Kumma juttu miten juuri isoimmilla sosiaalipummeilla on eniten varaa heittää käyttökelpoista tavaraa roskikseen, Jaska mietti. Opiskelija-asuntolan talonmiehenä hänellä oli tapana koluta talon roskalaatikot, jotka oli välillä huolimattomasti puristamattomilla pahvilaatikoilla täytetty. Nyt oli löytynyt hieman nuhjaantunut porontalja, jonka Jaska sai hyvin puhdistettua taloyhtiön pesutuvassa.
Vanhalle parisängylle siitä tuli oikein tyylikäs päiväpeite. Parisänkyä ei Jaska ollut viitsinyt avioeronkaan jälkeen hävittää, sillä siinä oli hyvä nukkua. Välillä kaipasi kyllä jotain siihen vierelleen, mutta Margaretasta hän oli hiljalleen kasvanut eroon, eikä Margaretan kanssa olisi voinut keskustella todellisista taipumuksistaan.
Opiskelijakirjaston kirjastoneiti Paula oli ollut todellinen löytö. Kyllä Jaska muisti tuon kiharahiuksisen, yllättävän pitkän ja isorintaisen Paulan ennenkin nähneensä, mutta varsinainen yllätys tuli, kun Jaskan kaveri Nils oli paljastanut ryyppykaverilleen seksuaalisia perversioitaan, joiden Jaska yllätyksekseen huomasi vastaavan omiaan, ja kertoneen toteuttaneensa niitä juuri tuon samaisen kirjastoneidin kanssa. Paula kuulemma kirjoitti silloin tällöin alan lehtien S/M –palstoille. Alan naisia, siis, todella!
Jaska alkoi yhtäkkiä kiinnostua suuresti opiskelijakirjallisuudesta, vaikkei oikein tiennytkään mitä kulttuuriantropologit tekevät. Kirjaston tiskin takana istuva Paula oli kaunista katseltavaa. Hieman tiukka hymy, jos hymyä ensinkään, sinertävän tumma ja käkkäräinen hieman 80-lukulaisen runsas tukka, ja uhkeat utareet, ah, sellaista kokoa, että taisivat osua tietsikan näppäimistölle ennen käsiä. Paulasta suurine rintoineen tuli mieleen lipasto, jonka ylälaatikko oli unohtunut auki…
Jaska lähestyi Paulaa alan lehden kautta saaden lehden luovuttaman koodinumeron kautta tietoon sähköpostiosoitteen, jolla Paulaan sai yhteyttä. Muutaman yhteydenoton jälkeen Paula vastasi kirjoitteluihin ja kertoi olevansa valmis tapaamaan Jaskan.
Jaska saapui sinä aamupäivänä kirjastoon ja kirjastoneidiltä jälleen jonkin älyttömän, kirjastoon takuulla kuulumattoman kirjan kysymisen sijasta esittelikin tälle nettisalanimensä.
”Donna Negro”? Minä olen ”Revontulikaari”.
Kirjastoneidin silmät rävähtivät auki. Oliko taloyhtiön talonmies Jaska, tuo kaikkien tuntema pikku pyylevä nelikymppinen mies tuo hänen kirjeenvaihtokaverinsa?
- Puhu hiljempaa, Paula tunnusti, - Sinäkö siis…mistä moisen nimen keksit…”Revontulimies”?
- Harrastin aikoinaan paljon Lapissa käyntiä. Ja Nils opasti sun jäljille.
Molemmat tiesivät, ettei sillä palstalla, jolla he olivat tavanneet harrastettu Lapin-juttuja. Sokkotreffeissä oli aina tämä vika, ettei voinut tietää halusiko jatkaa houkuttelevalta tuntuneen kumppanin oikeasti nähdessään. Yhteinen ystävä Nils toimi tässä yhdistävänä siteenä. Paula kutsui Jaskan käymään luonaan lauantaipäivänä. Nils tulisi myös. Paulaa neuvoi osoitteensa.
Lauantai lähti hyvin käyntiin. Jaska saapui Paulan kämpille ensin, ja puoli tuntia myöhemmin soi ovikello ilmoittaen Nilsin saapuneen. Muutaman viinilasin jälkeen juttu alkoi luistaa sopivasti.
- Vau, millaisen porontaljan sä toit!, Paula ihasteli, - Lapin tuliaisia? Minulleko?
- Joo, valehteli Jaska sujuvasti.
- Tosi makee, Paula kehaisi ja kantoi porontaljan makuuhuoneeseen levittäen sen sängyn päälle.
