytkettävä jännitekeston vuoksi. Ja kapasitanssi on sama kuin varauskyky.

Kapasitanssi vaan ei kapasiteetti. Joku tavan ihminen voi helposti luulla ettei sähköä saa kuin vähemmän kytkemällä kapasitoreja sarjaan lisää. Myöskään ei voida puhua vain amppeereista ilman viittausta voltteihin. Amppeeri itsessään ei tehon kannalta merkitse mitään, jos ei ole tietoa siitä millä voltilla se on tönäisty liikkeelle.

Tämä jälkimmäinen osoittautui aivan mahdottomaksi asiaksi "perusasioiden osaajille", joiden mukaan amppeeri on aina amppeeri akun latauksessa. Kyllä se akku täyttyy nopeammin, jos amppeeri on tönäisty liikkeelle korkeammalla voltilla vaikka akun navoista mitattuna tietyllä hetkellä lukemat olisivat aivan samat. Ajanhetkien t2 - t1 välinen aika latauksessa kertoo kumpi amppeeri oli vahvempi.

Tässä on kuva erikoisvalmisteisesta aurinkopolttimosta: https://tinyurl.com/r6vb59t

Tuo menee suoraan E27 kantaan ja on sovitettu 28V jännitteelle siten, että virta on alle 20 mA. Lamppusysteemiin kuuluu zener-diodi, joka 24V kohdalla alkaa rajoittaa lampun virtaa eli siirrytään varakapasiteetin puolelle. Varakapasiteetillakin lampun edelleen lampuksi tunnistaa ja syö virtaa aikas vähän eli on jotakin valoa aina seuraavan latausperiodin alkuun saakka.

Tässä on kyseessä systeemi, jossa sekä energiantuotanto, välivarastointi että kulutus on sovitettu yhteen ja on sekä käyttökapasiteetti että varakapasiteetti yhdessä ja samassa.

Mitään logiikkaohjausta ei välttämättä tarvita, koska systeemin suunnittelija on ollut se logiikka. Tietenkin jatkossa systeemi voi kasvaa ja jokin toiminto voi kaivata loogisia portteja - ne syövät kuormasta sitten.

Tarvittaisiin zener-diodien tutkija, joka selvittäisi zenereitten jännite/virtakäyriä sekä vahvempien zenereitten käyttöä lämmitysvastuksia varten.

Tämä keksijähulivili puhuu koko ajan puhdasta pskaa, vedättää meitä tosikoita. Pitäkööt kapasiteettinsa ja varavoimaledinsä, pthui.

"Tarvittaisiin zener-diodien tutkija, joka selvittäisi zenereitten jännite/virtakäyriä sekä vahvempien zenereitten käyttöä lämmitysvastuksia varten."

Käyrät löytyvät zenerien datalehdiltä. Zener ei rajoita virtaa, vaan jännitettä. Keksijä käyttää koko ajan termejä väärin.

> Kapasitanssi EI kasva sarjaan kytkemällä

Kapasitanssi ei kasva mutta kapasiteetti kasvaa, mikä oli se pointti jo ainakin kertaalleen aikaisemmin. Kaksi tilavuutta on tuplasti enemmän kuin yksi. Kun väitetään että jokin pienenee silloin kun kapasiteetti kasvaa voi tulla sekaannus.

Korjaan aikaisemmin kirjoitettua siten, että kapasitorin levyjä vietäessä etäämmälle toisistaan varaustiheys pienenee (kirjoitin ylempänä että varaustiheys kasvaa). Jännite kasvaa mutta kun se on jakoviivan alapuolella, tulos eli Faradit vähenee.

Sähköä on edelleen sama määrä vaikka yhtälön tulos näyttääkin pienemmältä.

Parempi on puhua kapasitorien yhteydessä wattitunneista kuin Faradeista - on selkeää eikä vaikuta rinnan- taikka sarjaankytkentä. Faradi on hyvä sikäli, että se sisältää viitteen volteista - jos on tiedossa faradit ja amppeerit, on tiedossa myös voltit ja teho. Sekä hetkellinen teho että integroimalla jänniteväli saadaan kokonaisteho ja käytettävissä oleva tallennuskapasiteetti wattitunteina.

