Minulla on varattuna ensi tiistaiksi aika aborttiin, raskaus on edennyt jo rv 16 ja silloin tiistaina tietenkin vielä pidemmällä ollaan(ikävä kyllä en huomannut asiaa aikaisemmin). Haluaisin kuulla kokemuksia ihmisiltä jotka ovat tehneet abortin hieman myöhemmillä viikoilla. Miten abortti onnistui, kauanko meni ja tuliko mitään ongelmia...ihan tällaista yleistä olisi kiva kuulla!
Minua pelottaa todella paljon tuleva ja tämä on todella vaikea asia minulle. Haluaisin kuulla vain asiallisia kertomuksia naisilta joilla on abortista kokemusta, joten moralisoijat...älkää edes vaivautuko.
Mutta kiitos tosiaankin niille jotka voisivat kertoa kokemuksiaan :)!
Minua pelottaa todella paljon tuleva ja tämä on todella vaikea asia minulle. Haluaisin kuulla vain asiallisia kertomuksia naisilta joilla on abortista kokemusta, joten moralisoijat...älkää edes vaivautuko.
Mutta kiitos tosiaankin niille jotka voisivat kertoa kokemuksiaan :)!
Vastaukset 7
Vanhimmat
olin 16v kun minut raiskattiin,peloissani en kertonut kenellekkään. siihen aikaan minulla vielä todella epäsäännölliset kuukautiset ja vuotoa kyllä tuli vähän. sit kuukautiset jäi tulematta ja arvelin et olisinko raskaana... ja olinhan minä! lääkäri katsoi ultralla ja raskausviikkoja takana 16! selitin tilanteen ja laitettiin heti ne hakemukset eteenpäin,pari päivää ja naistentautien osastolle. heti aamusta laitettiin suppoja tasaiseen tahtiin ja kivut oli kovat.lääkettä sain mut ei helpottanut.illalla klo19 aikoihin säikähdin kun alapäästä tuli nestettä valtoimenaan,lapsivesi meni. hoitaja sanoi et synnytys lähestyy,mut ei se sieltä yksin tule,mennään sit saliin. pari tuntia ja tuli kamala kakka hätä,menin pöntölle ja litinä,lotina tunsin kun jotain tuli,katsoin haarovälistä ja se sikiö roikkui siellä! soitin kelloa jahoitsu tuli,leikkasi napanuoran ja kääri sikiön paperiin ja vei pois. minua vietiin sit kaavintaan ja herättyäni olin kipee ja vuosin verta. parin päivän päästä pääsin kotiin,jälkivuoto muutaman viikon,mut hyvin paranin fyysisesti,henkisesti oli rankempaa :(
koskaa ei enää!
(tämä nyt oli kaikessa lyhykäisyydessä tässä)
ap:lle, ai että oikein olisi KIVA KUULLA muiden kertomuksia pidemmälle edenneestä raskaudesta joka keskeytetty, taidat olla aika hullu!
Noh, anteeksi nyt huono sanavalintani. Kaikkeen sinäkin tartut.
Mutta kuitenkin, haluaisin kuulla muidenkin kokemuksia! kiitos ensimmäiselle vastaajalle...toivon kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti jaksat jatkaa eteenpäin :)! Voimia sinulle!!!
noh..silloin olin 16v ja nyt 26v ja 2 lapsen äiti,kolmatta odotan... ikinä en ole katunut (ymmärrettävää) rankka tilanne oli (syy ja seuraus) nyt synnyttäneenä voin sanoa että supistukset on yhtä kipeitä ku oikeassa synnytyksessä,vaikkakin saa vahvempia kipulääkkeitä...
kantaa en ota kenenkään päätöksiin,hyvä vain jos osasin jollain tapaa kertoa mitä se on...
hengessä mukana.. mulla on torstaina aika..ja pelottaa niin helvetisti!
Kopioin ja lisäsin vähän vanhaan vastaukseeni jonka kirjoitin tuonne alemmas...
