Pörssiosakkeissa ei ole rahaa kiinni ollenkaan

Nettikeskustelujen sisällöstä käy ilmi, että monilla ihmisillä ei ole selvää käsitystä siitä, miten raha toimii kaupankäynnin välikappaleena. Laitan tähän näkyviin muutamia perusasioita. Vaikka ne eristettyinä näyttävät itsestäänselvyyksiltä, niistä seuraa suoraan johtopäätöksiä, jotka varmasti monille näyttäytyvät uskomattomina. Kannattaa siis lukea.



Kun joku ostaa, joku toinen myy

Kun joku myy jotain, niin joku toinen ostaa sen. Jos myyjä ei löydä ostajaa, ei kauppaa tapahdu: ei tapahdu sen paremmin myyntiä kuin ostoakaan.



Ostaja ostaa saman verran kuin myyjä myy

Kun myyjä myy jonkin hyödykkeen, ostaja ostaa sen saman hyödykkeen. Se mikä tuli myydyksi, tuli myös ostetuksi. Samat tavarat, jotka myydään, myös ostetaan ja kääntäen. Kukaan ei voi ostaa mitään sellaista, jota joku ei myy, eikä kukaan voi myydä mitään mitä joku ei osta.



Myyjä saa maksuksi saman summan, jonka ostaja maksaa

Myyntisumma on sama kuin ostosumma. Ostaja maksaa ostosta saman summan kuin myyjä saa myynnistä. Kyseessä on sama raha.



Osto ja myynti ovat sama tapahtuma

Osto ja myynti ovat yksi ja sama vaihtotapahtuma, jossa on kaksi osapuolta, kaksi näkökulmaa ja josta käytetään kahta eri nimeä sen mukaan, kummasta näkökulmasta asiaa katsotaan.

Tuossa vaihtotapahtumassa toinen osapuoli antaa rahaa ja toinen osapuoli jonkin hyödykkeen. Rahaa antava osapuoli kutsuu tuota vaihtotapahtumaa ostoksi ja rahaa vastaanottava osapuoli kutsuu sitä myynniksi.

Osto ja myynti eivät silti ole kaksi eri tapahtumaa. Ne ovat yksi ja sama tapahtuma, vain näkökulma on eri.



Asunnoissa ja pörssiosakkeissa ei ole kiinni pennin hyrrää

Moni ihminen ajattelee, että esimerkiksi Suomen koko yhteiskunnan mittakaavassa asunnoissa ja pörssiosakkeissa on kiinni valtava määrä rahaa, koska niiden hinnat ovat korkealla ja niiden määrä suuri.

Tosiasiassa asunnoissa ja osakkeissa ei ole kiinni pennin hyrrän vertaa rahaa.

Kun joku ostaa asunnon tai osakkeen, joku toinen myy sen. Myyjä saa käyttöönsä sen rahan, jonka ostaja maksaa, ja voi käyttää sitä yhtä vapaasti tai jopa vapaammin kuin ostaja ennen ostoa. Se raha ei ole kiinni siinä tavarassa, joka sillä ostettiin – ei ennen kauppaa eikä sen jälkeen. Vaikka esimerkiksi asunnon ostoon käytetty rahasumma olisi pankin ”tyhjästä” luoma velka, joka luotiin pelkästään asunnon ostamista varten, niin kaupanteon jälkeen tuo summa on asunnon myyjän vapaasti käytettävissä. Häntä ei sido se, että ostaja lainasi tuon summan pankilta nimenomaan ostaakseen asunnon.

Jos asuntoja tai osakkeita on ostettu valtavilla summilla, niin silloin niitä on myös myyty valtavilla summilla. Jos niistä on maksettu valtavia summia, niin silloin niistä on myös saatu valtavia summia. Tarkalleen sama summa, itse asiassa.



Ostoja tehdään samalla summalla kuin myyntejä

Kun tarkastellaan kokonaisuutta, eikä vain yksittäisen toimijan näkökulmaa, ostoja tehdään samalla summalla kuin myyntejä. Tämä pätee, koska jokainen kauppatapahtuma erikseen on sekä osto että myynti, jossa sama hyödyke sekä ostetaan että myydään, ja se ostetaan samalla summalla kuin se myydään.

Jokaisessa kauppatapahtumassa erikseen myynnistä saadaan sama summa kuin ostosta maksetaan. Koska tämä pätee jokaiseen kauppatapahtumaan erikseen, se pätee myös kaikkiin kauppatapahtumiin yhteenlaskettuna.

Kaiken kaikkiaan siis ostoja tehdään tarkalleen samalla summalla kuin myyntejä.



Yhden tahon ylijäämä on toisten tahojen alijäämää

Jos jollain taholla olisi ylijäämää ilman että millään taholla olisi alijäämää, olisi myyntien yhteenlaskettu summa suurempi kuin ostojen yhteenlaskettu summa. Kuten yllä on nähty, näin ei ole, ja siksipä yhden tahon ylijäämä tulee aina toisten tahojen alijäämän kustannuksella.

Onkin irvokasta, että nykyajan talousmentaliteetissa moititaan ja moralisoidaan alijäämän tehnyttä tahoa ja kiitellään ja ylistetään ylijäämää tehnyttä tahoa samalla kehottaen kaikkia tahoja tekemään ylijäämää.

Nykyajan taloustieteen mukaan köyhyys poistuu sillä, että jokainen myy enemmän kuin ostaa, ja sillä tavalla kaikki rikastuisivat. Kuten yllä on nähty, sellainen on käsitteellinen mahdottomuus.



Nykyajan taloustieteen ”Deus ex Machina” – ”Joku muu”

Nykyajan taloustieteessä halutaan kuitenkin pitää kiinni niistä noin 1700-luvun unelmista, joiden voimalla kapitalismia edelleen kaupitellaan. Koska myöhempi analyysi, erityisesti Karl Marxin 1800-luvulla tekemä kapitalismin analyysi, jonka hän esitti Pääomassa, osoittaa tuollaiset unelmat mahdottomiksi toteuttaa, pitää nykyisen taloustieteen turvautua johonkin silmänkääntötemppuun suosionsa varmistamiseksi.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/porssiosakkeissa-ei-ole-rahaa-kiinni-ollenkaan/