> Käyrät löytyvät zenerien datalehdiltä. Zener ei rajoita virtaa, vaan jännitettä.
> Keksijä käyttää koko ajan termejä väärin.

Zenerin läpi jännite on lineaarinen ja virta epälineaarinen - kyseessä virran rajoitus.

Tämä on erityisen käyttökelpoinen ledin kanssa, koska johtuen ledin perusperiaatteesta valoteho ei putoa lineaarisesti yhtäjalkaa virran pudotessa - jos virta putoaa kymmenenteen osaan, valoteho putosikin viidenteen osaan (=suuntaa-antava).

Tällä periaatteella valo saadaan riittämään aurinkolampussa - lopulta aamuun saakka.

> "Amppeeri" on Ampeeri ja sitä ei "tönäistä" liikkeelle. Virtaa syntyy vain ja
> ainoastaan KUORMITUKSESSA.

Olen käyttänyt lapsellisen yksinkertaista vertausta, jossa on kaksi vesiputousta. Metrin korkuinen ja kymmenen metrin korkuinen.

Juoksutetaan molemmista amppeeri vettä eli sama määrä per aikayksikkö.

Kymmenen metriä korkeasta vesiputouksesta pisarat sinkoilevat kymmenen kertaa pitemmälle samoilla amppeereilla (suuntaa-antava).

Näin kiteyttäen pitäisi voltin suhde amppeeriin ja sitä kautta energiaan ja tehoon selventyä mainiosti kenelle hyvänsä - olipa alan ihminen taikka ei.

Keskiviikon KU:n yleisönosastossa joku kirjoitti kaupungin pimeydestä, joka on fakta. Aurinkolampuista voi jatkossa olla avuksi - mutta huom - nyt ei kaupungin kannata tilata selvitystä aurinkolampuista, koska sopivia ei ole tarjolla.

Kyse on siitä, että neliömetrin aurinkopaneelilla ja lampun varteen kätketyillä kapasitoreilla varustettu aurinkolamppu toimii toistaiseksi vain siellä missä se toimii - niillä leveyspiireillä, joilla päivän pituuden vaihtelu on juuri sopiva.

Ratkaistava ongelma on se, mistä aurinkolamppu saa energiaa keskitalvella ja mihin ylimääräinen energia laitetaan keskikesällä. Pienten aurinkosysteemien yhteydessä tämän ongelman ratkaisu on viisasten kivi.

Raha edellä periaatteella ei saa näillä leveysasteilla toimivaa aurinkolamppua - systeemi on kehitettävä ja rakennettava ratkaisten kehitystyön edetessä vastaantulevat ongelmat yksi kerrallaan.

Uskon että ratkaisu on löydettävissä, jonka jälkeen aurinkolampuilla voidaan tulevaisuudessa hävittää kaupunkia piinaava pimeys.

"Zenerin läpi jännite on lineaarinen ja virta epälineaarinen - kyseessä virran rajoitus."

EI OLE, EI OLE, kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Jos osaisit lukea ominaiskäyriä, näkisit sen. Mutta tuskin ymmärtäisit. Ehkä tarkoitat sitä, että ennen zenerjännitteen ylitystä, ei zenerin läpi kulje mitään virtaa? Terminologiasi sotii vakiintunutta käytäntöä vastaan, on vaikea ymmärtää.

Etkä sisäistä wattitunnin ja ampeeritunninkaan eroja. Vesiputousvertaus on oikein, se kuvastaa energiasisältöä, wattitunteja. Kapasiteetti eli ampeeritunnit kuvaavat vain vesivirran voimakkuutta, ei putouskorkeutta.