Nils saapui myös seuraksi olohuoneeseen ja avasi pullon viiniä. Kolmikko nautti lasilliset, jonka jälkeen Nils sanoi lähtevänsä pois ja antavansa Jaskalle ja Paulalle tilaisuuden tutustua paremmin. Jaska ymmärsi Nilsin olevan jonkinlainen ”varmistaja”, joka takasi uuden vieraan rehellisyyden ja toimi samalla Paulan henkivartijana ja takuumiehenä.
- Päästään sitten asiaan, Paula sanoi salaperäisellä äänellä puoliuhkaavaan sävyyn, -Luulin jo, ettei Nils lähtisikään. Mennään makkarin puolelle!
Jaska seurasi Paulaa kuin hypnotisoituna. Makuuhuoneessa Paula otti käskevän roolin.
- Riisu vaatteet. Tästä et vähällä selviä, kun olet tänne asti uskaltanut...
Hiljaa Jaska riisui paitansa ja housunsa ja seisoi kohta ymmällään ja alasti Paulan mittailevan katseen alla. Kalu alkoi kovettua hieman.
- Käy vatsallesi tuohon sängylle taljan päälle, Paula komensi, ja Jaskahan totteli. Talja tuntui karkealta Jaskan vatsan alla.
Paula toi pienen tyynyn, jonka hän asetti Jaskan mahan alle, jolloin Jaskan puoliseisova aisa jäi hieman koholleen taljasta. Jaska tunsi Paulan kohta tarttuvan takaapäin Jaskan kulliin ja sitovan jotain sen ympärille. Jaska tunsi kulliinsa kiinnittyvän hihnan olevan jonkinlainen nahkahihna, joka kiedottiin kalun ympäri ja lukittiin tiukaksi tarrakiinnityksellä.
Paula veti hihnasta Jaskan jalkojen välistä taaksepäin, jolloin seisova kalu kovettui entisestään. Jos Jaskalla ei olisi seissyt, olisi hihna voinut luistaa kokonaan irti. Nyt Paula pystyi tällä hihnalla kiihottamaan ja kiristämään miestä miten tahtoi. Yksi nykäys ja seisokki oli varma.
Jaska ei voinut juuri nähdä mitä hänen selkänsä takana tapahtui, mutta hän arvasi Paulankin alkaneen riisua vaatteitaan. Kyljelleen kääntyen Jaska vilkaisi Paulaa ja näki tämän päällä olevan enää mustat pikkuhousut, ja kuinka Paulan ylävartaloa suojasi musta nahkainen liivi, joka oli kuitenkin napittamatta jättäen hyvin aavistettavan näkymän Paulan valtaviin ilmeisesti E-kupin rintoihin, joiden puolipallot kurkistivat liivien aukosta paljastaen myös laajat ruskeat nännipihat ja pitkät, kovat töröttävät nännit. Liivit vaikuttivat moottoripyöräilijän varustukseen kuuluvilta.
- Vai tirkistelet sinä!, Paula ärjäisi, -Nyt lähetään koira kävelylle! Konttaa!
Jaska konttasi alas sängystä ja kömpi lattialle alkaen kontata. Paula oli tarkka pitäessään hihnaa koko ajan sen verran tiukalla, ettei Jaskan kalu päässyt veltostumaan. Jaska konttasi ulos makuuhuoneesta Paulan seuratessa hihnan kanssa perässä.
- Sika...sikakoira...tekisi mieli potkaista sinua..., Paula sähisi. Samassa nainen oli toteuttanut uhkauksensa ja Jaska tunsi kipakan potkun takamuksissaan. Hihna kiristyi seisovan kullin ympärillä. Jaska kurkkasi taakseen ja mustatukkaisen käkkäräpää-Paulan yhtä mustien liivien paljastamat uhkeat, hivenen riippuvat utareet valtasivat hänen mielensä. Rytmikkäin nykivin liikkein Paula veteli hihnaa ja Jaska huomasi ettei voinut estää kulliaan laukeamasta. Jaskan kalu sykki ja ruiskutti kerta toisensa jälkeen valkoista siemennestettä eteisen parketille.
- Sotket vielä lattian!, Paula karjaisi, -Tuon saat kyllä siivota! Nuole!
Miksi moinen julmuus, oi valtiatar?, Jaska ajatteli nöyryytettynä ja kumartui nuolemaan omaa spermaansa tammiparketilta. Se maistui suolaiselta ja Jaska ihmetteli kuinka sitä saattoikin tulla niin paljon. Spermaa jäi roikkumaan rihmoina Jaskan nenästä ja leuasta, mutta lattia tuli lopulta siivottua. Kumma kyllä seisokki ei hellittänyt. Nahkatuppi tosin irtosi kalun ympäriltä eikä Paula kiinnittänyt sitä uudelleen.
