Kuinka paljon tiedätte kaksoisliekkiteoriasta? Olisiko järkeenkäypää, että kipeäksi koettu ihmissuhde olisikin mahdollisuus kehittyä paremmaksi itseksesi? Mitä ajattelette siitä, että itsetarkoitus ei olisikaan yhteenpäätyminen, vaan kaikki tapahtuukin oman itsesi takia?
Olen selvittänyt asiaa. Asiasta on olemassa hömppäväitteitä, että liekkiparit eivät pysty elämään erossa toisistaan. Mutta mielestäni luotettavampi lähde kertoo aivan muuta. Harva saa tuota toista liekkipariaan tässä elämässä, ei ehkä edes seuraavassakaan.
Kaiken tarkoitus olisikin vain kehittyä paremmaksi itsekseen ja oppia rakastamaan. Rakastamaan ensin itseään ja sitä kautta myös muita. Ja jos kaksoisliekit lopulta päätyvät yhteen, olisi se vaan sivutuote, ei päämäärä.
Lyhyesti kaksoisliekkiteorian voisi kiteyttää jotakuinkin näin. Tapaat henkilön, joka herättää sinussa voimakkaita tunteita. Tunteet eivät ole ainoastaan positiivisia. Hän vetää sinua voimakkaasti puoleensa, mutta tulee vaihe, jolloin alat karttelemaan häntä.
Kaikista epätoivoisista yrityksistä ja kovasta kivusta huolimatta, et pääse hänestä eroon. Tuo toinen henkilö nostaa jatkuvasti pintaan asioita, joita et itsessään haluaisi nähdä. Hän osaa painaa aina siitä nappulasta, mikä suistaa sinut pois raiteiltaan. Hän on kuin peili sinulle, alat nähdä ja kokea elämääsi ja itseäsi laajemmin.
Joudut käsittelemään niitä asioita itsessäsi, mitä et muuten edes miettisi. Mitä ajattelette tästä?
Olen selvittänyt asiaa. Asiasta on olemassa hömppäväitteitä, että liekkiparit eivät pysty elämään erossa toisistaan. Mutta mielestäni luotettavampi lähde kertoo aivan muuta. Harva saa tuota toista liekkipariaan tässä elämässä, ei ehkä edes seuraavassakaan.
Kaiken tarkoitus olisikin vain kehittyä paremmaksi itsekseen ja oppia rakastamaan. Rakastamaan ensin itseään ja sitä kautta myös muita. Ja jos kaksoisliekit lopulta päätyvät yhteen, olisi se vaan sivutuote, ei päämäärä.
Lyhyesti kaksoisliekkiteorian voisi kiteyttää jotakuinkin näin. Tapaat henkilön, joka herättää sinussa voimakkaita tunteita. Tunteet eivät ole ainoastaan positiivisia. Hän vetää sinua voimakkaasti puoleensa, mutta tulee vaihe, jolloin alat karttelemaan häntä.
Kaikista epätoivoisista yrityksistä ja kovasta kivusta huolimatta, et pääse hänestä eroon. Tuo toinen henkilö nostaa jatkuvasti pintaan asioita, joita et itsessään haluaisi nähdä. Hän osaa painaa aina siitä nappulasta, mikä suistaa sinut pois raiteiltaan. Hän on kuin peili sinulle, alat nähdä ja kokea elämääsi ja itseäsi laajemmin.
Joudut käsittelemään niitä asioita itsessäsi, mitä et muuten edes miettisi. Mitä ajattelette tästä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oma kantani tähän hömppä-asiaan. Mielestäni kaksoisliekit on tarkoitettu yhteen, mutta sielunkumppaneita ei. Sielunkumppani voi olla vanhempi, lapsi, joku tuttava jne, mutta kaksoisliekki aina joku rakastaja/-tar.
Siten, vaikka voi tulla välirikko kaksoisliekin kanssa, niin silloin tarkoitus on palata yhteen myöhemmin kun on kasvettu kumpikin tahoillaan.
Nimittäin, jos ei kaksoisliekit palaa yhteen, niin silloin he ovat tuomitut syntymään jälleen uudelleen, ties kuinka monta kertaa, kunnes taas löytävät toisensa.
Tuomittu tai ei. Ajattelen itse, että silloin ollaan jo aika pitkällä ja opittu riittävästi, jos ei tarvitse enää syntyä uudestaan. Ei ihan helppo juttu, saati nopea, ajattelisin.
Siis ja aapeeltä oli tämä.
Samantyyppisiä ajatuksia itselläkin. Tärkeintä on tosiaan oma sisäinen työ, omien haavojen käsittely ja eheytyminen sekä ehdottoman rakkauden oppiminen.
