Pohjalainen perunalaatikko?

Anonyymi

Kaikki ovat innoissaan imelletystä perunalaatikosta. Itse en pidä sitä maultaan kovin kummoisenakaan. Mutta perheessämme on perinteinen "pohjalainen perunalaatikko" vakiona aina jouluna.

Perunalaatikkoa ei imelletä, mausteena on siirappia, kanelia, suolaa ja voita. Ja ON MAKUA! En ole mistään löytänyt mainintaa tästä laatikosta. Onko muilla kokemuksia tästä? Monet pohjalaisetkaan eivät tunne tätä ruokaa. Mutta ainakin Kurikan ja Peräseinäjoen seudulla tämä on ollut tunnettu.

Ohje on saatu isoäidiltäni Peräseinäjoelta. Kyseinen laatikko on kuulunut minun perheen joulupöytään aina. Vaimoni ei tästä juuri välitä, joten olen opetellut tekemään sen itse.

16

1979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Lisäyksenä vielä ohjeeseen. Unohdin mainita, että laatikkon tulee ripaus jauhoja.

      • Anonyymi

        Onhan tämä yleisesti koko maassa tunnettu ohje. Kun perinteinen imelletty perunalaatikko tuottaa melkoisia ongelmia, niin moni on siirtynyt valmistamaan siirapilla tai sokerilla tai molemmilla makeutettua perunalaatikko ja se voidaan maustaa esimerkiksi jouluisilla mausteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tämä yleisesti koko maassa tunnettu ohje. Kun perinteinen imelletty perunalaatikko tuottaa melkoisia ongelmia, niin moni on siirtynyt valmistamaan siirapilla tai sokerilla tai molemmilla makeutettua perunalaatikko ja se voidaan maustaa esimerkiksi jouluisilla mausteilla.

        Olisko laittaa jotain linkkiä? En vain ole onnistunut löytämään kyseistä ohjetta mistään muualta (paitsi isoäitini ohjeesta). Olisi kiva kokeilla muitakin vastaavia laatikoita vähän eri tavoilla tehtynä.
        T: Aloittaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko laittaa jotain linkkiä? En vain ole onnistunut löytämään kyseistä ohjetta mistään muualta (paitsi isoäitini ohjeesta). Olisi kiva kokeilla muitakin vastaavia laatikoita vähän eri tavoilla tehtynä.
        T: Aloittaja

        Siirapilla tai sokerilla tai fariinisokerilla makeutettu perunalaatikko.

        1 kg muussiperunoita
        n.1 ruokalusilallinen jauhoja
        n. 1 dl siirappia tai vastaava määrä sokeria tai fariinisokeria. maun mukaan
        30-50 g voita
        n. 5 dl maitoa, määrä vaihtelee suuresti lajikkeen ja myös tavoitteen mukaan
        n. 1 teelusikallinen suolaa
        maustetaan maun mukaan, monien mielestä maustamatta paras

        Keitetään kattilassa hyvin pestyt perunat kuorineen.
        Kaadetaan vesi pois ja soseutetaan perunat. Osan vedestä voi käyttää soseeseen, mutta kaiken veden voi kaataa pois.
        Perunat voi myös kuoria raakoina ja keitetään kypsiksi hyvin pienessä vesimäärässä ja soseutetaan huolellisesti keittoveteen.
        Voi lisätään soseeseen ohuina siivuina sulamaan.
        Lisää kuumennettu maito niin että saadaan notkea puuro.
        Haluttessa voi lisätä jauhoja.
        Lisää suola. Lisää mausteet jos maustetaan.
        Tarkista maku maistamalla.
        Laita sose voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle voinokareita. Pinnalle voi ripotella korppujauhoa.
        Sosetta voi paistaa aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun soseen pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen ja kupliminen rauhoittuu.
        Sosetta paistetaan 2-3 tuntia.

        HUOM.
        Kaikki raaka-aineet voi sekoittaa kattilassa kerralla ja laitetaan voassa paistumaan.


      • "Unohdin mainita, että laatikkon tulee ripaus jauhoja."

        Miksi siirapilla makeutettuun perunalaatikkoon pitäisi lisätä ripaus jauhoja? Jauhot lisätään hieman jäähtyneisiin survottuihin perunoihin siksi, että jauhojen sisältämä amylaasi -entsyymi pilkkoo perunan tärkkelystä sokereiksi ja näin makeuttaa laatikon. Siirapilla makeutetussa laatikossa jauhoripaus on aivan turha.


      • Anonyymi
        Kampelatutkija kirjoitti:

        "Unohdin mainita, että laatikkon tulee ripaus jauhoja."

