uskontosi ikinä? Tuntuuko, että elät kovien sääntöjen keskellä? Eihän uskonto saa ahdistaa, mutta varmaan ahdistaa moniakin tiukkuus ja jyrkkyys.
On tietenkin hieno tunne ajatella olevansa maailmassa mutta ei maailmasta, olla parempi kuin toisin uskovat, sillä onhan se hienoa ajatella pääsevänsä itse taivaaseen ja ajatella että esim ei tuo ilkeä naapuri kuitenkaan taivaaseen tule..onko näin?
On tietenkin hieno tunne ajatella olevansa maailmassa mutta ei maailmasta, olla parempi kuin toisin uskovat, sillä onhan se hienoa ajatella pääsevänsä itse taivaaseen ja ajatella että esim ei tuo ilkeä naapuri kuitenkaan taivaaseen tule..onko näin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miten ajattelen naapurista? Toivon, että hänkin saisi parannuksen armon. En toivo kenenkään joutuvat kadotukseen.
Pikemminkin päinvastoin. En ole ikinä ajatellut eläväni "kovien sääntöjen keskellä", vaikka mielestäni osaan kyllä ajatella omilla aivoillani. En ota kantaa terminologiaan - onko kyseessä neuvo, ohje, sääntö, määräys vai mikä lie - sillä kun uskonasiat ovat kohdallaan, ei asialla ole merkitystä. Joka tuntee tämän sydämessään, tietää mitä tarkoitan.
Pakko vielä puuttua tuohon lasueeseen, että "onhan se hienoa ajatella pääsevänsä itse taivaaseen ja ajatella että esim ei tuo ilkeä naapuri kuitenkaan taivaaseen tule..". Kun ei aina ole varma omastakaan taivaaseenpääsystä, niin ei ole varaa ajatella noin, minulla eikä muillakaan. Ja kyllähän asia on niin, että myös vl:ät toivovat, että mahdollisimman moni pelastuisi.
minulla on sielunrauha, mielenrauha, Jumalan rauha sydämessäni, joka on koko elämäni tärkein asia.
Muita ihmisiä sen sijaan tämä usko näyttäisi ahdistavan enemmän kuin minua.
Totean, että toisaalta se on melko huvittavakin piirre..;)
rukoilee, että kaikki ihmiset käsittäisivät parannuksen armon ja pääsisivät taivaaseen.