Elämässäni on ollut mies, jonka kohtaaminen tuntui aikanaan kuin olisin löytänyt vihdoin tieni kotiin. Aika pian esiin nousi kuitenkin asioita, jotka saivat kuherruskuukauden rakoilemaan. Olemme säännöllisen epäsäännöllisesti palanneet eri tavoin toistemme elämään. Vähän vuorotellen toinen ikäänkuin pakenee toista. Yleisimmin pakenija on ollut hän. Edelleen jollain tasolla uskon, että päädymme lopulta yhteen, kunhan molemmat ovat käsitelleet omat haavansa ja olemme molemmat valmiita aitoon rakkauteen. Päädyimme yhteen tai ei, olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä, että hän tietämättän pakotti minut tekemään töitä itseni kanssa ja opetti minut rakastamaan aidosti itseäni ja häntä.
Hienoa kuulla! Onnea matkallesi! :) aapee
Lämmin kiitos. :-) Aika näyttää miten käy...
Itse yritän ajatella, että asiat menee niin kuin niiden pitääkin. Tunnen silti suurta ikävää erästä tiettyä ihmistä kohtaan. Yksinolo on minulle vaikeaa ja oletankin, että nyt opetellaan sitä lajia :), sekä opettelen olemaan itselleni armollisempi. Yhä useammin tunnen oloni paremmaksi omissa nahoissani. Ehkä siitä tulee vielä pysyvämpi olotila :)
Uskon, että rakastan häntä, siten kuin tässä kohtaa osaan rakastaa. Ja vaikkei hän elämääni enää millään lailla tulisikaan, en pystyisi elämään kuten ennen häntä. Eli haluan oppia olemaan yksinkin ja opetella nauttimaan siitä.
Kuuntelen enemmän intuitiotani, etten joutuisi enää tilanteisiin, mitkä olen jo kokenut (monta kertaa!) . Ja tässä viittaan menneitä parisuhteitani, joista kyllä olen varmasti jotain oppinutkin.
Myös minä uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja asiat menevät niinkuin on tarkoitettu. Tärkeintä on pitää positiivinen ajatusmaailma, kohdella muita ihmisiä hyviä ja opetella nauttimaan elämästä myös yksin. Itse olen ollut yksin jo useampia vuosia, vaikka elämäni on aina välillä kohdannut hänen elämänsä kanssa. Koen olevani onnellinen, vaikka kaipaankin häntä. Olen myös ollut onnellinen hänen puolestaan, kun hän on välillä seurustellut toisen kanssa. Alkuun se oli tosi tuskallista, mutta kun lopulta ymmärsin sen, että kaikella on tosiaan tarkoituksensa, osasin suhtautua asiaan toisin.
Elämä ei tosiaankaan ole aina helppoa, kun on vahvoja tunteita toista kohtaan. Tiedän miltä se on voinut sinusta tuntua. Uskon, että tuolla elämänkokemuksellasi ja viisaudellasi elämäsi menee oikeaan, sekä parempaan suuntaan ! Tsemppiä <3 aapee
Kiitos, samoin sinulle. <3
En tiedä onko se ihan noinkaan. Itse rakastan itseäni sellaisena kuin olen ja vaikka olen kokenut toisen ihmisen kaksoisliekikseni, en siti tarvitse välttämättä tarvitse häntä elämääni. On vaikea sanoa sitä, että johtuuko se siitä etten voi hyvin eikä ole jaksamista sellaiseen että pitäisi ruveta tutustumaan. Ehkä se selviää joskus vuosien päästä, että kiinnostunko enää kenestäkään, Jos näin on silloin se tarkoittaa sitä, ettei minulla ole ollut lainkaan tarvetta tutustua keneenkään koskaan.
Mies ja nainen ovat kaksi yhdensuuntaista suoraa, ja yhdensuuntaisten suorien luonteeseen kuuluu etteivät ne milloinkaan kohtaa.
https://youtu.be/ZI7IKwsU014
Tämä ei kai liittynyt kaksoisliekki-teemaan? :) Aapee
Kaksoisliekistä en niin tiedä mutta elämässäni on yksi ihminen, joka ilmaantui uutena tuttavuutena elämääni muutamia vuosia sitten hyvin erikoisella tavalla.
Voimakkaita tunteita kyllä hän herätti heti mutta ei vihastusta eikä ihastusta, jotain outoa tosi voimakasta.
Erikoisesti olemme kuuluneet toistemme elämään vaikka ei juurikaan olla edes tekemisissä. En käsitä vieläkään mistä oikein on kyse mutta jotain vahvaa määrittelemätöntä meidän välillä on.
En. Ihan humpuukia koko teoria.