Koska olen siirtänyt muistot takavasempaa en muista tarkkaa raskausviikkoa yli 12 jokatapauksessa olisiko ollut jotain 13-15, en muista. Siis minulle tehtiin silloi abortti. Valekuukautiset hämäsivät asiaa enkä heti tiennyt olevani jo niin pitkällä. Aloin tavalliseen tapaa hakemaan aborttia, eli menin yksityiselle lääkärille jolta sain lähetteen sairaalaan. Sairaalassa minut ultrattiin ja todettiin että viikkoja on liikaa tavalliseen keskeytykseen.
Koska kuitenkin halusin keskeytyksen kirjoitti lääkäri puoltavan lausunnon ja jouduin hakemaan jostain kirjallista lupaa keskeytykseen olisiko ollut stakes? Sairaalassa olivat jo puolestani hakemuksen täyttäneet mutta sanoivat että asiaa auttaa kun kirjoittaa oman selostuksen miksi mukaan.
Kirjoitin ettei elämääni mahdu lasta, parisuhdetta ei sillähetkellä ollut, siis isätön lapsi olisi ollut tulossa, minun koulu olisi jäänyt kesken eikä minulla ollut tietoakaan toimeentulosta, olin nuori vasta lapsi itsekin asuin vielä kotona vanhempieni luona, enkä ollut elänyt sellaista elämää että olisin edes uskaltanut jatkaa raskautta siis alkoholia oli kulunut reippaasti samoin tupakkaa ja migreenilääkkeitä. Minulla ei ollut mitään vakavaa sairautta tms. Näillä syillä sain luvan.
menin sairaalaan ja heti kun faxi sylkäisi paperin emättimeeni laitettiin puikkomainen lääke joka käynnistäisi synnytyksen lääkkeitä laitettiin noin 4 tunnin välein ja yöllä alkoi tapahtua, lapsivedet meni ja pian synnytin sikiön pois. istukka ei tullut perässä joten jouduin vielä kaavintaan. Raskaus oli imenyt mehut minusta ja olin huonossa kunnossa jälkikäteen jo ennen keskeytystä oli hb tippunut reilusti alle sadan. Eli meni viikkoja ennenkuin toivuin keskeytyksestä ruumiillisesti. En usko että kroppani olisi edes kestänyt raskautta loppuun asti, vaikka se ei ollut edes syy keskeytykseen.
Kivut oli vastaavat kuin tavallisessa synnytyksessä, mutta kipulääkettä sai tuhdimmin. Sairaalassa meni vain yksi yö, mutta asiaan vaikuttaa se kuinka nopeasti synnytys käynnistyy kaikilla se ei tapahdu ihan hetkessä.
Karu kokemus joka täytyy tehdä ilman sydäntä, mutta joskus se on kuitenkin parempi vaihtoehto, eli en kadu.
Selvitä kuitenkin asia nopeasti itsellesi ja ole varma päätöksestäsi
Hei päivikki!
En voinut olla kirjoittamatta sinulle, kun luettuani kirjoituksesi minusta tuntuu niin pahalta. Itse kamppailemme lapsettomuushoitojen kanssa, tänään viimeksi siirrettiin kaksi alkiota kohtuuni. Nyt jälleen kerran toivotaan, että kiinnittyminen tapahtuisi. En halua moralisoida, mutta miettisit esim. lapsesi antamista adoptioon ennemmin kuin tekisit abortin rv 16. Onko se edes Suomessa mahdollista noin pitkälle edenneenä raskautena? Ilmeisesti on... Ymmärrän ihmisiä, jotka tarvitsevat abortin sairauden, huonon elämäntilanteen ym. syyn vuoksi. Mutta johan 16. viikkoisella sikiöllä on söpöt pienet kädet, varpaat ym. Pyydän vielä anteeksi, kun otin kantaa asiaan. Toivon, että en loukkaisi sinua vaan ajattelisit asiaa usealta kantilta. Näin lapsettomana voin kertoa, että nuoruudessa tehty abortti saattaa koitua kohtaloksi sitten, kun haluaakin oikeasti lapsia. Tässäpä ajatuksia kaikille aborttia suunnitteleville... Miettikää tarkoin!!