        Miksi siirapilla makeutettuun perunalaatikkoon pitäisi lisätä ripaus jauhoja? Jauhot lisätään hieman jäähtyneisiin survottuihin perunoihin siksi, että jauhojen sisältämä amylaasi -entsyymi pilkkoo perunan tärkkelystä sokereiksi ja näin makeuttaa laatikon. Siirapilla makeutetussa laatikossa jauhoripaus on aivan turha.

        En tiedä miksi pitäisi laittaa jauhoja. Saamassani ohjeessa vain lukee niin.

        Unohdin ohjeestani myös kerman, eli ruokakermaa tulee myös. Mutta tuossa ed. ohjeessa oli kyllä maitoa, joten se on varmaan makuasia, onko kermaa vai maitoa.

        Omassa ohjeessani oli myös kanelia, jota tuossa toisessa ei ollut. Verrattuna imellettyyn, tämä nk. pohjalainen laatikko on rakenteeltaan aika jäykkää. Isoäitini mainitsi joskus, että se saa olla niin jäykkää, että sitä voisi syödä sormin.


      • Anonyymi
        Kampelatutkija kirjoitti:

        "Unohdin mainita, että laatikkon tulee ripaus jauhoja."

        Miksi siirapilla makeutettuun perunalaatikkoon pitäisi lisätä ripaus jauhoja? Jauhot lisätään hieman jäähtyneisiin survottuihin perunoihin siksi, että jauhojen sisältämä amylaasi -entsyymi pilkkoo perunan tärkkelystä sokereiksi ja näin makeuttaa laatikon. Siirapilla makeutetussa laatikossa jauhoripaus on aivan turha.

        Joskos se olisi rakenteen vuoksi, ainakin kaupan laatikot joskus vetisiä. Tai sitten laitettu vaan kun imelletyssäkin on. Itse en oikein tykkää makeasta perunalaatikosta, mieluummin suolaisena jauhelihan kanssa. Porkkana- ja lanttulaatikon kanssa voi olla keitetyt perunat tai pilkkoo riisi-/perunapiirakoita lautaselle karjalanpaistin kanssa syötäväksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joskos se olisi rakenteen vuoksi, ainakin kaupan laatikot joskus vetisiä. Tai sitten laitettu vaan kun imelletyssäkin on. Itse en oikein tykkää makeasta perunalaatikosta, mieluummin suolaisena jauhelihan kanssa. Porkkana- ja lanttulaatikon kanssa voi olla keitetyt perunat tai pilkkoo riisi-/perunapiirakoita lautaselle karjalanpaistin kanssa syötäväksi.

        "Joskos se olisi rakenteen vuoksi, ainakin kaupan laatikot joskus vetisiä."

        Ruokalusikallinen jauhoja on aika vähäinen määrä ja riittämätön rakenteen muuttamiseen. Ruokalusikallinen jauhoja on juuri oikea määrä tuomaan perunamuusiin alfa-amylaasin, joka pilkkoo perunan tärkkelyksen sokereiksi ja näin makeuttaa laatikon. Alfa-amylaasi toimii parhaiten 55-70C lämpötilassa. Yli 75C lämpötilassa se tuhoutuu. Tämän vuoksi jauhot lisätään keittämisen jälkeen hieman jäähtyneeseen muusiin. Jos jauhot lisää liian kuumaan muusiin, imeltymistä ei tapahdu. Jos muusia pidetään liian viileässä, imeltymistä ei tapahdu. Vaikuttaa siltä, että resepti on imelletyn perunalaatikon resepti, jossa epäonnistunut makeutus on korvattu lisätyllä sokerilla.


      • Anonyymi
        Kampelatutkija kirjoitti:

        "Joskos se olisi rakenteen vuoksi, ainakin kaupan laatikot joskus vetisiä."

        Ruokalusikallinen jauhoja on aika vähäinen määrä ja riittämätön rakenteen muuttamiseen. Ruokalusikallinen jauhoja on juuri oikea määrä tuomaan perunamuusiin alfa-amylaasin, joka pilkkoo perunan tärkkelyksen sokereiksi ja näin makeuttaa laatikon. Alfa-amylaasi toimii parhaiten 55-70C lämpötilassa. Yli 75C lämpötilassa se tuhoutuu. Tämän vuoksi jauhot lisätään keittämisen jälkeen hieman jäähtyneeseen muusiin. Jos jauhot lisää liian kuumaan muusiin, imeltymistä ei tapahdu. Jos muusia pidetään liian viileässä, imeltymistä ei tapahdu. Vaikuttaa siltä, että resepti on imelletyn perunalaatikon resepti, jossa epäonnistunut makeutus on korvattu lisätyllä sokerilla.

