Kysymykset tällä palstalla muotoillaan usein tyyliin: Sattuuko toimenpide, kauanko komplikaatiot kestävät, selviänkö surusta, mitä muut ihmiset sanovat, koska voi aloittaa seksin uudelleen, mitä toimenpide maksaa ja kauanko kestää...
Kirjoitammeko asian vierestä? Onko kyse ole ensisijassa haitoista ja hauskuudesta, joita koituu vanhemmille?
Onhan sentään ensisijaisesti lapsen elämästä ja kuolemasta. On kauhistuttavaa lukea tekstiä, jossa lasta ei pidetä edes osapuolena hänen henkeään koskevassa toiminnassa.
Toissijaisesti on kyse on isän ja äidin vastuusta suojata lastaan.
Vasta kaukana tämän jälkeen voidaan asettaa muita kysymyksiä.
Kirjoitammeko asian vierestä? Onko kyse ole ensisijassa haitoista ja hauskuudesta, joita koituu vanhemmille?
Onhan sentään ensisijaisesti lapsen elämästä ja kuolemasta. On kauhistuttavaa lukea tekstiä, jossa lasta ei pidetä edes osapuolena hänen henkeään koskevassa toiminnassa.
Toissijaisesti on kyse on isän ja äidin vastuusta suojata lastaan.
Vasta kaukana tämän jälkeen voidaan asettaa muita kysymyksiä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niin...keskustelua vartenhan tämäkin palsta on ja jos aletaan valitsemaan mitä saa kysyä ja ei, niin tapamme tämän palstan, jokainen valitsee taas itse mihin vastaa eikö?
Itsestäni voisin sanoa sen verran, että meillä kolmas lapsi ei ole mahdottomuus, mutta se muuttaa kaiken, menee työ alta minulta, joudumme vaihtamaan juuri maksetun auton ja juuri ostetun asunnon jne. Asiat ei ole sarjassa pieniä...mutta jos odotettavissa on koko elämän kokoinen syyllisyys ja tuska...ehkä olemme valmiit riskeeraamaan tämän kaiken...siksi tarvitsin kysymykseeni ns. vertaistukea ja halusin kuulla sitä ihmiseltä, joka on todella surrut lastansa...että minulla olisi jotain suuntaa antavaa, kun en voi tietää tulevaa kuitenkaan, mutta voin ennakoida.
Meillä ei todella ajatella ns. vain itseä, mutta kun meillä on jo kaksi lasta ja haluamme turvata heille sekä mahdolliselle tulokaalle edes sen kodin ja ruoan. Tyhjästä sitä ei nyhjästä. Ja kohdussani asuu tällä hetkellä vielä sikiö,ei lapsi, joka on sitä kaiken muun paitsi raamatun mukaan. Lapsenhoitoon kuuluu muutakin kun se rakkaus...sitä piisaa ja periaattellisesti meillä menisi siinä sivussa se kolmaskin..mutta kun on ajateltava sitä muutakin...
tekö epäilette tulotasonne olevan huono kolmannelle lapselle??? anteeksi vaan mutta kuulostaa hieman tökeröltä ja kyllä,itsekkäältäkin =/ miksi teidän tarvitsis vaihtaa autoa ja asuntoa? kyllä 3 lasta auton taakse normaalisti mahtuu ja aika monet lapset jakavat huoneensa sisarustensa kanssa (ainakin pieninä). kuten huomaat ja sanoitkin,kyse ei ole rakkaudesta vaan pelkästään materiasta. onko sillä oikeasti merkitystä niin paljon ettet pitäisi lastasi?
hymnn...okei...meillä on kaksiovinen auto, jossa on takapenkillä JO kaksi turvaistuinta, sinne ei mahdu lisäksi mitään muuta ja meitä on nyt jo perheessä 4 hlö:ä. Sen lisäksi asumme 59neliön omassa asunnossa, kaksiossa ja olemme antaneet makuuhuoneen lapsille ja asumme itse olohuoneen puolella....tästä kauemmas ei voida mennä ja pinnasängyt vie yllättävän paljon tilaa..tiedätkö? Sen lisäksi...minä saan potkut töistä jos olen raskaana, näin ollen tuloni tippuvat taas 220e äitiyspäivärahaan, koska olen ollut opiskelija ennen tätä..eli olemme taas mieheni rahoilla 5 ihmistä...sen lisäksi on pakko maksaa asuntolaina, vastike ja auto. Auto on pakollinen perheessämme miehen pitkän työmatkan takia ja omani...eli jos et näe tässä mitään, minkä takia itse minun tilanteessani harkitsisit edes aborttia...täytyy meidänkin taas pistää laskut uusiksi...sillä kun meillä ne ei täsmää...:(
Nuorin lapsemme on 8kk:ta...on tässä ajateltu myös sitä miten hän kärsii tai vanhempi...