- Nyt, koira! Saat riisua pikkuhousuni. Mutta teet sen hampaillasi. Polvillesi, koira!
Jaska nousi polviensa varaan ja nousi Paulan vartaloa vasten painaen nenänsä tämän pehmeään vatsaan. Jaska saattoi aavistaa houkuttelevan naisen tuoksun Paulan iholla. Pikkuhousujen yläreunaa oli vaikea saada hampaiden väliin, mutta lopulta Jaska onnistui. Alaspäin yritteliäästi riuhtomalla ja välillä Paulan takapuolella työtään jatkaen Jaska sai lopulta kiskottua Paulan pikkuhousut jalasta polviin asti, josta nainen antoikin niiden jo tipahtaa lattialle asti.
Jaska ei voinut irrottaa katsettaan Paulan siististi parturoidusta jalkovälistä, jonka keskellä erottuivat hyvin hieman raottuvat pillunhuulet. Paula nosti pikkarinsa lattialta ja asteli peilipöytänsä ääreen. Paulan megasuuret rinnat heijastuivat peilistä lisäten Jaskan odottavaa kiihkoa. Paula otti pöydän laatikosta teippirullan ja katkasi siitä hampaillaan sopivan teipinpätkän tullen sitten Jaskan luo.
-Nyt suu auki…
Totellen Jaska avasi suunsa ja Paula tunki pikkuhousunsa Jaskan suuhun. Ihan kokonaan ne eivät sinne mahtuneet, mutta Paula kruunasi näyn vetämällä teipin Jaskan suun yli poskesta poskeen, ettei Jaska voinut sylkeä pikkareita suustaan. Sitten Paula hymyili riettaasti.
- Nyt pääset mielihommaasi, Paula lupasi. Seuraa minua!
Jaska konttasi valtiattarensa perässä takaisin makuuhuoneeseen. Paula istui porontaljan peittämälle sängylle ja levitteli auliisti reitensä.
- Nyt! Nuole mua!
Enemmän kuin mielellään Jaska totteli ja asettui Paulan jalkoväliin alkaen ujosti lipsutella naisen turvonneita pillunhuulia ja pyöritellä kieltään Paulan klitoriksen ympärillä. Paulalla oli selvästi vaikeuksia pitää yllä tiukkaa ja asiallista komentolinjaansa. Erityisesti Jaska nautti Paulan näin puoliksi takakenossa istuessa paljastuvista suurista rinnoista, jotka nyt olivat kokonaan esillä nahkaliivien alta.
Jaska nuoli Paulan häpyhuulia ja tunki kieltään naisen kuumaan vakoon. Paula ääntelehti nautinnosta ja Jaska uskaltautui kohottamaan kätensä leipomaan Paulan taikinaisia tissejä, jotka eivät pysyneet piilossa Harley-Davidson –liivien alla. Jaska nipisteli ja venytteli Paulan nöpöttäviä nännejä ja Paula kiehnasi olkapäitään porontaljaan auttaen Jaskaa näin riisumaan kuumaksi käynyttä nahkaliiviä yltään. Viimein Paula oli täysin alasti.
- Odota, Paula hihkaisi, -Munhan täällä piti määrätä!
Paula käännähti kyljelleen ja määräsi Jaskan selälleen sängylle. Paula itse asettui ratsastusasentoon hajareisin Jaskan nivusten päälle, ja enempää selittelemättä tarttui Jaskan täysillä sojottavaan kaluun ja ohjasi sen liukkaille häpyhuulilleen. Jaskan aura upposi Paulan kosteaan peltoon ja Paula alkoi liikutella itseään ylös ja alas pitkin Jaskan kalun vartta. Jaskan kulli upposi juurtaan myöten aikuisen naisen ahnaaseen vittuun ja Paula heilui hänen päällään kuin heinämies megaluokan tissiensä sinkoillessa sinne tänne.
Jaska yritti naulita katseensa Paulan rintoihin ja nänneihin, mutta niin olivat ne liikkeessä kaiken aikaa, että miehellä oli vaikeuksia pysyä perässä. Jaska tarttui Paulaa kiinni tämän leveän naisellisesta lantiosta ja puski alta ylöspäin minkä jaksoi. Kohta hän tiesi tulevansa.
