onko vinkkejä miten saisi lapsen hyväksymään sanan ei, ilman, että hän saisi aina kauheita raivareita? Onko kokemuksia?
ei -kielto
epätoivoinen
7429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
auttaa. Tai sitten ei auta. Mua ottaa vieläkin päähän, kun joku sanoo "EI"...hehheh.
anna lapsen raivota ,äläkä vaan anna periksi kiukuttelulle
Minkä ikäinen lapsesi on? Minkälaisissa tilanteissa sanot "ei" siten, että lapsi saa raivarin?
Pyri välttämään EI sanan käyttöä. Perustele asia toista kautta. Lapsi usein jättää EI sanan lauseesta huomiotta ja näin jää jäljelle kehoitus tehdä jotain. (siis ÄLÄ TEE SITÄ onkin TEE SITÄ)
Usein tuon kiellon pystyy hyvin kiertämään kehoituksella, viittaamaalla johonkin muuhun tai muuta sellaista. Vaatii hieman opettelua itseltä, mutta toimii kun sen oivaltaa. En oikein taida osata selittää tätä ymmärrettävästi, mutta jos vaikka sittenkin...
Esim. jos lapsi on säntäämässä oikealle, sano hänelle: menepäs katsomaan mitä tuolta vasemmalta löytyisi. tms... :)
herranjestas!
Ei ole ihme jos tuollaisesta kasvatusmallista valmistuu viallisia yksilöitä jotka eivät kunnioita yhteiskunnan sääntöjä!
Jokaisen ihmisen elämään kuuluu sana EI! Sen merkitys on paras oppia jo lapsena niin ei tarvitse myöhemmin poliisin sitten opettaa!
Ymmärsin kyllä että et tarkoittanut etteikö asioista kiellettäisi, mutta itse kolmen lapsen äitinä ei voi kuin ihmetellä tuollaisia neuvoja.
Kun lapselle sanotaan EI, tilanne on yleensä lapsen itsensä suojelemiseksi tai päättömyyksien ehkäisemiseksi.
Itse sanon lapsilleni kun he raivoavat että minä ymmärrän kyllä miltä heistä tuntuu ja heillä on oikeus olla vihaisia ja huutaa.(rikkoa ei saa mitään) Tunteet ovat sallittuja, silti se EI pysyy! Kerron myös heille kiellon syyt ja tausta, sekä selitän että äidin tehtävä on suojella ja kasvattaa, se on rakkautta!
Hyvin on mennyt, välillä huudetaan ja sitten halitaan. Raivareitakin tulee! Älä missään nimessä anna periksi lapsen raivolle! Sinä olet aikuinen ja vastuussa, sinä päätät!
No haloo, mitä sinä oikein vaahtoat? Tietenkin pitää kieltää ja rajat olla, mutta kysyjä halusi neuvoja jos joskus voisi välttää konflikteja.
Että näin.
on kasvatettu täysin vapaasti ilman turhia EI kieltoja. Koti oli tylsän näköinen mutta turvallinen ja olin hankkinut paljon rekvisiittaa lapsieni viihtymiseksi kotona. Raivokohtauksilta ei silti täysin voinut välttyä. Raivokkaalle lapselle ei voi sanoa mitään, itse olin hiljaa ja laskin kymmeneen, ja mietin miten tästä eteenpäin. Kieltoni pohjautuivat vain heidän turvallisuutensa ylläpitämiseksi siis: ei talon katolle, ei ympäristöön ilmoittamatta, ei hellaan kun se oli kuuma, aika hyvin ymmärsivätkin ajoittain. Kotona sai rakentaa majan olkkariin, tehdä nukkemaiseman isoihin kukkiin, piirtää TOSI SUURIA KUVIA koulujen fläppipaperille, muovata savea keittiössä, lastata romut minne halusivat!Eikä heidän tarvinnut yksin koskaan siivota romujaan. Leikki saattoi jatkua vielä seuraavana päivänä.Katsoin että leikki on heidän työtään, en minäkään siivoa työpaikallani! Meillä oli siis vuosia tosi sotkuista mutta aika puhdasta. Silti ei voinut välttää näitä raivokohtauksia. Nyt ovat isoja, tosi voimakastahtoisia ja eteenpäinpyrkiviä, toinen jo opiskellut ja työelämässä, toinen opiskelee ja harrastaa ohessa kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, taiteellinen, (tiedä häntä tuleeko kunnon "työläistä" koskaan), toivottavasti kuitenkin pärjää. Ovat tosi kohteliaita ja ulospäinsuuntautuvia. Kärsivällisyyttä teille äidit!