Saat jutullasi asian kuulostamaan siltä, että lapsia vaan hankitaan ja sillä selvä...onko sinulla lapsia? kolme? työpaikka? ammatti? En voi käsittää, että ihminen, joka omasta pussistaan maksaa kaiken ja HOITAA itse lapsensa sanoisi noin, sillä ei kaikki ole vain ruusuilla tanssimista...on ajateltava muutakin kuin sen lapsensaamisen ihanuutta...varsinkin kun kyseessä ei ole yksi lapsi perheessä..ehkä ihmiselle, joka elää sosiaaliturvan varassa? Eikä joudu käymään työssä , on mahdollisuus vain tehdä lapsia ja sitten kun ei jaksa hoitaa, niin saa sossusta kodinhoitajan? ja se raha juoksee tilille nosti sitä persettään tai ei...meillä ei ole näin..mitään tukia ei saada, eikä tulla saamaan kaikki MAKSAA...ja emme halua tilannetta, jossa todella oman perusturva heikkenisi niin, että lapset joutuisivat lastenkotiin tms...tiedätkä, niitä perheitä on paljon...niitä lapsia..joiden vanhemmat ei voi, ei jaksa eikä pysty rahoittamaan lapsien elatusta.
Lapsenhoitoon kuuluu muutakin kun se rakkaus...sitä piisaa ja periaattellisesti meillä menisi siinä sivussa se kolmaskin..mutta kun on ajateltava sitä muutakin...
TARKOITTAEN; Että rakkautta kyllä piisaa,(EI MATERIAA=) mutta jos oikeasti ajattelet järjellä? Jos rakastat lastasi, mutta sinulla ei ole rahaa eikä asuntoa, lapsi kuolee tai otetaan ainakin sinulta pois. Mitä iloa sinulle siitä sitten oli? Sait rakastaa sen ajan kun olit sen kanssa sairaalassa, sitten et nää enää? Tiedätkö, meille ihmisille, jotka ei saa sosiaalitoimiston avuja synnyttäminenkin MAKSAA?
"siksi tarvitsin kysymykseeni ns. vertaistukea ja halusin kuulla sitä ihmiseltä, joka on todella surrut lastansa"
Rauhoitu ja selvitä ajatuksiasi. Nyt ne myllertävät ja ristiriidat eivät ratkea.
Kuka voi tietää, miten surisit lastasi? Jos lasta ei ole sinulle olemassa, miten voisit häntä lapsenasi surra?
Jos lapsesi on Sinulle todellinen, suret häntä kuolleena lapsenasi. Jos Sinulla ei ole kokemusta siitä, miltä tuntuu surra läheistä kuollutta, en rohkaise sitä tavoittelemaan.
Kun kysyt, miltä omia kokemuksia surusta on niin vastaan: Suru on raskas ja se himmentää elämää. Lapsi ei katoa mielestä abortoimalla vaan seuraa niin kauan, kuin ajatus säilyy kirkkaana. Lapsi vain on.
Vaihtaisin kaiken aineellisen omaisuuteni menetettyyn lapseen, jos se olisi mahdollista. Se ei ole mahdollista - enää.
Näin on , hamaan hautaan saakka näkee lapsen olemattomat kasvot edessään, kysymässä puhumattomilla huulillaan: MIKSI.
Ja höpö höpö. Kun asian miettii loppuun asti eikä parempaakaa vaihtoehtoo ole, ei se asia jälkeenpäin vaivaa. Mutta loppuun asti se pitää harkita ettei myöhemmin harmita.
Meillä on myös kaksi lasta. Asumme vuokralla kolmiossa, oman asunnon hankinta on tavoitteena, joskin kaukaisena juuri rahatilanteen vuoksi. Ammattia ei itselläni ole, vaan opiskelen. Meillä on myös pieni auto, josta velkaa paljon, tarkoittaa, että se on melkein kokonaan maksamatta. Kolmatta turvaistuinta ei mitenkään takapenkille mahdu. Ei siellä ole edes kolmea turvavyötä. Itselleni henkireikänä hankin kaksi kuukautta sitten hevosen, sillä tuntuu, että tulen hulluksi jos ei ole sitä rakasta ratsastusharrastusta auttamassa jaksamaan rankkaa opiskelijan ja perheenäidin arkea. Mies on yrittäjä, jolla työtulot vaihtelevat hyvinkin suuresti, mistään huippupalkasta ei ole kyse.