Esim. auton akun yhteydessä puhutaan pelkästään kapasiteetista, esim 60 Ah. Kun tämä kerrotaan jännitteellä saadaan energiasisältö 12 x 60 = 720 Wh. Virtaa sieltä saadaan 1 A:n voimakkuudella 60 tunnin ajan. Jos saman energiasisällön akun jännite olisi 120 V, saataisiin sieltä 1 A:n virtaa 6 tunnin ajan.

Zener-jännitteen alapuolella jännitettä lineaarisesti pudottamalla virta putoaa epälineaarisesti - nopeammin kuin jännite.

Voit helposti kokeilla itsekin.

> Esim. auton akun yhteydessä puhutaan pelkästään kapasiteetista, esim 60 Ah.

Amppeeri ei itsessään sisällä viitettä tehosta. Sana "auton akku" sisältää viitteen jännitteeseen ja tehoon - kapasitorit ja aurinkopaneelit voivat toimia millä jännitteellä hyvänsä riippuen jännitteen valintakriteereistä.

Amppeerilla on tuolloin merkitystä vain systeemin sisäisessä vertailussa (ajanhetkellä t1 saadaan 1 amppeeri, ajanhetkellä t2 saadaan 2 amppeeria jne).

Integroimalla ajanhetket saadaan kokonaisteho ja - kapasiteetti. mikä on vertailukelpoinen eri systeemien kesken.

"Amppeeri ei itsessään sisällä viitettä tehosta. Sana "auton akku" sisältää viitteen jännitteeseen ja tehoon - kapasitorit ja aurinkopaneelit voivat toimia millä "

Sinä heitit nyt tähän tehon, se on tasavirralla aina ollut P = U x I. Akku ei sisällä mitään viitettä tehoon, sieltä saadaan tehoa niin paljon kuin halutaan kun kuormitusvastusta pienennetään, kunnea akun sisäinen vastus rajoittaa tehomaksimin.

Mitä nämä sinun kapasitorit ovat? Puhut niistä koko ajan, mutta en ole päässyt selvyyteen mitä tarkoitat, jos ne kerran eivät ole kondensaattoreita?

Jälleen - eihän amppeerilla itseisarvona ole merkitystä juuri muussa yhteydessä kuin että ei sulakkeet pala taikka johtimet kärähdä. Amppeeri on laaduton suure - se ei ole vertailukelpoinen kuin yhden systeemin sisällä. Edellä esitettiin kuinka sama amppeerimäärä voi siirtää eri määrän energiaa.

Kaikista paras ja vertailukelpoisin yksikkö energian varastoinnissa ja käytössä olisi joule - esim. akun tai kapasitorin tietty volttiväli sisältää niin ja niin monta joulea energiaa. Olisi helppo yhdistää tarvittava energiamäärä käytössäolevaan määrään (esim. lamppu tarvitsee vuorokauden aikana niin ja niin monta joulea).

Olen ehdottanut, että näistä suurikokoisista super-kapasitoreista edes käytettäisiin termiä kapasitori, ja sitten niistä pienistä lutikoista kondensaattori - vaikka eihän siellä lutikan sisälläkään mitään faasimuunnosta edes tapahdu.

Kondensaattorissa kondensoituu kaasu nesteeksi. Tulos on kondenssi. Jos siis ollaan aivan asianmukaisia. Voidaan tietysti käyttää mitä sanaa kuvaamaan mitä asiaa hyvänsä mutta ei se ole välttämättä asianmukaista.

Ampeeri EI ole laaduton suure. Puheesi kondensseista on täyttä huuhaata, käytä samoja termejä kuin muukin maailma.

Joule = Ws, wattisekunti, tätähän sinulle on yritetty selittää.

> Ampeeri EI ole laaduton suure.

Sisältää tiedon määrästä - ei laadusta = laaduton suure. Yksi amppeeri on yksi kulombi per sekunti. Kulombi on avogadron luvun verran perusvarauksia eli elektroneja.

Selvästi kuvailee vain määrää.

Muun maailman mielestä varauksen yksikkö on Culombi, joka on.... sanotko mitä?