Jaskan orgasmi lähti jostain syvältä selkäytimestä ja tuntui päässä aivot räjäyttävänä ylimaallisena tunteena. Jaskan kalu purkautui kuin tulivuori syösten kuumaa laavaansa Paulan sisään ja naisen kaikkeinpyhin, kuuma kirnu lypsi Jaskan kupeista viimeisetkin lenmmennesteen pisarat. Voipunut oli Paulakin, sillä hän kaatui rähmälleen Jaskan päälle suuret rintansa vasten Jaskan rintakehää läjähtäen jääden siihen puuskuttamaan ja kokoamaan itseään ja vetämään henkeä. Heidän elimensä supistelivat pitkään sisäkkäin sydämenlyöntien tahtiin.
- No mitä mä sanoin, täällähän sitä ollaan!
Kumpikaan ei ollut huomannut missä vaiheessa kaksi nahkatakkista prätkäjengiläistä oli saapunut vuoteen viereen katsomaan, mutta jonkin aikaa he olivat siinä takuulla olleet. Joko ulkoovi oli ollut auki tai sitten näillä oli ollut avain Paulan asuntoon. Jaskan kalu oli yhä Paulan sisässä, kun toinen miehistä tarttui Paulaa takaapäin olkapäistä ja veti tämän pois Jaskan päältä. Jaskan mulkku muljahti maiskahtaen naisen turvallisesta vitusta tullessaan, ja toinen nahkatakkimiehistä tarttui oitis porontaljan kulmaan.
Selvästi Paula tunsi miehet, sillä vaikkakin yllättynyt ja kauhistunut, hän ei ruvennut huutamaan tai taistellut vastaan. Mitä sitten tapahtui kävikin hyvin nopeasti. Toinen miehistä heitti porontaljan kulman Jaskan alastoman vatsan yli ja kumartui sitten vuoteen laidan yli ja Jaskan ehtimättä reagoida mies oli jo pyöräyttänyt Jaskan ympäri tehden miehestä porontaljan kanssa siistin tortillarullan, josta vain Jaskan pää jäi näkyviin. Pikkuhousut teipattuina suussaan Jaska ei voinut edes huutaa.
- Se saatanan Nils kyllä käsitellään sekin kun löydetään…tuollaisia ohareita tekevät, toinen miehistä mumisi kiskoessaan Jaska-käärön sängyn päältä ja heittäen sen kevyesti olkapäälleen. Muuta eivät sitten miehet enää koko aikana puhuneetkaan eivätkä varsinkaan paljastaneet nimiään. Paulaa he käskivät pukeutumaan ja Jaska lähti kuljetukseen toisen miehen olkapäällä poikittain. Ulkona Jaska heitettiin vanhan Hiacen takaosaan ja auto lähti liikkeelle.
Oli ajettu hyvän matkaa ja yön täytyi olla aika pitkällä, kun Hiace viimein pysähtyi. Auton takaovi tultiin avaamaan ja isompi kaveruksista raahasi Jaska-käärön ulos ja otti sen taas olkapäilleen. Nyt Jaska tunnisti paikankin, he olivat Kaisaniemen puistossa rautatieaseman takana. Mies kantoi jonkinlaista turhaa rimpuilua yrittävän Jaskan jonkin pienen mäennyppylän päälle ja heitti sitten nyyttinsä siihen alas patsaan juurelle. Patsaan Jaska tunnisti hirvipatsaaksi.
Toisin kuin Jaska luuli, nyt ei seurannut raakaa pahoinpitelyä, vaan miehet lähtivät heti saman tien paikalta. Askelten äänet pakkaslumessa häipyivät pian ja Jaska kuuli Hiacen kaasuttavan pois.
Tästä olisi ollut nyt helppo nousta ja lähteä, sillä Jaskaahan ei oltu sidottu. Hänet oli kuitenkin kiedottu aika tiiviiksi paketiksi ja kädet olivat kylkiä vasten käärityn porontaljarullan sisällä niin tiiviisti, ettei niitä päässyt liikuttelemaan. Ainoa vaihtoehto oli siis pyöriä itsensä vapaaksi rullasta, mutta Jaska huomasikin pyörähtäneensä pieneen notkelmaan hirvipatsaan jalustaa vasten. Tästä hän ei jaksanut enää pyörähtää takaisin, mutta patsaan jalusta toimi toisella puolen topparina. Nalkissa oltiin.
Oli pimeää ja pakkasta. Huutaa ei voinut suussa olevien pikkuhousujen takia. Vaatteitakaan ei ollut tätä porontaljaa lukuun ottamatta. Talja suojaisi ja antaisi lämpöä jonkin aikaa, mutta kuinka kauan? Aamua kohden joku asemalle tulija varmasti löytäisi hänet, mutta olisiko se jo silloin myöhäistä?
