Ahdistaa niin paljon etten kestä

Olen ollut joululomalla vanhempien luona. Mua ahdistaa niin paljon etten kestä tätä enää. Kaikki nukkuu, mä en saa unta. En tiiä miten oon mennyt alta parissa viikossa tähän jamaan. Täällä oli mun päihdeongelmainen veli kylässä vaikka oli luvattu ettei se tuu tällä kertaa tänne sekoilemaan. Se oli varastanut sitten mun lääkkeet (voxra), jotka mulle on määrätty siis masennuksen ja tarkkaavaisuushäiriön takia. Kun se veli oli täällä niin se jotenkin myrkytti koko ilmapiirin ja sit se ikäänkun jäi se ihme fiilis päälle mikä siitä tuli. Ylipäätään mun äiti ei oo lainkaan läsnä vaan sen vain hyysää ja hössöttää tän veljen asioita. Meidän mummu kuoli eli äitin äiti nyt joululomalla. Mä en tiedä mikä on mutta nyt on vaan ihan sietämätön olo ja mä tiedän et mun pitäis lähteä takas kotiin Helsinkiin jolloin treenijutut jatkuu ja saan muutenki nähtyä ystäviä ja muuta ajateltavaa. Mä en tiedä mikä siinä on mut melkeen aina kun käyn täällä porukoilla niin menen tällaseen kuntoon. Mulla on täältä toki paljon traumoja lapsuudesta mitä vanhemmat ei oo myöntäneet. Nyt on olo tällanen et vihaan ja häpeän ja inhoan itseeni ja pelkään mitä muut ajattelee musta. Mietin et kaveritkin helsingissä varmaan pitää mua ihan outona ja nolona ja tyhmän näkösenä. Mua ahdistaa palata treeneihin, mietin et mitäköhän ne treeniporukkakin musta miettii. Jaoin myös facebookissa tilapäivityksen jossa sanoin etten voi hyvin ja nyt mua vaan hävettää sekin. Että tää oleminen ja elämä on ahdistavaa....