Ja kaiken tämän huipuksi huomasin pari viikkoa sitten olevani raskaana. Tarkoittaa, että auto pitäisi vaihtaa, mikä tekee väistämättä lisää miinusta rahatilanteeseemme. Hevoseni menee kaiketi myyntiin saman tien - ainakin se olisi järkevintä... Isompaan asuntoon muutto ei mitenkään tule kyseeseen, sillä meillä ei todellakaan ole varaa maksaa yhtään enempää vuokraa, hyvä jos nyt selvitään jotenkin. Opiskelut taitaa jäädä kesken, jaksaisinkohan niitä vauvan kanssa..? Nyt raskaus ainakin verottaa voimavaroja valtavasti pahoinvoinnin vuoksi.
Mun tilanteessa on vain se ero, että mun mahassa ei ole vain sikiö, vaan se on vauva, oma lapsi, enkä mä sitä voi tappaa. Sittenpähän näen, miten sen kanssa pärjää...
Minunkin mahassa asuu minulle vauva...mutta anatom.ja fysiologian termeillä, jos olet ikinä kuullut niin se sinun ja minunkin vauva on vielä sikiö.
Ja on tosi kypsää kirjoitella noin, lukisit kirjoitukseni ja kommentoisit sitten..turha sitä on tyhjää päteä=( Musta on tosi hienoa, että sä olet valmis antamaan lapsellesi ehkä tosi kurjan elämän, mutta annat kuitenkin sen elämän...ja jos todella lukisit juttuni...niin..no en jaksa toistella....hyvät yöt.
kaikki mitä sä oot kirjottanu huokuu vihaa ja eripuraa.saatan olla ihan väärässä mutta oot sen takia vihanen kun tiedät että olisi "väärin" tappaa lapsi mutta kuitenkin se kummittelee mielessäsi.. jos teillä on kuitenkin oma asunto sekä auto ette varmasti kuulu niihin keneltä sosiaaliviranomaset hakevat ensimmäisenä lapsen. (useimmiten johtuu ihan muusta kun rahallisesta tilanteesta se miksi lapsia huostaan otetaan!)Mulla on monta tuttua/puolituttua joilla on rahallisesti varmasti vielä tiukempaa kun teillä mutta eivät silti harkitsisikaan aborttia. Bussit kulkee,miksi käyttää autoa jos kerran rahaa siihen ei ole. Varmasti kaupunkikin vuokraa isompia kämppiä edullisemmin jos tilanpuute on valtava (omassa asunnossa vrt.vuokralla). Se on ihan miten sen ajattelee ja mihin on tottunut. Eihän kukaan työnantaja voi antaa sulle potkuja sen takia että oot raskaana, se on lain rikkomista! (vie vaikka sitten oikeuteen ja voitat varmasti) Kuitenkin, mun tarkotus on vaan että näkisit asian pitemmällä tähtäimellä, eihän niitä lasten istuimiakaan tarvi ikuisuutta pitää..
Miksi ihmeessä otette ostaneet noin pienen asunnon jos lapsia suunittelette. Eikös ensin pitäisi ajatella asiat loppuunasti ja toimia sitten. Meilläkin on kaksi lasta, mutta isompi asunto ja auto. Tuli ajateltua ennen ostopäätöstä!
Ei me saada mitään 200000e lainaa kun vain toinen oli töissä ja toinen opiskelija ja tämä kelpaa meille neljälle...mutta ei viidelle , jos et tajunnut, niin raskaus oli vahinko...ja kun on auto mikä kelpaa neljälle...ei oltu suunniteltukaan viidettä jäsentä..eikä suunnitella enää.
ootko tehny jo aboritn?=((
Iina, tänään oli pakko päättää, aika loppui kesken..minä sanoin, että haluan pitää, vaikka jossain kaukana on pieni halu joka ajattelee asiaa..mies kallistui abortille ja pilleri on nielty...mitään kipuja tms ei ole tullut..itku vaan koko illan ja kamala katumus...ja sellanen olo, et haluan kuolla kun menin nielemään sen kamalan pillerin oli syy mikä tahansa...itse toimenpide on torstaina...saas nähdä miten tämä toipuminen alkaa..en usko siihen..luulen, että mä kuolen henkisesti viimeistään sinne sairaalaan...=( En suosittele kenellekään...
Niin, sinä ilmeisesti painotat elämässä tuohon määrään... Onneksi jotkut ajattelevat myös eritavoin, niin elämästä ei tule ankeaa.
perua?etkö pysty enää perumaan? eikös sairaalassa vasta laiteta kohdun suulle ne lopulliset pillerit?
A) Autolla kulkeminen on usein halvempaa kuin julkisilla kulkuneuvoilla ja julkisilla ei edes pääse jokapaikkaan ellei sitten kulje taksilla. minun olisi mahdotonta käydä töissä jos en omistaisi autoa, ei auto ole mikään ylellisyys tavara vaan välttämättömyys monille.
B)Nykyisillä vuokratasolla ILMAN asumistukea on edullisempaa asua omassa ja lyhentää lainaa. Ainakin näin meillä, asumiskulut on nyt samaa luokkaa kuin oli vuokrakaksiossa ja nyt asumme omakotitalossa.