Vanhalle parisängylle siitä tuli oikein tyylikäs päiväpeite. Parisänkyä ei Jaska ollut viitsinyt avioeronkaan jälkeen hävittää, sillä siinä oli hyvä nukkua. Välillä kaipasi kyllä jotain siihen vierelleen, mutta Margaretasta hän oli hiljalleen kasvanut eroon, eikä Margaretan kanssa olisi voinut keskustella todellisista taipumuksistaan.
Opiskelijakirjaston kirjastoneiti Paula oli ollut todellinen löytö. Kyllä Jaska muisti tuon kiharahiuksisen, yllättävän pitkän ja isorintaisen Paulan ennenkin nähneensä, mutta varsinainen yllätys tuli, kun Jaskan kaveri Nils oli paljastanut ryyppykaverilleen seksuaalisia perversioitaan, joiden Jaska yllätyksekseen huomasi vastaavan omiaan, ja kertoneen toteuttaneensa niitä juuri tuon samaisen kirjastoneidin kanssa. Paula kuulemma kirjoitti silloin tällöin alan lehtien S/M –palstoille. Alan naisia, siis, todella!
Jaska alkoi yhtäkkiä kiinnostua suuresti opiskelijakirjallisuudesta, vaikkei oikein tiennytkään mitä kulttuuriantropologit tekevät. Kirjaston tiskin takana istuva Paula oli kaunista katseltavaa. Hieman tiukka hymy, jos hymyä ensinkään, sinertävän tumma ja käkkäräinen hieman 80-lukulaisen runsas tukka, ja uhkeat utareet, ah, sellaista kokoa, että taisivat osua tietsikan näppäimistölle ennen käsiä. Paulasta suurine rintoineen tuli mieleen lipasto, jonka ylälaatikko oli unohtunut auki…
Jaska lähestyi Paulaa alan lehden kautta saaden lehden luovuttaman koodinumeron kautta tietoon sähköpostiosoitteen, jolla Paulaan sai yhteyttä. Muutaman yhteydenoton jälkeen Paula vastasi kirjoitteluihin ja kertoi olevansa valmis tapaamaan Jaskan.
Jaska saapui sinä aamupäivänä kirjastoon ja kirjastoneidiltä jälleen jonkin älyttömän, kirjastoon takuulla kuulumattoman kirjan kysymisen sijasta esittelikin tälle nettisalanimensä.
”Donna Negro”? Minä olen ”Revontulikaari”.
Kirjastoneidin silmät rävähtivät auki. Oliko taloyhtiön talonmies Jaska, tuo kaikkien tuntema pikku pyylevä nelikymppinen mies tuo hänen kirjeenvaihtokaverinsa?
- Puhu hiljempaa, Paula tunnusti, - Sinäkö siis…mistä moisen nimen keksit…”Revontulimies”?
- Harrastin aikoinaan paljon Lapissa käyntiä. Ja Nils opasti sun jäljille.
Molemmat tiesivät, ettei sillä palstalla, jolla he olivat tavanneet harrastettu Lapin-juttuja. Sokkotreffeissä oli aina tämä vika, ettei voinut tietää halusiko jatkaa houkuttelevalta tuntuneen kumppanin oikeasti nähdessään. Yhteinen ystävä Nils toimi tässä yhdistävänä siteenä. Paula kutsui Jaskan käymään luonaan lauantaipäivänä. Nils tulisi myös. Paulaa neuvoi osoitteensa.
Lauantai lähti hyvin käyntiin. Jaska saapui Paulan kämpille ensin, ja puoli tuntia myöhemmin soi ovikello ilmoittaen Nilsin saapuneen. Muutaman viinilasin jälkeen juttu alkoi luistaa sopivasti.
- Vau, millaisen porontaljan sä toit!, Paula ihasteli, - Lapin tuliaisia? Minulleko?
- Joo, valehteli Jaska sujuvasti.
- Tosi makee, Paula kehaisi ja kantoi porontaljan makuuhuoneeseen levittäen sen sängyn päälle.
Nils saapui myös seuraksi olohuoneeseen ja avasi pullon viiniä. Kolmikko nautti lasilliset, jonka jälkeen Nils sanoi lähtevänsä pois ja antavansa Jaskalle ja Paulalle tilaisuuden tutustua paremmin. Jaska ymmärsi Nilsin olevan jonkinlainen ”varmistaja”, joka takasi uuden vieraan rehellisyyden ja toimi samalla Paulan henkivartijana ja takuumiehenä.
