Onko kenelläkään muulla kokemuksia ilkeästä kohtelusta työpaikalla raskaana? Minun esimieheni ei ole koskaan suhtautunut raskaana oleviin mitenkään positiivisesti ja nyt on ollut minun vuoro kokea hänen ilkeys. Hän mm.väittää, että olen tehnyt huonommin työni kuin muut ja tuo koko ajan lisätöitä, mitä hän ei itse "ehdi" tehdä - mutta hän ehtii kyllä minun kuullen juoruta yksityisasioita puhelimessa. Jokainen aamu jännitän että mitähän se tänään keksii..ja sydän hakkaa jo valmiiksi töihin mennessä. Olen ajatellut mennä puhumaan asiasta ylemmälle taholle, koska olen aivan puhki. Eniten minua huolestuttaa, miten tämä vaikuttaa vauvaani..En saa öisin kunnolla nukuttua tämän stressin takia ja olenkin kuin haamu töissä. Olen rv 30. En jaksisi enää.. Kertokaa please, jos teillä vastaavia kokemuksia, mitä olette tehneet?
Ilkeä esimies
:-(
131556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ikävä juttu tuo tilanteesi. Itsellä ei ole vastaavasta kokemuksia, mutta mitä neuvoisin, on pyytämään neuvolasta sairaslomaa äippälomaan asti. Kärsit ihan turhaan kun voisit olla vapaalla!
Hae vaan saikkua, vetoa huonoon selkään, jalkoihin tai ihan oikeesti paineeseen työssä! Tsemppiä
Työnantaja pakotti mut saikulle jo rvk 15 vaikka raskauden kanssa ei ollu ongelmia eikä oo vieläkään. täälä oon nyt kotona kököttäny 2kk ja la vasta 12.7 et kerkeen viä kökötteleen.
Liitto tutkii nyt asiaa.
Työpaikalla oli todella huono henki, raskauden tullessa ilmi minut mm. painostettiin muuttamaan työsopimukseni määräaikaiseksi.. Stressasin joka aamu töihin lähtöä ja totesin lopulta ettei siitä tule mitään. Olen joka tapauksessa muuttamassa ensi kuussa toiseen kaupunkiin, joten irtisanouduin työstäni enkä ole katunut päivääkään. Vähemmän rahaa mutta parempi mieli:) Nyt vasta kunnolla tajuaa miten stressaantunut olin, tiuskin jatkuvasti ja olin hermostunut. Lisäksi stressasin lisää siitä, ettei saisi olla stressaantunut vauvan takia..
Hae ehdottomasti sairaslomaa, ei ole hyväksi sinullekaan joka päivä stressata noin! Voimia, toivottavasti kaikki sujuu hyvin!:)
Tarinasi kuullosti korvaani melko tutulta.. Minun esimies kohtelee minua myös kuin rättiä. Hän tuo minulle jatkuvasti kaikkia hanttihommia, jotka eivät todellakaan edes kuulu minulle (äsken juuri jouduin pestä ikkunan??!! Olen siis toimistossa töissä) Omia töitään joista minä en tiedä mitään, hän kasaa minulle. Sanoo vielä, että ei neuvo yhtään, että minäkin sen työn joskus opin. No, miten voin oppia jos ei kukaan opasta?!
On PALJON muitakin asioita, joita hän tekee ihan vain kiusatakseen minua. Kotona olen joka viikko miehelleni itkenyt pahaa oloani. Hän yrittää kannustaa minua kaikin tavoin (mm. laskemalla päiviä siihen kun saan jäädä pois töistä). Viimeksi tänään aamulla itkin töihin ajellessani, että en tahdo mennä.
Minä en myöskään tiedä pitäisikö sitä jäädä sairaslomalle vai mitä pitäisi tehdä. En viitsisi irtisanoakaan itseäni, koska kaikki raha on nyt todella tarpeen. Kai se on vain pakko jotenkin porskuttaa siihen saakka, että alkaa äippäloma :(
TSEMPPIÄ JA VOINTEJA SINULLE! :)
miehiä vai naisia?
Niin, minun esimieheni on keski-ikäinen mies.
Työpaikallani on myös eräs toinen nainen (vakituinen työntekijä) joka odottaa, mutta häntä tämä kyseinen esimies kohtelee kuin prinsessaa. Kai esimieheni ajattelee, että minua voi kohdella kuin rättiä, kun olen vain määräaikainen työntekijä ja kaiken päälliseksi nuorin koko firmassa (olen 22v.)