Jos palataan ihan alkuun, mitä komponentteja sinulta puuttuu? Voitko yhtään yksilöidä? Vastuksilla, diodeilla ja ledeillä ei vielä ihmeitä tehdä.

Jokin aika sitten lehdessä oli juttu Janakkalasta, jossa eräät tekivät karttoja korkokuvina ilmeisesti laser-leikkurilla tai vastaavalla. Ajattelin heti, että tuohan on sama prosessi kuin piirilevyjen valmistus mekaanisesti kaivertaen.

Juuri tämäntapaisia tekijöitä näissä projekteissa kaivattaisiin. On vain niin, että Janakkalaan muutti eräs herra ja tämä karttojen tekeminen näytti tapahtuvan sosiaalilautakunnan viitekehyksessä. Sosiaalipäälikkö on uusi ja jostakin itä-suomesta oleva nainen liian suurissa saappaissa, joten ei kannata olla yhteyksissä lähtökohtaisesti. Tässä nähdään kuinka politiikka edellä ei saada lisää mahdollisuuksia vaan vähemmän - syödään omaa häntää.

Kyse on siis ns. "kolmannen sektorin" nostamisesta pystyyn, jonka täytyy nousta ruohonjuuritasolta ilman liittoutumista ensimmäisen tai toisen sektorin kanssa. Mikään muu ei tuota alueelle uusia mahdollisuuksia.

Mitään ei tarvitse tehdä talkoilla mutta puhtaasti kaupallista palvelua en juuri tästä syystä haeskele. Jos tällaiset projektit sopivat jollekulle ja haluaa olla mukana kehittämässä aitoa tulevaisuutta itsenäisesti toimien ja kehittyen itsekin samalla, minuun voi aina olla huoleti yhteydessä.

Tarkoitus on perustaa koko keski-euroopan kattava yhteistyöjärjestö myös vaativampia ja suurikokoisempia projekteja edistämään. Raha edellä ei mennä vaan raha on vääjäämätön onnistuneen kehitystyön seuraus.

> Mitä nämä sinun kapasitorit ovat?

Tuossahan niitä on kuvassa jo vähän enemmänkin työn alla: https://tinyurl.com/w5y4vhs

Kyse on siis kiinteistön vakapasiteetin lisäämisestä ja akkujen osittaisesta korvaamisesta kapasitoreilla, joiden on määrä kestää käytössä latauksia ja purkauksia akkuja paremmin.

Akut on edelleen myöskin käytössä mutta ne on kytketty tämän jättikokoisen kapasitorin taakse, jolloin suurin käyttörasitus kohdistuu tähän kapasitoriin. Sen pitäisi jatkuvaa käyttöä eli lataamista ja purkamista useita kertoja vuorokauden aikana sietää.

Kuvassa on oletettavasti Suomen suurin kapasitori kotikäyttöön. Jos jollain on suurempi, kiinnostaisi tietää.

Jatkossa tuollainen on aina autossa lataantumassa tai sen voi ladata vaikka töissä. Sitten on kotiinviemisiksi illalla muutakin kuin vain ruokaostokset.

Kotona on tietenkin tuollainen samanlainen latautunut päivän kuluessa aurinkopaneeleista.

Näin minä ajattelin itsenäistyä energian suhteen vähin erin.

> Entä mitä mielestäsi tapahtuu kapasiteetille kun kaksi esim. 1600mAh akkukennoa
> kytketään sarjaan?

1600 mAh? Kai tuo oli vitsiksi tarkoitettu? Linkin kuvassa pari viestiä ylempänä on palttiarallaa kaksi KiloFaradia kapasitoria. Niitä on sekä sarjaan- että rinnankytkettynä. Ja lisää kytketään joka päivä.

Se on kiinteistön 48V hybridiakun ensiö- eli kapasitoripuoli.

> Mikä oma panoksesi on ollut tässä kaupallisessa ja hyvin yleisessä komponentissa?

Olen tuotteistanut näistä komponenteista 48V kiinteistön hybridiakuston. Sellainen on vaativampi toteuttaa kuin vain kytkeä sarjaan neljä käynnistysakkua.

