Veneiden uppoamisten syyt

Karilleajo.

Kuinka monta venettä on uponnut vaihtamattoman kumin takia?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka monta venettä on uponnut vaihtamattoman kumin takia?

Noh, ”vetolaitteen kumi” ”veneen uppoaminen” ovat virtuaalisia käsitteitä. Tarkoitetaan sitä, että kipparin vieraillessa monissa satamissa ja harrastaessaan lukuisia irtosuhteita vaihtamatta välillä ”vetolaitteen kumia”, ”vene” lopulta ”uppoaa”.

Jos siis puhutaan veneen vetolaitteen kauluskumista, ei varmaan yksikään vene ole uponnut. Jokainen kauluskumin vaihtanut tietää, että saa olla tarkkana, ettei uusi ja vanha kauluskumi mene sekaisin ollessaan molemmat irrallaan.

Kaavalla E=mc² saadaan veneen kokonaisenergia. Koska uponneessa veneessä m on suurempi, mutta c vedessä on paljon pienempi, pienenee veneen energiamäärä sen upotessa. Näin ollen entropia kulkee ikään kuin väärään suuntaan, ja tilanne on luonnonlakien vastainen.

Onko oikein faktaakin tuosta, että alumiinivene uppoaa herkästi konttiin törmätessä? Ja että uppoaa erityisen herkästi verrattuna kuttaperkka-veneeseen?

Itse olen kokeillut omalla 9 tonnin alumiiniveneellä törmäystä Suoemaliseen pohjassa olevaan peruskallioon 6-7 solmun nopeudessa. Vene hypähti jonkin verran ylöspäin ja keikahti reilusti sivuttain, että oli se aika raju tuo törmäys. Korjaukseksi riitti kuitenkin, että seuraavassa telakoinnissa hioi naarmut pois kölistä ja laittoi uuden maalikerroksen päälle.

Olen ollut kerran vähän yli 40 jalkaisessa veneessä kyydissä, kun se törmäsi noin 2-3 solmun vauhdissa sulkuportin alatukeen (kuulema metallia). Ajettiin sisään satamaan (vuorovesialue) ja paikassa piti olla vettä riittävästi, mutta oli noin 5-10 cm liian vähän. Vene nostetiin heti ylös ja alkoi lasikuitutyöt ja puuseppä aloitti sisustan korjauksen (mm. salongin pöytä repesi irti lattiasta jne).

En nyt ole ihan vakuuttunut siitä, että alumiini on niin herkkä hajoamaan. Rantautuessakin olen törmännyt keullalla Suomen terävään rantakallioon (pystysuora) kohtuu pahastikin ilman vaurioita. Tai no, maalia on pitänyt laittaa seuraavassa telakoinnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko oikein faktaakin tuosta, että alumiinivene uppoaa herkästi konttiin törmätessä? Ja että uppoaa erityisen herkästi verrattuna kuttaperkka-veneeseen?

Itse olen kokeillut omalla 9 tonnin alumiiniveneellä törmäystä Suoemaliseen pohjassa olevaan peruskallioon 6-7 solmun nopeudessa. Vene hypähti jonkin verran ylöspäin ja keikahti reilusti sivuttain, että oli se aika raju tuo törmäys. Korjaukseksi riitti kuitenkin, että seuraavassa telakoinnissa hioi naarmut pois kölistä ja laittoi uuden maalikerroksen päälle.

Olen ollut kerran vähän yli 40 jalkaisessa veneessä kyydissä, kun se törmäsi noin 2-3 solmun vauhdissa sulkuportin alatukeen (kuulema metallia). Ajettiin sisään satamaan (vuorovesialue) ja paikassa piti olla vettä riittävästi, mutta oli noin 5-10 cm liian vähän. Vene nostetiin heti ylös ja alkoi lasikuitutyöt ja puuseppä aloitti sisustan korjauksen (mm. salongin pöytä repesi irti lattiasta jne).

En nyt ole ihan vakuuttunut siitä, että alumiini on niin herkkä hajoamaan. Rantautuessakin olen törmännyt keullalla Suomen terävään rantakallioon (pystysuora) kohtuu pahastikin ilman vaurioita. Tai no, maalia on pitänyt laittaa seuraavassa telakoinnissa.

Lue lisää

Perheessämme sattui Hangon vesillä karilleajo Ohlsson 29:llä moottorilla ajaessa oikaisureittiä lännestä Tulliniemeen. Äitini lensi sittlådasta salongin lattialle ja heräsi siellä. Ilmisesti täysi stoppi n 6 s vauhdista. Rautaköliä ei tarvinnut hioa eikä muutakaan korjata. Omat kovavauhtiset karilleajoni tapahtuivat puuveneaikaan ja pitkäkölisellä lähes vaurioitta. Lasikuituveneillä törmäilyni ovat olleet vauhdittomampia. Yksittäistapauksia on turha vertailla. Veneet kestävät tai tulisi kestää karille ajot ja lasikuituvenekin voidaan rakentaa kestämään ne.

