Viimeisenä olet mielessä kun nukahdan.
Miksi tapasinmme, jos ei päädytä yhteen.
Miten saan sinut pois ajatuksistani.
Elämä sujuu ihan hyvin ilman sinua, pidän itseni kiireisenä.
Etten ehdi ajatella. Heti kun on hetki aikaa rauhoittua, pomppaat mieleeni.
En ymmärrä miksi tuntuu siltä et tuntisin sinut jo todella hyvin, vaikka tuskin tunnemme. Mitä ihmettä tässä oikein tapahtuu. Olen ihan jumissa sinuun vaikka sille ei ole mitään järkevää syytä. Olen varmaan tulossa hulluksi -Jos en jo ole tullut.
Miksi tapasinmme, jos ei päädytä yhteen.
Miten saan sinut pois ajatuksistani.
Elämä sujuu ihan hyvin ilman sinua, pidän itseni kiireisenä.
Etten ehdi ajatella. Heti kun on hetki aikaa rauhoittua, pomppaat mieleeni.
En ymmärrä miksi tuntuu siltä et tuntisin sinut jo todella hyvin, vaikka tuskin tunnemme. Mitä ihmettä tässä oikein tapahtuu. Olen ihan jumissa sinuun vaikka sille ei ole mitään järkevää syytä. Olen varmaan tulossa hulluksi -Jos en jo ole tullut.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Samoja ajatuksia eräästä miehestä.. enhän minä edes tunne häntä kunnolla ja silti. Kaikki alkoi hänen katseestaan, ihastuin.. sitten tuli jäykkyys ja pikku paniikki ja toinenkin näyttää siltä, että ei ihan itsensä ole. Katsoo paljon, välttää katsetta, katsoo taas.. toivottaa vaivihkaa iltoja ja ”nähdään”.. minut se sekoittaa ja minusta aikuisesta ihmisestä on tullut idiootti.. enkä tajua miksi häntä mietin näin paljon.
Tsemppiä kohtalotoverille :)
Välillä tuntuu ihan teiniltä vaikka aikuinen olenkin. Hyvällä tavalla kuitenkin.
Täällä myös eräästä naisesta
Itsellä jo yli 7vuotta ollut noin. Eikä loppua näy. Ajattele näkemättä olen kaivanut sitä ihmistä.
Kyllä minulla ainakin ihan hyvä syy on. Se on se ilta hänen kanssaan. Tuntuu kuin hän olisi kuulunut siihen. Pidin häntä kuin hän olisi minun ja hän antautui syleilyyni. Se tuntui paremmalta kuin mikään mitä olen elämässäni kokenut, enkä luovu siitä muistosta ikinä, vaikka kaikki muu menisi meillä pieleen.
Samalla koen siitä syyllisyyttä, vaikkei muuta tehtykään. Tämä vahvistaa uskomukseni, ettei suudelmassa tai yhdynnässäkään voi päästä samalle intiimiyden asteelle, jos henkilö vierellä on väärä. Rakastan sitä naista.
Minulla oli juuri samanlainen kokemus miehen kanssa. Hän otti minut lähelleen ja oli kuin siinä olisi ollut minun paikkani. Hän kietoi kätensä ympärilleni juuri noin kuin kuvailit, kuin olisin ollut hänen omansa. Mitään muuta ei tapahtunut, ja silti ajatus on sekaisin ja kierrätän vain sitä kokemusta ja muistoa mielessäni. Töihin hautaudun myös, niin päivät kuluu.
Ei se ihme ole jos kieriskelet minua miettien koska olenhan karismaattine komistus kuten useat todenneet. T jarppa Svuo Sarastaa
Taidat olla aika lailla itseäsi täynnä.
Minkä sille voi, kun toinen tuntuu niin hyvältä?
Niinpä ... aika pelottavaa miten nopeasti toinen ihminen voi täyttää koko pään ja hallita jokaista valveillaoloajan ajatusta.
Kuinka kestän tämä illan ja huomisen, kun tiedän etten voi jutella kanssasi :(
Sinä valitat täällä ikävääsi. Mutta hän voi olla kuolemansairas ja yrittää luopua elämästä. Tiedät vasta kun hän on poistunut keskuudestamme.