Ratkaisu voi poistaa kiinteistön tai mökin akkuongelman kokonaankin. Kun akut kuormittuu vähemmän, niitä ei tarvitse paimentaa jatkuvasti. Käytä ja unohda.

Hybridiakuston kapasitoripuoli on tarkoitettu olemaan mökillä talven yli, jolloin mökille jää valot ja kommunikaattori. Akuston perinteinen osa voidaan tuoda mökiltä ja viedä mökille tarpeen mukaan eli laajentaa akusto. Mökillä on jo muuten toimiva sähkösysteemi.

Ratkaisu toimii myös veneessä tai asuntoautossa.

> Vastaistko ystävällisesti kysymykseen?

Linkin kuvassa pari viestiä ylempänä näkyy kapasitorilla musta kiinnitysosa, jotka olen ideoinut ja teettänyt. Samoin kuvassa näkyy parikin erilaista terminaaliversiota, joita olen tehnyt ja etsinyt parasta ratkaisua.

Kuvasta puuttuu piirilevyt, joilla kytketään moduulit yhteen ja joihin asennetaan tehon tasauspiirien osat. Ilman tehon tasausta jokin kohta akustosta kuormittuu ja muut akun kennot tai moduulit ovat alikäytössä.

Tässä versiossa kapasitorit kiinnitetään seinään mutta tekeillä on myös pyöreä kapasitori, josta voi pinota kapasitoritornin.

Tehon tasaus on sarjaankytkettyjen akkujen todellinen kompastuskivi - jos vain kytkee neljä akkua sarjaan, on helppo luulla käytössä olevan neljän akun kapasiteetti.

Näin ei kuitenkaan ole vaan vain yksi akku kuormittuu pahasti ja muut eivät kuormitu juuri lainkaan. Kapasiteettia puuttuu ja akut hajoaa.

Kiinteistön energiaomavaraisuus edellyttää kaikkien seikkojen huomioonottamisen ja korjaamisen - sitten toimii.

Ei minulla ole aikaa inttää. Suomen energiapulaa ei ratkaista semantiikalla taikka inttämisellä. Minä haluan toimivia ratkaisuja kehittää ja ottaa käyttöön, en inttää yksinkertaisia ja selviä asioita.

Suomen energiapulaa ei ratkaista sillä, että autot alkavat käyttää sähköä. Vaan haluan, että kuvan kapasitori menee auton takakonttiin. Ja kun auto jarruttaa taikka ajaa alamäkeä niin kapasitori latautuu. Tai auton katolla on aurinkopaneeli, joka lataa kapasitoria silloinkin kun auto ei jarruta.

Tätä ongelmaa ei ratkaista minkään pikkufirman voimin - minä haluan 10 000 ihmisen yhteisön kehittämään omavaraisenergian tuotantoa ja käyttöönottoa - systeemisuunnittelijoita, innovaattoreita, kokoonpanijoita, asiaatuntevia käyttäjiä, pienteollistajia ynnämuita asian ymmärtäjiä.

Sillä Suomi muuttuu. Ei täällä pyöri kasvihuoneet jatkossa putkienergian voimin - sitä ei riitä ja maksaa liikaa - vaan jollain muulla ainakin osittain itse tuotetulla energialla.

> Käytössä on vain yhden akun kapasiteetti sillä SE EI KASVA sarjaankytkennässä!

Jos sinulla on neljä akkua, niin silloin on oltava neljän akun kapasiteetti. Ei ole väliä onko ne akut rinnan taikka sarjaankytketty. Neljä akkua on neljä akkua ja minkään muun väittäminen on tyhmää ja harhaanjohtavaa.

Mutta sarjaankytkennässä on vain se ongelma, että jonkin akun sisäinen vastus on hitusen suurempi kuin muiden akkujen - ja silloin vain se akku sarjassa on virtalähde ja kuormittuu. Muut akut ovat alikäytössä, jos ei käytössä ole tehon tasausta eli shunttia, joka siirtää virtaa kennojen välillä.

