mutta pistää miettimään riittääkö sulla empatiakyky, kun kerron kaiken niin kuin asiat on. Minua hieman epäilyttää, että sinä saatat vain nauraa koko asialle, ja ehkä osittain järkytyt, että minunlaiseni mies menee rakastumaan kaltaiseesi naiseen. Ehkä voisin jopa uskaltaa, jos voisin tietää, että olet sellainen sisältä, mitä ulospäin vaikutat. Olen vain pettynyt monta kertaa, koska ulkokuori on ollut toista kuin miltä näyttää. Ei vain voi tietää. Kasvoni haluaisin säilyttää silmissäsi, ja siksi en ehkä koskaan kirjoita.
Kyllä minä sinulle kirjoittaisin
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei kait sitä tiedä ellei kerro?
Kirjoita, olen itse empatia ja sympatia. Olisitpa hän, jolla numeroni. Toivota edes hyvää joulua.
Onko se hiljaa oleminenkaan reilua
Mihin kirjoittaisit jos kirjoittaisit? Sähköpostiin vai tekstarin vai whatsappiin tms? Vai ihan romanttisesti kirjeen :)
Saat itse valita.
Romantiikkaa olisi luvassa aika annos. Kestätkö?
Laitanpa tähän tähdenlennon🌠 ja toivon!
Toivettahan ei saa sanoa ääneen, mutta vink vink....kohta luen spostini🙂
Ei tuollaisessa voi menettää kasvoja. Arvostaisin yli kaiken.
Mitä tarkoittaa "minunlaiseni mies" ja "kaltaisesi nainen", miksi koet että hän on jotenkin sinun yläpuolella ja pistät hänet jalustalle?
En pistä jalustalle, mutta tunne on tietysti voimakas eikä niitä voi noin vain suitsia.
"Minunlaiseni mies, kaltaisesi nainen"? Eli oletteko erilaisia kuin yö ja päivä, vai mihin tuo viittasi?
Ei olla niin erilaisia.
Laita minulle viestiä! Kyllähän minullakin on varjoni, mutta sinun suhteen olen kyllä aikeissani täysin vilpitön.
Saisin rauhan jo siitä kun vaan otat minkä vain pienen kontaktin. Tämä hiljaisuus on todella vaikeaa sietää. Omat arvottomuuden tunteeni ja pelko siitä, että kuvittelin vaan kaiken on hankalinta.
Vaikea kuvitella, että sinulla olisi arvottomuuden tunteita. Kyllä me olemme yhteyksissä, se on varmaa, mutta koska ja kuinka, on vielä epäselvää.
Kiitos.. odotan, mutta melko piinallista.
Kirjoitin tähän niin monta erilaista vastausta, mutta en saa ilmaistua itseäni normaalisti.
Sivusta osallistun, kun olisin voinut sanoa ihan samoin kuin aiempi kommentoija, ja "hän" taas voisi luulla, ettei minulla ole arvottomuuden tunteita jne. Kyllä niitä on. Olen vain aina osannut peittää ne hyvin.
Mitä aloitukseen tulee, niin nykyään osaisin suhtautua empaattisesti tunnustukseesi, vaikka olisit joku muukin kuin hän. Vaan jos olisit hän ja tekisit suuria tunnustuksia, niin en tiedä miten reagoisin. Ehkä pyörtyisin. Tai itkisin ja nauraisin ja sekoaisin.
Luulen, että saisin sydämentykytyksiä jo mistä tahansa viestistä, joten voitko ensin laittaa vaikka "mitä kuuluu", että ehdin hetken tasata ja kasata itseäni. Olisi ikävää saada slaagi tai hermoromahdus heti tuollaisen tunnustuksen perään. Vastaan kyllä (tärisevin käsin) ja ilmaisen jotenkin sen, että viestisi on iloinen yllätys.
Mä oon sopuisa kuin ääää sopuli.
Entä jos mietin samoja asioita että mitä jos nauratkin minulle..
Onko tullut mieleesi että saatamme tuntea samanlaista epävarmuutta toisistamme kun ei kuitenkaan vielä tunneta niin hyvin..?
Kuuntelen ja olen luottamuksesi arvoinen .
Kuulostaa hyvltä, kuulostat jopa häneltä.
Emme tunne vielä niin hyvin, mutta jotakin kuitenkin. Toinen paremmin.
Jos osoittautuu, että haluat jutella, niin...
Jos olisit hän, tiedän olevani hänelle tärkeä ja rakas. Onhan hän kirjoittanut minusta vuosien mittaan monta sydäntä rastavaa tekstin pätkää.
Hän tietää minun olevan herkkärakenteinen kaunosielu. Vahvuuteni on korkea tunneäly, mutta se on myös samalla heikkouteni (hän ymmärtää, koska on samanlainen).
Toivon hänen kirjoittavan samat sanat, jotka hänelle aikoinaan sydämen muodossa annoin, mutta suomeksi tällä kertaa...
Minulle on moni avautunut ja voin sanoa koskaan en olen toista pilkannut. Olen kiltti, mutta väsynyt. Väsynyt taistelemaan ajatusta miksi nyt, koska on nyt yms..
Miksi pitäisi kirjoittaa? Etkö voi puhua puhelimessa, tai kasvotusten, hänen kanssaan?
Jos olisit hän, niin varmaan tiedät, että haluaisin tavata sinua ja jutella kunnolla muustakin kuin, mistä tähän saakka on puhuttu, vaikka se vaatisikin erityiset olosuhteet ja myös rohkeutta. Mutta saat myös kirjoittaa, varmasti tiedät myös, että olen luottamuksesi arvoinen nyt ja aina, etkä menettäisi myöskään "kasvojasi", etkä välejämme. Jos niitä välejämme haluamme syventää, se vaatii avoimuutta ja luottamusta molemmilta ja ainakin itse olisin valmis, vaikka en tunnekaan sinua vielä paljoakaan.