20 solmua vuoden 2007 muovisella 7 metrin matkamoottoriveneellä kiveen riitti tekemään keulaan jalkapallon kokoisen reiän.

No lekalla tietysti voi kestää kauemmin

Anonyymi kirjoitti:

20 solmua vuoden 2007 muovisella 7 metrin matkamoottoriveneellä kiveen riitti tekemään keulaan jalkapallon kokoisen reiän.

No lekalla tietysti voi kestää kauemmin

Lue lisää

Purjeveneellä 20 solmua kiveen Suomessa on todellinen riskiskenario?. Kannattaa varautua ja pohtia

leka on kuitenkin aika tylppä. Kontin kulma on terävä.

Anonyymi kirjoitti:

Perheessämme sattui Hangon vesillä karilleajo Ohlsson 29:llä moottorilla ajaessa oikaisureittiä lännestä Tulliniemeen. Äitini lensi sittlådasta salongin lattialle ja heräsi siellä. Ilmisesti täysi stoppi n 6 s vauhdista. Rautaköliä ei tarvinnut hioa eikä muutakaan korjata. Omat kovavauhtiset karilleajoni tapahtuivat puuveneaikaan ja pitkäkölisellä lähes vaurioitta. Lasikuituveneillä törmäilyni ovat olleet vauhdittomampia. Yksittäistapauksia on turha vertailla. Veneet kestävät tai tulisi kestää karille ajot ja lasikuituvenekin voidaan rakentaa kestämään ne.

Lue lisää

Ohan noita tarinoita kuvineen maailman meriltä jossa on tullut reikä lasikuituisen purkkarin kylkeen. Eikä ole edes lekalla hakattu. Onnekis reikä on tullut yleensä vesilinjan yläpuolelle.

Suomessakin on lasikuituisia veneitä uponnu jäsisä ajaessa (hitaalla nopeudella). Turvallisuustutkintakeskuksen sivuillakin on raportti tästä. Ei nyt sentää ole verrattavissa lekalla hakkamiiseen, jää kun on vähän pehmeämpi materiaali.

Nämä ovat todellisia tapahtuneita syitä. Vetolaitteen kumin pettäminen sekä kaasuräjähdys ovat lähinnä mielikuvitusta kuten asteroidin lentäminen veneen pohjan läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä ovat todellisia tapahtuneita syitä. Vetolaitteen kumin pettäminen sekä kaasuräjähdys ovat lähinnä mielikuvitusta kuten asteroidin lentäminen veneen pohjan läpi.

Kaasuräjähdus ei ole mikään mielikuvitusasia. Taitaa olla pari vuotta ehkä kalleimmasta purjevenemiehistön pelastusoperaatiosta. Saksalaiset isä ja poika olivat USAn itärannikon ulkopuolella helikoptereiden tomialueen ulkopuolella. Poika putsasi liuottimella ilmanputsaria ja ilmoitti isälleen, että on valmis ja voi käynnistää. Räjähdysmäisessä palossa paloivat pahasti tehohoitokuntoon mutta selvisivät pelastuslauttaansa. USAn ilmavoimien erikoisyksikkö pelasti kahdella isolla helikopterilla, joita tankattiin ilmassa kahdella Herkuleksella. Ensiapuun pudotettiin kumivene ja pintapelastajia laskuvarjoilla. Yoitubesta löutyu videoita. Nestekaasupalon.mahdollisuus on yksi hyvä syy hankkia pelastuslautta rannikkopurjehduksessakin, etenkin jos on pikkulapsia.

Akselitiivisteen kumi vuotaa normaalisti aluksi vain akselin pyöriessä. Jos sitä ei huomaa, ennenkuin akseli alkaa vuotaa ilman pyöritystä, voi vene upota. Se on todella harvinaista ellei kippari ole täysin ymmärtämätön. Finn 26 on paljon ihan itse muovivalmiista tehtyjä. Onko akselin asennus ollut asianmukainen?

Anonyymi kirjoitti:

Akselitiivisteen kumi vuotaa normaalisti aluksi vain akselin pyöriessä. Jos sitä ei huomaa, ennenkuin akseli alkaa vuotaa ilman pyöritystä, voi vene upota. Se on todella harvinaista ellei kippari ole täysin ymmärtämätön. Finn 26 on paljon ihan itse muovivalmiista tehtyjä. Onko akselin asennus ollut asianmukainen?

Lue lisää

Tässä tulee mielee se, että noissa akselitiivisteissä on muutaman millin eroja vannasputken koon suhteen. Jos ostaa tarviketutin esim. VP:n vannasputkeen, niin ottaa riskin. Sitä ei saa klemmarilla oikeaan kiinnitykseen. Pitää olla oikeat osat ja oikein asennettuina.