        Alfa-amylaasi toimii tehokkaimmillaan 72-74 asteessa ja tuottaa reaktiotuotteina erittäin makeita ja kestäviä dekstriinejä ja beetta-amylaasi toimii tehokkaimmillaan 63-66 asteessa ja tuottaa maltoosia ja on huomioitava että ylipitkissä imeltymisajoissa maltoosi hajoaa delleen niin että makeus häviää.

        On parikin "virallista ohjetta" missä kuuma tönkkösose ohennetaan kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi ja jäähdytetään noin 74 asteiseksi ja jauho lisätään sekoittamalla jäähdytettyyn soseeseen ja sose laitetaan imeltymään 65-70 asteiseen uuniin. Imeltymisen alussa 68-75 asteessa tapahtuu pääasiassa alfa-reatio ja muodostuu dekstriinejä, kun sose jäähtyy, niin 64-68 asteessa tapahtuu pääasiassa beetta-reaktio ja muodostuu maltoosia. Kun sose jäähtyy uunissa 75 asteesta 65 asteeseen, niin sose imeltyy rittäväst jo 3 tunnissa. Välialueella tapahtuu kumpaakin reaktiota - tosin kumpikin reaktio toimii alle 60 asteessa, mutta silloin reaktiot ovat rosi hitaita.

        Vanhanajan emännät arvioi soseen lämpötilan ja pyrkivät lisäämään jauhon mahdollisimman kuumaan soseeseen, kuitenkin niin että jauhojen palaminen pyrittiin välttämään. Kaiken varalta ½-1 tunnin kuluttua lisättiin toinen jauhoerä ja silloin yleensä sose oli jäähtynyt niin että jauhot eivät pala.
        Soseastia eristettiin hyvin vällyillä ja laitettiin imeltymään lämpimään paikkaan ja hitaasti jäähtyen sose imeltyi noin 3-4 tunnissa. Kun imeltyminen oli käynnistynyt, niin mistään muista lämpötiloista ei tarvinnut huolehtia. Siinä se imeltyminen hoitui automaattisesti, kun sose jäähtyi imeltymisen aktiivisen lämpötila-alieen läpi 3-4 tunnissa. 3 tunnin kohdalla voi maistella josko makeus jo riittäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alfa-amylaasi toimii tehokkaimmillaan 72-74 asteessa ja tuottaa reaktiotuotteina erittäin makeita ja kestäviä dekstriinejä ja beetta-amylaasi toimii tehokkaimmillaan 63-66 asteessa ja tuottaa maltoosia ja on huomioitava että ylipitkissä imeltymisajoissa maltoosi hajoaa delleen niin että makeus häviää.

        On parikin "virallista ohjetta" missä kuuma tönkkösose ohennetaan kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi ja jäähdytetään noin 74 asteiseksi ja jauho lisätään sekoittamalla jäähdytettyyn soseeseen ja sose laitetaan imeltymään 65-70 asteiseen uuniin. Imeltymisen alussa 68-75 asteessa tapahtuu pääasiassa alfa-reatio ja muodostuu dekstriinejä, kun sose jäähtyy, niin 64-68 asteessa tapahtuu pääasiassa beetta-reaktio ja muodostuu maltoosia. Kun sose jäähtyy uunissa 75 asteesta 65 asteeseen, niin sose imeltyy rittäväst jo 3 tunnissa. Välialueella tapahtuu kumpaakin reaktiota - tosin kumpikin reaktio toimii alle 60 asteessa, mutta silloin reaktiot ovat rosi hitaita.

        Vanhanajan emännät arvioi soseen lämpötilan ja pyrkivät lisäämään jauhon mahdollisimman kuumaan soseeseen, kuitenkin niin että jauhojen palaminen pyrittiin välttämään. Kaiken varalta ½-1 tunnin kuluttua lisättiin toinen jauhoerä ja silloin yleensä sose oli jäähtynyt niin että jauhot eivät pala.
        Soseastia eristettiin hyvin vällyillä ja laitettiin imeltymään lämpimään paikkaan ja hitaasti jäähtyen sose imeltyi noin 3-4 tunnissa. Kun imeltyminen oli käynnistynyt, niin mistään muista lämpötiloista ei tarvinnut huolehtia. Siinä se imeltyminen hoitui automaattisesti, kun sose jäähtyi imeltymisen aktiivisen lämpötila-alieen läpi 3-4 tunnissa. 3 tunnin kohdalla voi maistella josko makeus jo riittäisi.

