en jaksa enää tätä paskaa...syön, ahmin, oksennan, liikun ja paastoon..mikään muuta ei päivään kuulu...koko ajan vaan mietin miten saisin laihutettuu ja miten paljon siinä on kaloreita...kouluunki pitäis keskittyy, mut en voi..lukio on ihan kauheen vaikee ja tuun hulluksi kielten kanssa...
tänään kävin aerobicissa ja söin pari piirakkaa..enää en saa syödä mitään muuta vaikka miten paljon maha kurnisi..en haluu enää olla tämmönnen pyöree paska epäonnistuja..vihaan itteeni niin paljon..eilen oli lähellä kuka pistin kuukauden lääkeannoksen pöydälle ja meinasin vetää ne mut jotenki en vaan saanu aikaseksi, paljon parempi ois vaan kuolla etten enää tarviis kärsii täällä...mikään ei tuu enää ikinä muuttuu paremmaksi..syömishäiriö on vaivannun minnuu jo kasiluokalta asti ja nyt lukion tokalla ja mikään eioo muuttunu, masennus ja syömishäiriö pysyy:(
tänään kävin aerobicissa ja söin pari piirakkaa..enää en saa syödä mitään muuta vaikka miten paljon maha kurnisi..en haluu enää olla tämmönnen pyöree paska epäonnistuja..vihaan itteeni niin paljon..eilen oli lähellä kuka pistin kuukauden lääkeannoksen pöydälle ja meinasin vetää ne mut jotenki en vaan saanu aikaseksi, paljon parempi ois vaan kuolla etten enää tarviis kärsii täällä...mikään ei tuu enää ikinä muuttuu paremmaksi..syömishäiriö on vaivannun minnuu jo kasiluokalta asti ja nyt lukion tokalla ja mikään eioo muuttunu, masennus ja syömishäiriö pysyy:(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota ihmeessä yhetys lääkäriin. Soitat heti huomenna terveyskeskukseen ja kysyt onko heillä syömishäiriöihin erikoistunutta lääkäriä. Jos et uskalla puhua asiasta (munkin oli tosi vaikeata ruveta puhumaan mun bulimiasta) niin kyllä lääkäri sitten tietää mitä pitää kysyä. Soitathan heti huomenna? Ei siinä puhelimessa vielä tarte mitään ruveta selittää, sanot vaan että haluat ajan syömishäiriöihin erikoistuneelle lääkärille ja sillä selvä. Ite istuin suunnilleen ihan hiljaa koko ajan vastaanotolla ja lääkäri vaan kyseli kaikkee.. Sun pitäisi kyllä ehdottomasti tehdä asialle nyt jotain.
Siis aivan kun omasta näppäimistöstä melkein koko sun juttus..Ajatukset pyörii ruoassa ja ihmissuhteet rakoilee..Riitelen kaikkein rakkaimpien ihmisten kanssa, ja syy on vaan mussa. Huomaan kuinka muutkin rupee väsymään..mut ei silti riitä energiaa auttamaan..Itsekästä tää mun touhu..Äsken taas kamala herkkuhimo,kaupasta jätskiä ja paljon ja sitten..Miten tää on menny tälläseks..Pelottaa jo itteenikin..
Jaksamisia sulle..Koita pärjätä ja voittaa mörkö..:)