- Päästään sitten asiaan, Paula sanoi salaperäisellä äänellä puoliuhkaavaan sävyyn, -Luulin jo, ettei Nils lähtisikään. Mennään makkarin puolelle!
Jaska seurasi Paulaa kuin hypnotisoituna. Makuuhuoneessa Paula otti käskevän roolin.
- Riisu vaatteet. Tästä et vähällä selviä, kun olet tänne asti uskaltanut...
Hiljaa Jaska riisui paitansa ja housunsa ja seisoi kohta ymmällään ja alasti Paulan mittailevan katseen alla. Kalu alkoi kovettua hieman.
- Käy vatsallesi tuohon sängylle taljan päälle, Paula komensi, ja Jaskahan totteli. Talja tuntui karkealta Jaskan vatsan alla.
Paula toi pienen tyynyn, jonka hän asetti Jaskan mahan alle, jolloin Jaskan puoliseisova aisa jäi hieman koholleen taljasta. Jaska tunsi Paulan kohta tarttuvan takaapäin Jaskan kulliin ja sitovan jotain sen ympärille. Jaska tunsi kulliinsa kiinnittyvän hihnan olevan jonkinlainen nahkahihna, joka kiedottiin kalun ympäri ja lukittiin tiukaksi tarrakiinnityksellä.
Paula veti hihnasta Jaskan jalkojen välistä taaksepäin, jolloin seisova kalu kovettui entisestään. Jos Jaskalla ei olisi seissyt, olisi hihna voinut luistaa kokonaan irti. Nyt Paula pystyi tällä hihnalla kiihottamaan ja kiristämään miestä miten tahtoi. Yksi nykäys ja seisokki oli varma.
Jaska ei voinut juuri nähdä mitä hänen selkänsä takana tapahtui, mutta hän arvasi Paulankin alkaneen riisua vaatteitaan. Kyljelleen kääntyen Jaska vilkaisi Paulaa ja näki tämän päällä olevan enää mustat pikkuhousut, ja kuinka Paulan ylävartaloa suojasi musta nahkainen liivi, joka oli kuitenkin napittamatta jättäen hyvin aavistettavan näkymän Paulan valtaviin ilmeisesti E-kupin rintoihin, joiden puolipallot kurkistivat liivien aukosta paljastaen myös laajat ruskeat nännipihat ja pitkät, kovat töröttävät nännit. Liivit vaikuttivat moottoripyöräilijän varustukseen kuuluvilta.
- Vai tirkistelet sinä!, Paula ärjäisi, -Nyt lähetään koira kävelylle! Konttaa!
Jaska konttasi alas sängystä ja kömpi lattialle alkaen kontata. Paula oli tarkka pitäessään hihnaa koko ajan sen verran tiukalla, ettei Jaskan kalu päässyt veltostumaan. Jaska konttasi ulos makuuhuoneesta Paulan seuratessa hihnan kanssa perässä.
- Sika...sikakoira...tekisi mieli potkaista sinua..., Paula sähisi. Samassa nainen oli toteuttanut uhkauksensa ja Jaska tunsi kipakan potkun takamuksissaan. Hihna kiristyi seisovan kullin ympärillä. Jaska kurkkasi taakseen ja mustatukkaisen käkkäräpää-Paulan yhtä mustien liivien paljastamat uhkeat, hivenen riippuvat utareet valtasivat hänen mielensä. Rytmikkäin nykivin liikkein Paula veteli hihnaa ja Jaska huomasi ettei voinut estää kulliaan laukeamasta. Jaskan kalu sykki ja ruiskutti kerta toisensa jälkeen valkoista siemennestettä eteisen parketille.
- Sotket vielä lattian!, Paula karjaisi, -Tuon saat kyllä siivota! Nuole!
Miksi moinen julmuus, oi valtiatar?, Jaska ajatteli nöyryytettynä ja kumartui nuolemaan omaa spermaansa tammiparketilta. Se maistui suolaiselta ja Jaska ihmetteli kuinka sitä saattoikin tulla niin paljon. Spermaa jäi roikkumaan rihmoina Jaskan nenästä ja leuasta, mutta lattia tuli lopulta siivottua. Kumma kyllä seisokki ei hellittänyt. Nahkatuppi tosin irtosi kalun ympäriltä eikä Paula kiinnittänyt sitä uudelleen.
- Nyt, koira! Saat riisua pikkuhousuni. Mutta teet sen hampaillasi. Polvillesi, koira!