        Joskus ruokalusikallinenkin voi olla riittävä, en tiedä tuossa määrässä, riippuu tietysti kuinka kauan pitää uunssa. Työpaikalla yhtenä vuonna oli laatikot aivan juoksevaa lusikkaruokaa, oli pokassa pitelemistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siirapilla tai sokerilla tai fariinisokerilla makeutettu perunalaatikko.

        1 kg muussiperunoita
        n.1 ruokalusilallinen jauhoja
        n. 1 dl siirappia tai vastaava määrä sokeria tai fariinisokeria. maun mukaan
        30-50 g voita
        n. 5 dl maitoa, määrä vaihtelee suuresti lajikkeen ja myös tavoitteen mukaan
        n. 1 teelusikallinen suolaa
        maustetaan maun mukaan, monien mielestä maustamatta paras

        Keitetään kattilassa hyvin pestyt perunat kuorineen.
        Kaadetaan vesi pois ja soseutetaan perunat. Osan vedestä voi käyttää soseeseen, mutta kaiken veden voi kaataa pois.
        Perunat voi myös kuoria raakoina ja keitetään kypsiksi hyvin pienessä vesimäärässä ja soseutetaan huolellisesti keittoveteen.
        Voi lisätään soseeseen ohuina siivuina sulamaan.
        Lisää kuumennettu maito niin että saadaan notkea puuro.
        Haluttessa voi lisätä jauhoja.
        Lisää suola. Lisää mausteet jos maustetaan.
        Tarkista maku maistamalla.
        Laita sose voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle voinokareita. Pinnalle voi ripotella korppujauhoa.
        Sosetta voi paistaa aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun soseen pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen ja kupliminen rauhoittuu.
        Sosetta paistetaan 2-3 tuntia.

        HUOM.
        Kaikki raaka-aineet voi sekoittaa kattilassa kerralla ja laitetaan voassa paistumaan.

        Siirappia ja SUOLAA !!! YÄK !!!


    • Anonyymi

      Hakusanoilla <perunasoselaatikko> ja <uunimuusi> löytyy melkoinen valikoima erilaisia perunasoselaatikkoversioita.

    • Anonyymi

      Parhaillaan uunissa... joka vuosi tehdään... myös muualta tulleet perheenjäsenet ovat oppineet syömään ja mieltyneet tähän laatikkoon.

    • Anonyymi

      Perunalaatikko on äitelää, imelää tahnaa. En syö koskaan , joulusta puhumattakaan. Ja miksi moinen arkiruoka kuuluisikaan jouluun..
      Runsaasti kyllä laitan siirappia maksalaatikkoon tekovaiheessa , siihen se sopii.

      Näin täältä yksi ääni Ilmajoelta, vaikka varmaan pientä vähemmistöä edustaa...

      • Anonyymi

        Joskus taisi kaupassakin olla hyvää perunalaatikkoa, mutta nykyään ne ovat huonoimpia joululaatikoista.


    • Anonyymi

      En ole koskaan maistanut eines perunalaatikkoa. Oikeasti pohjanmaalainen on siirapilla tehtyä ja aika löysää uunista otettaessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita

      sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi
      Maailman menoa
      200
      5763
    2. Jaaha, sitä on vasemmistoryhmä käynyt häiriköimässä Purran kodin vieressä

      On näköjään iso lakana levitetty puiden väliin, jossa lukee mm. "Haista vi*** Riikka Purra". Tunkekaa leikkaukset pers..
      Maailman menoa
      105
      5641
    3. Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä

      Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi
      Maailman menoa
      191
      4644
    4. Mistä kummasta voi johtua se, että vasemmistolaiset usein häpeää itseään

      voiko se johtua esim. köyhyydestä? Ja tästä on siis ihan suomalainen tutkimus olemassa. "Suomalainen tutkimus osoittaa
      Maailman menoa
      51
      4063
    5. Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään

      mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät
      Maailman menoa
      61
      3960
    6. Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin

      ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali
      Maailman menoa
      31
      3586
    7. En koskaan tule sinulle tätä kertomaan

      Kun kirjoitin sinulle viimeisintä viestiä, huomasin kyynelten valuvan poskiani pitkin.
      Ikävä
      20
      1484
    8. Saatoin tehdä elämäni isoimman virheen

      Otsikko kertoo kaiken. Miksei kaikki voi olla yksinkertaisempaa?
      Ikävä
      130
      1400
    9. Kova ikävä parittelukumppania täällä korvessa

      Mutta muuten kyllä on rauhallista.
      Ikävä
      19
      1082
    10. Jotenkin tämä

      tilanne taas eskaloitui ja saat mut roikkumaan täällä palstalla. Turhaan. Ei nämä tekstit sua koskaan tavoita. 😭
      Ikävä
      33
      980
    Aihe