C) ei voi saada potkuja kun on raskaana, ei voi ei. Mutta monella ei ole sitä vakituista työpaikkaa, ja meidän määräaikaisten työsopimuksia ei jatketa jos vatsa alkaa pyöristyä ja tämä on ihan laillista ja todella yleistä. Heti kun jäät pois sinut korvataan toisella joka ei lisäänny eikä sinulla ole työpaikkaa odottamassa.
ELI JOS HALUAA ELÄÄ MUUTENKIN KUIN YHTEISKUNNAN ELÄTTÄMÄNÄ SOSIAALIPUMMINA, NIIN TÄYTYY TAJUTA ETTEI LASTENTEKO OLE ILMAISTA. jO PELKKÄ LAPSEN SYNNYTTÄMINEN MAKSAA JA ENTÄS JOS EI KÄY NIIN ONNELLISESTI ETTÄ SAA TERVEEN LAPSEN TAI JOS JOKU MENEE VIKAAN JA JOUTUU ITSE SAIRAALAAN SISÄÄN SEKIN MAKSAA EI MIKÄÄN OLE ILMAISTA, PAITSI NIILLE KETKÄ MAKSATTAVAT MENONSA SOSIAALITOIMISTON LUUKUN KAUTTA
mitä sillä autolla sitten enää työmatkaasi ajat jos kerran työpaikkaasi et saisi pitää??? kuulostaa vähän hmmm.(jätetään sanomatta) aina parempi vaikka sitten ottaa avustuksia valtiolta kun tappaa viaton lapsi.
Jos olisin raskaana niin kerrottakoon etten asu palveluiden vieressä edes julkiset eivät kulje 2km lähempää kotiovea. Jos nyt olisin raskaana ja lapsi syntyisi 9kk päästä olisi minulla kolme alle 5 vuotiasta lasta eikä autoa. Noh ehkä sosiaalitoimisto järjestäisi vaikka kodinhoitajan käymään puolestani kaupassa kun lähimpään ruokakaupaan on reilut 5km. Ei mahdottomuus mutta lapsiperheen ruokien rahtaaminen kolmen pienen lapsen kanssa menen tullen kävellen säällä kuin säällä vien kyllä huumorin tajun. Mitä sillä olisi väliä vaikka kolme lasta kärsii kun vain on se kolme lasta, mitä jos sattuisi vaikka taas uusi "vahinko" ja taas missä kohtaa sitä saa sanoa ettei lompakko taivu ei ole tilaa ei voimia tms.
On aika lapsellista ajatella että jos joku asia ei ole itselle t'ärkeä tai välttämätön ettei kukaan muukaan sitä voisi oikeasti tarvita.
Onhan abortti itsekäs teko, mutta joskus se on silti paras vaihtoehto. Jos olisin raskaana tekisin varmasti abortin, olen joskus jo tehnytkin enkä kadu.
Rakastan kahta lastani eniten maailmassa ja haluan antaa heille hyvät edellytykset elämään ehjät sopivan kokoiset vaatteet, kunnon kodin jossa jokaisella on vähintään oman sängyn verran omaa tilaa ja vanhemmat jotka jaksavat eivätkä ole lopenuupuneita vain siksi että ei-sunnitellun lapsen vuoksi ollan jouduttu myymään asunto ja auto ja luovuttu äidin työpaikasta ja eletään sossupummeina. Anteeksi mutta minusta on yököttävää elää yhteiskunnan rahoilla joille olisi muutakin käyttöä kuten vaikka vanhustenhoidossa ja vaikka siinä ettei luokkakoot kouluissa olisi niin mielettömän suuria rahoille olisi monessa paikassa käyttöä.
Mitä sillä on väliä kuinka monta sosiaalipummiperhettä yhteiskuntamme joutuu elättämään kunhan vain abortteja ei tehtäisi, kuinka yhteiskunta kestäisi nämä tuhannet perheet lapsineen jotka se joutuisi elättämään.
En usko että monikaan tekee aborttia niin ettei miettisi mitä on tekemässä, en ymmärrä miten jotkut eivät voi ymmärtää että joskus se on kuitenkin parempi vaihtoehto?
mun mielestä kenelläkään ei ole oikeutta päättää onko jollakin toisella oikeus elää vai ei. harva haluaisi kuolla vaikka olot olisivatkin kurjat. ihmisarvosta on mun mielestä kyse ja pidän vauvaa mahassa ihmisenä. jos sinä et pidä emme varmasti koskaan tule ymmärtämään toisiamme. lue mitä muumimamma nyt kirjoitti..katuu jo =(
jouduitko oleen yötä siellä sairaaalassa kun itse toimenpide tehtiin? ja mitä siellä tehtiin..?