Jaska nousi polviensa varaan ja nousi Paulan vartaloa vasten painaen nenänsä tämän pehmeään vatsaan. Jaska saattoi aavistaa houkuttelevan naisen tuoksun Paulan iholla. Pikkuhousujen yläreunaa oli vaikea saada hampaiden väliin, mutta lopulta Jaska onnistui. Alaspäin yritteliäästi riuhtomalla ja välillä Paulan takapuolella työtään jatkaen Jaska sai lopulta kiskottua Paulan pikkuhousut jalasta polviin asti, josta nainen antoikin niiden jo tipahtaa lattialle asti.
Jaska ei voinut irrottaa katsettaan Paulan siististi parturoidusta jalkovälistä, jonka keskellä erottuivat hyvin hieman raottuvat pillunhuulet. Paula nosti pikkarinsa lattialta ja asteli peilipöytänsä ääreen. Paulan megasuuret rinnat heijastuivat peilistä lisäten Jaskan odottavaa kiihkoa. Paula otti pöydän laatikosta teippirullan ja katkasi siitä hampaillaan sopivan teipinpätkän tullen sitten Jaskan luo.
-Nyt suu auki…
Totellen Jaska avasi suunsa ja Paula tunki pikkuhousunsa Jaskan suuhun. Ihan kokonaan ne eivät sinne mahtuneet, mutta Paula kruunasi näyn vetämällä teipin Jaskan suun yli poskesta poskeen, ettei Jaska voinut sylkeä pikkareita suustaan. Sitten Paula hymyili riettaasti.
- Nyt pääset mielihommaasi, Paula lupasi. Seuraa minua!
Jaska konttasi valtiattarensa perässä takaisin makuuhuoneeseen. Paula istui porontaljan peittämälle sängylle ja levitteli auliisti reitensä.
- Nyt! Nuole mua!
Enemmän kuin mielellään Jaska totteli ja asettui Paulan jalkoväliin alkaen ujosti lipsutella naisen turvonneita pillunhuulia ja pyöritellä kieltään Paulan klitoriksen ympärillä. Paulalla oli selvästi vaikeuksia pitää yllä tiukkaa ja asiallista komentolinjaansa. Erityisesti Jaska nautti Paulan näin puoliksi takakenossa istuessa paljastuvista suurista rinnoista, jotka nyt olivat kokonaan esillä nahkaliivien alta.
Jaska nuoli Paulan häpyhuulia ja tunki kieltään naisen kuumaan vakoon. Paula ääntelehti nautinnosta ja Jaska uskaltautui kohottamaan kätensä leipomaan Paulan taikinaisia tissejä, jotka eivät pysyneet piilossa Harley-Davidson –liivien alla. Jaska nipisteli ja venytteli Paulan nöpöttäviä nännejä ja Paula kiehnasi olkapäitään porontaljaan auttaen Jaskaa näin riisumaan kuumaksi käynyttä nahkaliiviä yltään. Viimein Paula oli täysin alasti.
- Odota, Paula hihkaisi, -Munhan täällä piti määrätä!
Paula käännähti kyljelleen ja määräsi Jaskan selälleen sängylle. Paula itse asettui ratsastusasentoon hajareisin Jaskan nivusten päälle, ja enempää selittelemättä tarttui Jaskan täysillä sojottavaan kaluun ja ohjasi sen liukkaille häpyhuulilleen. Jaskan aura upposi Paulan kosteaan peltoon ja Paula alkoi liikutella itseään ylös ja alas pitkin Jaskan kalun vartta. Jaskan kulli upposi juurtaan myöten aikuisen naisen ahnaaseen vittuun ja Paula heilui hänen päällään kuin heinämies megaluokan tissiensä sinkoillessa sinne tänne.
Jaska yritti naulita katseensa Paulan rintoihin ja nänneihin, mutta niin olivat ne liikkeessä kaiken aikaa, että miehellä oli vaikeuksia pysyä perässä. Jaska tarttui Paulaa kiinni tämän leveän naisellisesta lantiosta ja puski alta ylöspäin minkä jaksoi. Kohta hän tiesi tulevansa.
Jaskan orgasmi lähti jostain syvältä selkäytimestä ja tuntui päässä aivot räjäyttävänä ylimaallisena tunteena. Jaskan kalu purkautui kuin tulivuori syösten kuumaa laavaansa Paulan sisään ja naisen kaikkeinpyhin, kuuma kirnu lypsi Jaskan kupeista viimeisetkin lenmmennesteen pisarat. Voipunut oli Paulakin, sillä hän kaatui rähmälleen Jaskan päälle suuret rintansa vasten Jaskan rintakehää läjähtäen jääden siihen puuskuttamaan ja kokoamaan itseään ja vetämään henkeä. Heidän elimensä supistelivat pitkään sisäkkäin sydämenlyöntien tahtiin.
