Voisiko joku nainen tai paremminkin äiti kertoa kokemuksiaan miltä on tuntunut kun on esim. yhden illan jutusta tai muuten merkityksettömästä jutusta tullut raskaaksi ja on sitten vastoin miehen tahtoa tehnyt tämän lapsen? Joutuuko koko ajan miettimään sitä miestä ja salaa toivomaan, että mies kiinnostuisi lapsesta ja samalla itsestäkin? Tuntuuko siltä, että elatusmaksut nyt ainakin saavat "isänvaistot" heräämään. Vai onko kuitenkin vain sen miehen perään itselle kaipuu vaikkei esim. tunne koko ihmistä? Ihan vaan noin henkisellä puolella kyselen? Pystyykö elämään ihan täyspäiväistä elämää kuin ennen tätä miestä?
Vahinko-äidit!
oekvn
171625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
En hetkeäkään tuhlaa luusereitten miettimiseen,enkä sen vuoksi elareitakaan vaadi ettei tarvi olla missään tekemisissä eikä hällä ole mitään oikeuksia/velvollisuuksia lasta kohtaan.Jatkakoon vastuuntunnotonta elämäänsä rauhassa,meillä on hyvä olla ja se on pääasia,emme menettäneet mitään kun hänet elämästämme "poistimme"!
Itseäni en sanoisi kuitenkaan vahinko-äidiksi,mutta jos sinä tykkäät sitä nimitystä käyttää niin mulle aivan sama,ei tunnu missään..on nimittäin itsetunto kunnossa!
Sinulla näyttää olevan itsetunto kunnossa ja ajatteletkin lastasi. Mutta eipä kaltaisiasi paljon näytä olevan... Vrt. Isien jutut palstalla miehiä haukkuvat naiset "vahinko-isit" ketjussa... Hauskaa. Jatkoja!
Ei meitä paljoo näytä olevan joo..Elämän on kuitenkin aina jatkuttava,itse en jaksaisi energiaani tuhlata exien kanssa tappeluun,niinpä jatkan elämääni onnellisena eteenpäin ja suon sen muillekkin!
Olin saanu diaknoosin etten lapsia enää sais :( Tämä oli osittain jotanu siihen ét oli ex:n kans
muutettu erilleen mut, hän ilmaantui aina manataisin meille eikä aikonutkaan poistua ennen perjantaita( vietti viikonloput kavereitten kans ryypäten) tai riitaa. Tällöin mulla ei vielä ollu "voimaa" hommata lähäriä tai muuttaa pois, kaikki tämä oli kyllä mielessä(pelkäsin ex:ää kuolemaksi).
Kävi vieläpä niin et tulin raskaaksikin, sitä raiskasko hän mut just sillä kertaa en tiedä ikinä en ilmoituksia tehnyt.
Lapsen synyttyä tehtiin isyys testi kun eihän laps missään tapuksessa voinut hänen olla, olipa kuitenkin.
Tämä elämän helvetti hiukan helpoyyi testin jälkeen ja meni jopa hyvin ex ei juonut ja oli perheen kanssa. Tehtiin toinen laps, ex muutti meille takaisin viikon ennen nuorimaisen syntymää.
Tästä helvetti lähti jota kärsimme vieläkin vaikka tajusin vihdoin nostaa kytkintä reilu 3vuotta sitten.
Olen joutunut muuttamaan toiselle paikkakunalle, ottamaan salaiset osoitteet ja puh nymerot, lapset käy psykiatrilla pelkotilojensa vuoksi ym...
eli joo tällänen tarina noin pää piirteittäin.
Isällä ei tosiaankaan heränneet isän vaistot vaikka hetken niin luulin, ei oo muuten heränneet vieläkään. Viina ja päihteet kun ihmisen vei ei edes lapset olleet sen arvosia et ois sen saaneet lopettaan.
oltiin oltu yhdessä 3kk ja oli raskaana, tiesimme kupikin et en käytä ehkäisyä, olimme varmoina päivinä yhdynnässä ja käytimme kumia oviksen aikaan.
Kävi kuitenkin niin et kumit meni aina rikki :)
ja nyt viikkoja 24 :)
Olen yhä ja aijon ollakin lapsen isän kanssa seurustelusuhteessa ja aika näyttää koska muutamme yhteen.
Elarit hän on automaattisesti luvannu maksaa ja lapsesta tehdään yhteishuolto sopimus.
se et oltiin tosiaan vaan 3kk yhessä ennen raskautta ei ole ainut kauhistelun aihe, tuleva isä on mua 10v nuorempi ja tää eka kersa sille kun mulla on kersoja jo 4 ennestään.
Eipä näytä vahinko-äitejä tässä maassa olevan. Sepä se. Vauvat on tehty hinnalla millä hyvänsä!
Ja syypäitähän ovat aina miehet! Kovin näyttää hiljaista olevan...
