Johannes Kastajan erityinen tehtävä

Johannes Kastaja saarnasi voimakkaasti parannuksesta ennen Jeesusta.
Vanhan testamentin profeetat olivat jokainen tavallaan Kuninkaan, Herran Jeesuksen tulon valmistajia. Erityistehtävä tien valmistajana juuri ennen Herran tuloa maailmaan oli Johannes Kastajalla.

Profeetta Jesaja ennusti Johannes Kastajasta, huutavasta äänestä, joka raivaa tien Herran tulolle (Jes. 40:3). Tuo merkillinen mies kulki kamelinkarvavaatteissa ja söi heinäsirkkoja ja hunajaa.

Hänen sanomansa oli selkeä: kaikkien tulee kääntyä, tehdä parannus, koska taivasten valtakunta on tullut lähelle (Matt. 3:2).

Vapahtaja on lähellä

Johannes saarnasi voimakkaasti ja kohti käyden. Fariseukset saivat kuulla olevansa ”käärmeen sikiöitä”, ja jokainen hedelmätön puu piti kaataa viitaten tällä kuulijoidensa sieluntilaan (Matt. 3:7–10). Samalla Johannes korosti, että luvatun Vapahtajan tulo oli lähellä.

Vaikka Johannes oli voimakas parannussaarnaaja, hän saarnasi Jumalan sanaa kaksiteräisenä, jollaiseksi myös heprealaiskirje elävän Jumalan sanan määrittää (Hepr. 4:12).

Silloin laki herättää synnintunnon ja evankeliumi antaa armon Jeesuksessa Kristuksessa.

Kuka Johannes Kastaja oli?

Päivän evankeliumitekstiä edeltävässä raamatunkohdassa Johannes oli kastamassa Betaniassa, johon oli lähetetty pappeja, leeviläisiä ja fariseuksia esittämään kysymyksiä. Kysymysten lähettäjät halusivat tietää, kuka Johannes Kastaja oli.

Johannes korosti olevansa Herran tulemisen edelläkävijä ja ”arvoton edes tämän kengännauhoja avaamaan” (Joh. 1:27).

Kun Jeesus saapui seuraavana päivänä Johannes Kastajan luo, Johannes puhui lyhyen saarnan, joka sisälsi koko Raamatun voimallisimman armolupauksen: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”.

Päivän evankeliumitekstissä, tätä tapahtumaa seuraavana päivänä hän Jeesusta sormella osoittaen toisti tuon saman kahdelle opetuslapselleen.

Jeesus lunasti kuolemallaan

Miksi Johannes kutsui Jeesusta Jumalan Karitsaksi? Karitsalla oli erityinen asema vanhan liiton uhrijumalanpalveluksessa. Pääsiäisaterialla piti valmistaa virheetön karitsa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.

Tuolloin Jumala määräsi israelilaiset teurastamaan nuoren karitsan, jonka verellä piti sivellä talojen ovenpielet. Sellaiset talot säästyivät kuoleman vierailulta (2. Moos. 12:3–7).

Jeesus Kristus on uuden liiton uhrikaritsa, joka uhrasi itsensä koko maailman syntien edestä. Pietari kirjoittaa tästä: ”Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä” (1. Piet. 1:18–19).

Anteeksiantamus kuuluu yhä

Johannes Kastajan lausuma ”Jumalan Karitsa”, joka on meille tuttu myös ehtoollismessusta, sisältää ihanan ja lohduttavan evankeliumin. Missä Jumalan lapset kokoontuvat sanan äärelle, siellä osoitetaan samaa Jumalan Karitsaa, Jeesusta Kristusta, Vapahtajaamme.

Pelastus ja iankaikkinen elämä on mahdollista vain yksin hänen ansionsa tähden. Johanneksen tavoin meidän tulee turvata Kristuksen valmistamaan vanhurskauteen ja kuuluttaa anteeksiantamusta hänen nimessään.

Myös tämän päivän kristityt on lähetetty viemään ja pitämään esillä sanomaa viattoman uhrikaritsan, Herran Jeesuksen, sovintotyöstä tähän adventin aikaa elävään maailmaan.

Kari Kaunisto