Voitko perehtyä tuohon muutamaan lauseeseen ennen seuraavaa vastinetta?

> Käytössä on vain yhden akun kapasiteetti sillä SE EI KASVA sarjaankytkennässä!

Tämä on yleinen ja virheellinen käsitys, joka johtuu siitä että ilman tehon tasausta sarjaankytkennässä todellisuudessa käytössä onkin vain yksi akku. Vain yksi akku purkaantuu pahasti, ja koko sarjan kapasiteetti määräytyy tämän yhden akun mukaan. Johtuu pienistä eroavaisuuksista akkuyksilöiden välillä, eikä akkutyypillä ole asiassa merkitystä.

Vain kun akkujen keskinäinen kapasiteetti tasataan aktiivisella tasaajalla, joka siirtää virtaa muista akuista nopeimmin tyhjenevään akkuun, saadaan kaikkien akkujen kapasiteetti käyttöön sarjaankytkettynä.

Tein sen verran hommia, että otin tämän kuvan: https://tinyurl.com/r6tedxt

Tuossa on 7 sarjaankytkettyä litium-pötköä. Ne on tarkoitettu jatkamaan kapasitorin kapasiteettia eli yhteensä noin 29V.

Käytännössä tapahtuu se, että yksi pötkö menee sippiin ja kaikissa muissa on edelleen melkein täydet voltit - tämähän tilanne onkin juuri se mitä edellä väitettiin eli todella on vain yhden akun kapasiteetti käytössä. Ja tuo nollaan volttiin mennyt akku joko on palautettavissa henkiin taikka ei ole.

Sama tilanne on kaikissa akuissa, jotka on kytketty sarjaan. Jos ei akkujen keskinäistä kapasiteettia tasoiteta aktiivisella tasaajalla.

> Entä mitä mielestäsi tapahtuu kapasiteetille kun kaksi
> esim. 1600mAh akkukennoa kytketään sarjaan?

Yritetäänpä käydä asiaa lävitse ettei jäisi ketään vaivaamaan. Mietin että mikä on esteenä asian ymmärtämiselle ja sehän on se, että käytätte kapasitanssista termiä kapasiteetti ainoastaan. Eli ymmärrätte kapasiteetiksi vain varaustiheyden eli kapasitanssin.

Laskutehtävä jota tarjoat onkin kapasitorilasku A * s / V = F

Laskutehtäväsi vastaus on varaustiheys eli Faradi, jonka tulos puolittuu kun jännite tuplaantuu (V on jakoviivan alapuolella).

Katsotaanpa sitten mitä sarjaankytkentä ideaaliakulla aiheuttaisi energiasisällön suhteen. Kuva on tässä: https://tinyurl.com/ud9cs3n

Kuvaajana on esitetty energiasisältö kun kaksi 2V akkua on kytketty sarjaan ja varataan vakiovirralla I. Energiasisältö on kuvaajan rajaama pinta-ala (U *I / s).

Jos on vain yksi 2V akku saadaan kahta aikayksikköä t vastaan yhden kolmion pinta-alan verran energiasisältöä (wattisekuntia). Kun laitetaan toinen 2V akku sarjaan ideaaliakuksi, saadaan samassa ajassa samalla virralla kolmen kolmion pinta-alan verran energiasisältöä.

Ideaaliakussa jännitteen kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa energiasisällön kuvaajan eli graafisen integroinnin perusteella.

Mutta todellisuudessa voikin käydä kuten edellisen viestin kuvassa eli vain akun toinen varausyksikkö käytetään johtuen "epäideaalisuudesta". Sarjaankytketyt akut ovat kaukana ideaaliakusta käytännön tilanteessa - vaatii aktiivisia toimenpiteitä saada kaikkien akkujen yhteenlaskettu kapasiteetti eli tässä tapauksessa yhteenlaskettu energiasisältö käyttöön.

cittarista voisi kysellä