Äiti ei ymmärrä etten halua olla tyttö/nainen :(

Olen 14v nuori, olen siis syntynyt tytöksi, ja se ahdistaa todella paljon. Unelmoin että saisin kehostani pois nämä ylimääräiset ulokkeet, eli rinnat (ja nännit), kohdun ja naisen sukuelimet. Tuntisin itseni varmasti onnellisemmaksi jos olisin jotain muuta kuin tyttö tai poika.
Mulla on pitkät hiukset, kasvoista näytän naiselliselta ja tykkään joskus meikata. (mutta tuo ei liity siihen että haluaisin olla nainen)
Pienenä olin ihan fine sen asian kanssa että olen tyttö, olin kyllä tosi poikamainen ja leikin aina poikien kanssa ja "poikien" leluilla.
Kun seiskalla käsiteltiin terveystiedossa murrosikää, naiseksi tulemista, seksiä ja seurustelua, mua alkoi aina jotenkin ällöttää ja ajattelin etten halua tulla naiseksi.

Suihkussa käyminen lähes itkettää, siksi sammutan valot. Se helpottaa vähän. uimahallit tule kuuloonkaan, en kuulu sinne naisten pukkariin ja suihkutilaan. Dysforia on vaan niin suurta, en pysty siihen. Dysforian lisäksi olen tyytymätön painooni (162cm/57kg). Miten voisin olla muiden ihmisten edessä alasti, jos en pysty olemaan edes itseni kanssa?

Käytän tiukkoja urheilurintsikoita bindaamiseen, kun en oikeaa binderiä saa. Pidän vain rentoja vaatteita ettei mun naiselliset muodot näy.

Äiti on suhtautunut ihan hyvin(kai?) kun olen kertonut tästä, mutta silti tuntuu ettei se ota mua tosissaan. Se tytöttelee, vaikka sanoo että yrittää lopettaa sen. Uskonkin sen, että yrittää. Mutta kuitenkin sukulaisille puhuu musta aina tyttönä, enkä saa huomauttaa esim isovanhemmille, että toivoisin ettei mua kutsuttaisi naiseksi. Äiti sanoi että suuttuu jos sanon mitään muunsukupuolisuudesta, tai siitä että tykkään tytöistä. Olen ollut joskus ihastunut tyttöihin. Mutta ei siitä sen enempää..

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti. Nyt kaipaan oikeasti apua, mitä mun kannattaisi tehdä? Saa kysyä ihan mitä vaan. Vielä kerran, kiitos jos luit ja luen joka ikisen kommenti.