Johannes Kastaja saarnasi voimakkaasti parannuksesta ennen Jeesusta.
Vanhan testamentin profeetat olivat jokainen tavallaan Kuninkaan, Herran Jeesuksen tulon valmistajia. Erityistehtävä tien valmistajana juuri ennen Herran tuloa maailmaan oli Johannes Kastajalla.
Profeetta Jesaja ennusti Johannes Kastajasta, huutavasta äänestä, joka raivaa tien Herran tulolle (Jes. 40:3). Tuo merkillinen mies kulki kamelinkarvavaatteissa ja söi heinäsirkkoja ja hunajaa.
Hänen sanomansa oli selkeä: kaikkien tulee kääntyä, tehdä parannus, koska taivasten valtakunta on tullut lähelle (Matt. 3:2).
Vapahtaja on lähellä
Johannes saarnasi voimakkaasti ja kohti käyden. Fariseukset saivat kuulla olevansa ”käärmeen sikiöitä”, ja jokainen hedelmätön puu piti kaataa viitaten tällä kuulijoidensa sieluntilaan (Matt. 3:7–10). Samalla Johannes korosti, että luvatun Vapahtajan tulo oli lähellä.
Vaikka Johannes oli voimakas parannussaarnaaja, hän saarnasi Jumalan sanaa kaksiteräisenä, jollaiseksi myös heprealaiskirje elävän Jumalan sanan määrittää (Hepr. 4:12).
Silloin laki herättää synnintunnon ja evankeliumi antaa armon Jeesuksessa Kristuksessa.
Kuka Johannes Kastaja oli?
Päivän evankeliumitekstiä edeltävässä raamatunkohdassa Johannes oli kastamassa Betaniassa, johon oli lähetetty pappeja, leeviläisiä ja fariseuksia esittämään kysymyksiä. Kysymysten lähettäjät halusivat tietää, kuka Johannes Kastaja oli.
Johannes korosti olevansa Herran tulemisen edelläkävijä ja ”arvoton edes tämän kengännauhoja avaamaan” (Joh. 1:27).
Kun Jeesus saapui seuraavana päivänä Johannes Kastajan luo, Johannes puhui lyhyen saarnan, joka sisälsi koko Raamatun voimallisimman armolupauksen: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”.
Päivän evankeliumitekstissä, tätä tapahtumaa seuraavana päivänä hän Jeesusta sormella osoittaen toisti tuon saman kahdelle opetuslapselleen.
Jeesus lunasti kuolemallaan
Miksi Johannes kutsui Jeesusta Jumalan Karitsaksi? Karitsalla oli erityinen asema vanhan liiton uhrijumalanpalveluksessa. Pääsiäisaterialla piti valmistaa virheetön karitsa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
Tuolloin Jumala määräsi israelilaiset teurastamaan nuoren karitsan, jonka verellä piti sivellä talojen ovenpielet. Sellaiset talot säästyivät kuoleman vierailulta (2. Moos. 12:3–7).
Jeesus Kristus on uuden liiton uhrikaritsa, joka uhrasi itsensä koko maailman syntien edestä. Pietari kirjoittaa tästä: ”Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä” (1. Piet. 1:18–19).
Anteeksiantamus kuuluu yhä
Johannes Kastajan lausuma ”Jumalan Karitsa”, joka on meille tuttu myös ehtoollismessusta, sisältää ihanan ja lohduttavan evankeliumin. Missä Jumalan lapset kokoontuvat sanan äärelle, siellä osoitetaan samaa Jumalan Karitsaa, Jeesusta Kristusta, Vapahtajaamme.
Pelastus ja iankaikkinen elämä on mahdollista vain yksin hänen ansionsa tähden. Johanneksen tavoin meidän tulee turvata Kristuksen valmistamaan vanhurskauteen ja kuuluttaa anteeksiantamusta hänen nimessään.
Myös tämän päivän kristityt on lähetetty viemään ja pitämään esillä sanomaa viattoman uhrikaritsan, Herran Jeesuksen, sovintotyöstä tähän adventin aikaa elävään maailmaan.
Kari Kaunisto
Vanhan testamentin profeetat olivat jokainen tavallaan Kuninkaan, Herran Jeesuksen tulon valmistajia. Erityistehtävä tien valmistajana juuri ennen Herran tuloa maailmaan oli Johannes Kastajalla.
Profeetta Jesaja ennusti Johannes Kastajasta, huutavasta äänestä, joka raivaa tien Herran tulolle (Jes. 40:3). Tuo merkillinen mies kulki kamelinkarvavaatteissa ja söi heinäsirkkoja ja hunajaa.
Hänen sanomansa oli selkeä: kaikkien tulee kääntyä, tehdä parannus, koska taivasten valtakunta on tullut lähelle (Matt. 3:2).
Vapahtaja on lähellä
Johannes saarnasi voimakkaasti ja kohti käyden. Fariseukset saivat kuulla olevansa ”käärmeen sikiöitä”, ja jokainen hedelmätön puu piti kaataa viitaten tällä kuulijoidensa sieluntilaan (Matt. 3:7–10). Samalla Johannes korosti, että luvatun Vapahtajan tulo oli lähellä.
Vaikka Johannes oli voimakas parannussaarnaaja, hän saarnasi Jumalan sanaa kaksiteräisenä, jollaiseksi myös heprealaiskirje elävän Jumalan sanan määrittää (Hepr. 4:12).
Silloin laki herättää synnintunnon ja evankeliumi antaa armon Jeesuksessa Kristuksessa.