Hyviä vointeja meille kaikille tuleville mameille! Pidetään lippu korkealla ja mieli virkeänä :)
Minulla samanlainen esimies (nainen): simputti ja teetti hanttihommia ja omia töitään. Viimeinen niitti tuli rv 28, jolloin siivosin tyynesti pöytäni lähdin lääkäriin. Siellä sitten repesin ja itkin kaiken harmin ulos ja sanoin, että takaisin en mene! Lääkäri kirjoitti syyksi ennenaikaiset supistukset ja sairaslomaa äitiysloman alkuun. Vielä sairaslomalla ollessani esimies soitti useita kertoja päivässä kysyäkseni minkä mapin väliin olin minkäkin paperin arkistoinut (!!) kunnes laitoin puhelimen kiinni. On se kyllä hemmetti, että vielä 2000-luvulla joutuu tämmöisestä kärsiä! Arvaatte varmaan, menenkö takaisin samaan työpaikkaan enää...
Minunkaan esimieheni ei riemusta kiljahdellu kun sanoin olevani raskaana.
Olen siivous firmassa töissä joten työkin on aika rankkaa, onneksi työparini on niin mukava että ei anna minun nostella mitään raskasta, nyt on rv 30.
Voi että odotan että saan jäädä äitiyslomalla, selkäni on nyt ollut aika kipeenä, mutta jos sitä vielä jonkun aikaa pystyis olemaan. Ja sitten en ikinä enää mene töihin :) lapsia saa tulla paljon...
Mulla kanssa ilkeä esimies (nainen yli 40 ja muutama lapsi)Se on sellast piilo v..tuiluu.Ei edes onnitellu kun kuuli että oon raskaana.Sano vaan että mistäköhän saa uudentyöntekijän.(mul työsop.määräaik.)Tekee mulle jatkuvasti sellaset työvuorot että oon aivan puhki. 10h työpäiviä,öitä paljon,yhtä vp:tä tai jopa pelkkää nukkumapäivää yön jälkeen ja siit sit alkaa taas uus viikko.Oon viel sanonu että oon aika poikki ja että harmittaa kun saan olla lapseni kans niin vähän aikaa.(Mul on kotona entuudesta yksi pieni lapsi)Lapsi yöt hoidossa kun miehenikin tekee paljon töitä.Tähän se sanos että on ne lapset yleensäkkin hoidossa.Mutta mun lapsi on esim.Jos öitä yheksästä kolmeen hoidossa eli vain 6tuntia kotona!!Nyt viimeks se sanos kun tulin vloppu vapaalt(Joita mulla on hyvin harvoin)että olit ikuisuuden poissa ja oot paisunu kun mikäkin että lopeta syöminen!Mä olen pieni kokoinen muuten mutta raskaana ollessa iso.itse yritän jaksaa vielä hetken mutta jos oikein raskaaks käy haen saikkua sano mitä muut tahansa.ELi koeta jaksaa ja hae lomaa jos voimat loppu.
joilla sama tilanne. Hakekaa sitä sairaslomaa ajoissa. Ei kannata väkisin yrittää paahtaa, jos ei se kerran onnistu henkisesti tai fyysisesti. On kaikkien etu, että äiti voi hyvin. Jopa sille esimiehelle on parempi, että saa ottaa toisen töihin - sellaisen, jolle ei tartte olla hankala. Ehkä ne jopa yrittää häätää teitä pois töistä.
..teille kaikille meileistä. Todella surullista kuulla, että niin monilla on tällaista. Uskomatonta tosiaan, että nykyään vielä tämmöistä voi tapahtua. Minun esimieheni on nainen (yli 40,kahden lapsen äiti..ei uskoisi!). Tilanne on muuttunut koko ajan vain pahemmaksi..Hän vain mm. nauroi minulle päin naamaa, kun kerroin hänelle että olen ollut masentunut hänen käytöksestään minua kohtaan. Onneksi asia on nyt mennyt ylemmälle taholle, toivon todella, että asialle tehtäisiin jotain. Mutta, sairaslomalle varmasti jään ennen äitiysloman alkua, ei tässä ole mitään järkeä..Ja takaisin en todellakaan tähän firmaan tule, jos esimieheni vielä jostain syystä on täällä töissä.
Hyviä vointeja ja paljon tsemppiä kaikille!!!
Minä jäin sairaslomalle 6 viikkoa ennen varsinaista äitiyslomaa, eikä ole harmittanut hetkeäkään! Minun poissaolosta jos firma kaatuu niin kaatukoot. Aivan sama. Minä hellin nyt itseäni kun vielä voin. Lepäilen ja ulkoilen. Neuvolassa kerroin stressaavasta työstä ja univaikeuksista ja loma lohkesi sillä.
Saikulle vaan kaikki! Turhaan stressaatte töissä!