- No mitä mä sanoin, täällähän sitä ollaan!
Kumpikaan ei ollut huomannut missä vaiheessa kaksi nahkatakkista prätkäjengiläistä oli saapunut vuoteen viereen katsomaan, mutta jonkin aikaa he olivat siinä takuulla olleet. Joko ulkoovi oli ollut auki tai sitten näillä oli ollut avain Paulan asuntoon. Jaskan kalu oli yhä Paulan sisässä, kun toinen miehistä tarttui Paulaa takaapäin olkapäistä ja veti tämän pois Jaskan päältä. Jaskan mulkku muljahti maiskahtaen naisen turvallisesta vitusta tullessaan, ja toinen nahkatakkimiehistä tarttui oitis porontaljan kulmaan.
Selvästi Paula tunsi miehet, sillä vaikkakin yllättynyt ja kauhistunut, hän ei ruvennut huutamaan tai taistellut vastaan. Mitä sitten tapahtui kävikin hyvin nopeasti. Toinen miehistä heitti porontaljan kulman Jaskan alastoman vatsan yli ja kumartui sitten vuoteen laidan yli ja Jaskan ehtimättä reagoida mies oli jo pyöräyttänyt Jaskan ympäri tehden miehestä porontaljan kanssa siistin tortillarullan, josta vain Jaskan pää jäi näkyviin. Pikkuhousut teipattuina suussaan Jaska ei voinut edes huutaa.
- Se saatanan Nils kyllä käsitellään sekin kun löydetään…tuollaisia ohareita tekevät, toinen miehistä mumisi kiskoessaan Jaska-käärön sängyn päältä ja heittäen sen kevyesti olkapäälleen. Muuta eivät sitten miehet enää koko aikana puhuneetkaan eivätkä varsinkaan paljastaneet nimiään. Paulaa he käskivät pukeutumaan ja Jaska lähti kuljetukseen toisen miehen olkapäällä poikittain. Ulkona Jaska heitettiin vanhan Hiacen takaosaan ja auto lähti liikkeelle.
Oli ajettu hyvän matkaa ja yön täytyi olla aika pitkällä, kun Hiace viimein pysähtyi. Auton takaovi tultiin avaamaan ja isompi kaveruksista raahasi Jaska-käärön ulos ja otti sen taas olkapäilleen. Nyt Jaska tunnisti paikankin, he olivat Kaisaniemen puistossa rautatieaseman takana. Mies kantoi jonkinlaista turhaa rimpuilua yrittävän Jaskan jonkin pienen mäennyppylän päälle ja heitti sitten nyyttinsä siihen alas patsaan juurelle. Patsaan Jaska tunnisti hirvipatsaaksi.
Toisin kuin Jaska luuli, nyt ei seurannut raakaa pahoinpitelyä, vaan miehet lähtivät heti saman tien paikalta. Askelten äänet pakkaslumessa häipyivät pian ja Jaska kuuli Hiacen kaasuttavan pois.
Tästä olisi ollut nyt helppo nousta ja lähteä, sillä Jaskaahan ei oltu sidottu. Hänet oli kuitenkin kiedottu aika tiiviiksi paketiksi ja kädet olivat kylkiä vasten käärityn porontaljarullan sisällä niin tiiviisti, ettei niitä päässyt liikuttelemaan. Ainoa vaihtoehto oli siis pyöriä itsensä vapaaksi rullasta, mutta Jaska huomasikin pyörähtäneensä pieneen notkelmaan hirvipatsaan jalustaa vasten. Tästä hän ei jaksanut enää pyörähtää takaisin, mutta patsaan jalusta toimi toisella puolen topparina. Nalkissa oltiin.
Oli pimeää ja pakkasta. Huutaa ei voinut suussa olevien pikkuhousujen takia. Vaatteitakaan ei ollut tätä porontaljaa lukuun ottamatta. Talja suojaisi ja antaisi lämpöä jonkin aikaa, mutta kuinka kauan? Aamua kohden joku asemalle tulija varmasti löytäisi hänet, mutta olisiko se jo silloin myöhäistä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hmm, outoa miten se äijä yhdessä välissä nuolee naista, vaikka on pikkuhousut teipattuna suuhun???? :DDDD Jeespox
No sitä samaa minäkin ihmettelin.... missä välissä ne oli otettu pois ja kohta taas ukkojen ilmaannuttua oli suussa...
Vekkuli juttu juu, kiinnitin asiaan kyllä nopeasti huomiota.