Eikös vastuunkannolla ole mitään tekemistä asian kanssa?Jos isät eivät kykene vastuuta tekosistaan ottaan,eikö ole hyvä jos äidit sen tekee?Vai pitäisikö kaikki "vahinkolaukaukset"abortoida vain siksi kun isälle se sopii paremmin?Jokainen tapaus on yksilökohtainen,jollekkin voi esim.lapsen synnyttäminen olla jo henkisenpuolen kannalta se oikeampi vaihtoehto kuin abortti.Luulenpa ettet ole sen vuoksi paljon vastauksia saanut,koska monikaan ei varmasti pidä itseään tuona nimeämänäsi "vahinko-äitinä"..
Vertaapa Isien jutut palstalla olevaan Vahinko-isät keskusteluun. Kyse onkin siitä, että kunpa se nainen kantaisikin vastuun loppuun asti omasta päätöksestään ja lapsestaan. Eläisi elämäänsä omien valintojensa kanssa hamaan loppuun asti.Ja antaisi muidenkin elää omaa elämäänsä. Pointti ei ollut sanassa "vahinko", vaan jossain ihan muussa.
Minulle tuli ylläri-vauva yhden yön jälkeen.En kertonut miehelle tästä mitään,en pyytänyt elatusmaksujakaan siis.Vuosien jälkeen hän sai tietää ja ei sen kummemmin olla oltu yhteydessä.En vaatinut eikä lapsenikaan,ja hyvin ollaan pärjätty kahdestaan!
Tiedän erään vahinko-isän jolta lapsen äiti ei vaatinut elatuksia ja ilmoitti myös tälle"iskälle",ettei tarvi sitten missään vaiheessa yhtäkkiä "kiinnostua"lapsesta vaan pysyköön poissa.Tämä vahinko-isä kertoi lapsen olevan päivittäin mielessä,mutta ei silti halunnut isän velvollisuuksia täyttää saati oikeuksia lapseen,käy psykiatrilla tämän päätöksensä vuoksi!!Kyllä nämä "iskätkin"voisivat ensin loppuun asti miettiä päätöksiään ihan mielenterveyttäänkin ajatellen ja kortsut ei paljon maksa!Mielestäni tämän tapauksen "iskä" sais olla vaan onnellinen,kun hänen toiveitaan kunnioitettiin eikä joudu niinollen elareita maksamaan,sehän se tuntuu kamalin asia olevan!Mutta sitä saa mitä tilaa,siinähän ny miettii sitte lastaan vaikka päivittäin,oma oli valinta!
Tuskin on tuo sitten ihan järjissään. Ai kumpi? Kyllähän sillä "isällä" on oikeudet lapseen niin halutessaan. Ei kun testiä vaatimaan. Ei se "äitikään" voi kaikkea sanella.
Ei sitä kuule niin vaan humpsahdeta lapsen elämään jos yhtäkkiä alkaakin muka kiinnostaan,selvää on asioista otettu jo ihan varoiks!Sitäpaitsi lapsella on jo isänä mies joka häntä rakastaa ja on adoptoinut hänet!Niin että miehet miettikää valintojanne jo sieltä lähtien kun sitä muijaa meette kuksiin,että kannattaisko sittenkin käyttää kortsua?Voi muuten tulla vaikka mielenterveydellisiä ongelmia...
Mikäs oikeus sillä miehellä on pompsahtaa lapsen elämään äkisti??Meinaan jos lapsen äidinkin toivottais jättävän mies rauhaan,niinkuin nimimerkki OEKVN tuossa aiemmin antoi ymmärtää.Nimittäin vaikka olis kuinka biologinen isä,mutta jos on ollut lapsen elämästä alusta asti pois,on hän silloin aivan vieras ihminen tuleen sotkeen kenenkään elämää.Laissa jo lapsen edun mukaisesti on toimittava.
voi sen poistaa myöhemminkin elämästä, näin tein minä. Vanhin oli 3v nuorin 1,5v ja pitkällisen työn jälkeen olen onnistunut pitämään hullun, juopon isän poissa lasten elämästä 3v ja onnistun varmasti jatkossakin :)
Tällä hetkellä mies jonka baarissa 6 vuotta sitten tapasin (ja jolle ensimmäisestä yöstä tulin raskaaksi) makaa sohvalla lasten kanssa ja katsoo piirrettyjä.
Emme ole täydellinen pari, emme ole koskaan olleetkaan.
Tappelemme ja usein aiomme erotakkin, mutta lapset ovat meitä yhdessä pitäneet nämä vuodet.
Olen onnellinen,että sain kaksi tervettä poikalasta ja saan olla heille äiti.
Vaikka eroaisimmekin mieheni kanssa, lapsiani en kadu!
Minäkin sain ylläri vauvan. Minulle oltiin sanottu että raskaaksi tuleminen on noin 30% mahdollisuus.
Tunsin lapseni isän vain 2kk verran.
muutimme yhteen ja yritämme elää yhdessä. lapseni on vajaa 9kk.
avokkini kanssa asiat ei mene oikein hyvin,mutta olemme jutelleet asiast jos eroaismme mitä tapahtuisi.
En ikinä voisi kiistää lastani isästään tai avokkini lapsestaan.
Olen yrittänyt kaikin voimin pitää tätä avoliittoa yhdessä,mutta minkäs teet jos ponnisteluista huolimatta ei onnistu.