Kuka Johannes Kastaja oli?
Päivän evankeliumitekstiä edeltävässä raamatunkohdassa Johannes oli kastamassa Betaniassa, johon oli lähetetty pappeja, leeviläisiä ja fariseuksia esittämään kysymyksiä. Kysymysten lähettäjät halusivat tietää, kuka Johannes Kastaja oli.
Johannes korosti olevansa Herran tulemisen edelläkävijä ja ”arvoton edes tämän kengännauhoja avaamaan” (Joh. 1:27).
Kun Jeesus saapui seuraavana päivänä Johannes Kastajan luo, Johannes puhui lyhyen saarnan, joka sisälsi koko Raamatun voimallisimman armolupauksen: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”.
Päivän evankeliumitekstissä, tätä tapahtumaa seuraavana päivänä hän Jeesusta sormella osoittaen toisti tuon saman kahdelle opetuslapselleen.
Jeesus lunasti kuolemallaan
Miksi Johannes kutsui Jeesusta Jumalan Karitsaksi? Karitsalla oli erityinen asema vanhan liiton uhrijumalanpalveluksessa. Pääsiäisaterialla piti valmistaa virheetön karitsa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
Tuolloin Jumala määräsi israelilaiset teurastamaan nuoren karitsan, jonka verellä piti sivellä talojen ovenpielet. Sellaiset talot säästyivät kuoleman vierailulta (2. Moos. 12:3–7).
Jeesus Kristus on uuden liiton uhrikaritsa, joka uhrasi itsensä koko maailman syntien edestä. Pietari kirjoittaa tästä: ”Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä” (1. Piet. 1:18–19).
Anteeksiantamus kuuluu yhä
Johannes Kastajan lausuma ”Jumalan Karitsa”, joka on meille tuttu myös ehtoollismessusta, sisältää ihanan ja lohduttavan evankeliumin. Missä Jumalan lapset kokoontuvat sanan äärelle, siellä osoitetaan samaa Jumalan Karitsaa, Jeesusta Kristusta, Vapahtajaamme.
Pelastus ja iankaikkinen elämä on mahdollista vain yksin hänen ansionsa tähden. Johanneksen tavoin meidän tulee turvata Kristuksen valmistamaan vanhurskauteen ja kuuluttaa anteeksiantamusta hänen nimessään.
Myös tämän päivän kristityt on lähetetty viemään ja pitämään esillä sanomaa viattoman uhrikaritsan, Herran Jeesuksen, sovintotyöstä tähän adventin aikaa elävään maailmaan.
Kari Kaunisto
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oliko tuo saarna nyt ollenkaan kelvollinen veeälsaarna kun en huomannut ollenkaan mainittavan--usko kaikki syntisi anteeks.... enkä myöskään Jumalan valtakuntaan kutsua eli veeälseuroihin!
joko on nyt oppi riitautunut itsensä kanssa vai mistä on kysymys.
Ohon?
Hienoa, että saarnaaja on huomannut sen, miten löytyy pelastus, syntien anteeksi antaminen, sekä keneen parannus tehdään.
Saul Tarsolainen teki samoin.
Hän teki parannuksen Jumalasta Jeesukseen, kuten kaikki nekin uskovat, jotka saavat oikeuden Messiaaniseen kansaan kulumisesta, ainoasta tiestä pelastukseen.
Jumala usko ei pelasta. Ainoastaan usko Jeesukseen luvattuna Messiaana.
Juuri noin, näkee ettet ole vellu, olet REHELLINEN.
Kiitos.
Sain aikoinaan tarpeeksi tuosta lahkosta ja löysin Jeesuksen, Kuninkaan, ja usko Häneen riittää.
r
Parannusta tehdään synneistä. Saalemin harhaa ja Jumalan pilkkaa.
Mark.11:
22 Jeesus sanoi heille: "Uskokaa Jumalaan
Pelastaako usko Jumalaan?
Missähän se on kirjoitettu.
Kysymyksessä on käännösvirhe.
Alkutekstissä, arameassa se on kuten kreikassakin seuraavasti;
22. Ja Jeshua vastasi ja sanoi heille, ”olkoon teissä Jumalan uskollisuus.”
MARK 1:1-5; Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. Niin kuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi". "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ’Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi’", niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Johannes kastoi Jordanilla ihmisiä parannuksen kasteella, kun ihmiset tunnustivat syntinsä.
Johannes ei kastanut ketään ilman syntien tunnustamista.
Johanneksen kaste kuului vain niille, jotka tunnustivat syntinsä.
Johanneksen kaste erotti ne, jotka eivät tunnustaneet syntejänsä sekä ne, jotka tunnustivat syntinsä.
Johanneksen kaste ei ole uuden liiton kaste, vaan hän kastaessaan ihmisiä valmisteli heitä tulevan uuden liiton Jumalanpalvelus järjestykseen.
Johannes kastaja oli viimeinen vanhan liiton Jumalan sanansaattaja.
Johanneksen tehtävä oli valmistaa vanhan liiton kansaa kohtamaan Jeesus, se luvattu messias, jonka kautta vanha liitto väistyisi ja uusi liitto asetettaisiin tilalle.
Muuten, kysymys perään, miksi Johannes söi heinäsirkkoja.
Mark. 1:6
Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.
r
Saarnasi Johannes Mooseksen nimeen syntejä anteeksi? Hankala kysymys joka paljastaa lestafiolaisvalheen onttouden.