Nokian Verkko-Puntti alkaa kyllä pian tutista kun Korean poijaat pistää kapuloita 3G rattaisiin.
Eipä kiinnosta paljoo pistää rahaa 3G kannyyn kun palvelut on mitä on ja verkot ei toimi. Odottelen siis WiMax:in (WiBro) rantautumista suomeen.
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=46886
:)
Eipä kiinnosta paljoo pistää rahaa 3G kannyyn kun palvelut on mitä on ja verkot ei toimi. Odottelen siis WiMax:in (WiBro) rantautumista suomeen.
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=46886
:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kannata ainakaan henkeä pidätellä odottaessasi Wibron Suomeen rantautumista. Tuskin operaattorit kovinkaan äkkiä ovat Suomessa sen enempää kuin maailmallakaan halukkaita tekemään suuria lisäinvestointeja tekniikkaan, jonka hyöty on täysi nolla.
WiBro näyttäisi olevan ihmeellinen väliinputoaja 3G:n, joskus tulevaisuudessa tulevan 4G:n ja WLAN:in ominaisuuksien osalta. Parhaiten Wibron heikkoudet tulee esiin verrattaessa sitä 3G:n Rel-5:n ominaisuuksiin, jossa tulee mukaan HSDPA (molemmilla tekniikoilla pitäisi olla ensimmäiset kaupalliset releaset 2006 alussa).
HSDPA:lla terästetty WCDMA verkko kykenee maksismissaan 14 Mbps nopeuteen downlinkissä, kun taas WiBro kykenee maksimissa 18 Mbps nopeuteen downlinkissä(siis per käyttäjä). Eli WiBrolla saavutettava hyöty on investointien hintaan nähden lähes olematon.
WiBrolla saadaan tietysti mahtumaan enemmän käyttäjiä soluun, mutta solun maksimikoko on alle 1 neliökilometri, joten WiBro tukiasema tarvittaisiin aika perhanan paljon jo pelkästään pääkaupunkiseudun kattamiseen. WCDMA tekniikan taas mahdollistaa niin mikro- kuin makrosolujen käytön, jolloin solukokoa voidaan pienentää ja tukiasemien määrää lisätä tiheäänasutuilla alueilla (ja vastaavasti solun kokoa kasvattaa ja tukiasemien määrää pienentää harvemmin asutuilla alueilla). WiBron speksit eivät myöskään mahdollista WCDMA:n tavalla handoveria eri tekniikoitten välillä (Edge - WCDMA - Edge), jolloin joka kerta kattavuusalueelta poistuttaessa WiBro päätelaite heittää käyttäjän ulos verkosta ja lataus jää siihen.
WiBron kaltaiset väliinputoajatekniikat voivat herättää kiinnostusta Korean ja Japanin kaltaisissa tiheäänasutuissa maissa, mutta suurimmassa osassa muuta maailmaa kyseisestä standartista ei ole yhtään mitään hyötyä.
Oletko mahdollisesti Ruoholahdessa töissä ? Sen verran oli 3G ihannointia tuossa puheenvuorossa, että voisi luulla sinun olevan uppoavassa laivassa itsekin -lol-
vaikka alalla olenkin (aika hölmlä olisi lukea 3GPP ja WiBro speksejä jos EI olisi alalla :-) Itse ainakin näen, että ainakin tällä hetkellä parhaimmat nopeaa datansiirtoa tarjoavat mobiilit tekniikat on CDMA ja WCDMA, vaikka molemmissa on aivan turhan paljon lasten tauteja tällä hetkellä (WCDMA taitaa kärsiä niistä CDMA:ta enemmän monimutkaisemman rakenteensa vuoksi).
WiBro:ssa on ihan näppärästi yhdistetty joitain 3G:n (Lähinnä CDMA:n) ja WLAN:n ominaisuuksia, mutta sillä on sama ongelma kuin 3G:n ensimmäisillä versioilla GSM:n verrattuna. Se ei tuo mitään merkittävää parannusta entiseen systeemiin. Ainoa "ase", millä WiBro voisi menestyä markkinoilla olisi 3G:tä merkittävästi alempi hinta. Käytännössä se olisi mahdollista vain sillä, että WiBron turva- ja luotettavuusvaatimukset viedään lähemmäksi WLAN:n vastaavia kuin 3G:n. Toisaalta jos WiBro on tarkoitettu puhtaaksi rinnakkaisteknologiaksi GSM:n ja 3G:n kanssa, niin se ei ole ongelma, mutta silloin WiBron pitäisi tarjota todella merkittävää hyötyä 3G:n nähden, jotta se alkaisi kiinnostaa ihmisiä ja mitään sellaista en ainakaan minä näe tällä hetkellä WiBrossa (yhtälailla 3G:n ensimmäisten versioitten on ollut todella vaikeaa haastaa GSM EDGE ominaisuuksiensa puolesta).
Vaikka WiBro kehittyykin varmasti tuosta ensimmäisestä julkistuksesta, niin Samsung on itsekin myöntänyt, että kyseessä on välivaiheteknologia 3G:n ja 4G:n välissä. Vaikka Samsung suunnitteleekin sulauttavan WiBron osaksi 4G:tä, niin käytännössä Ericssonin, Siemensin, Nokian kaltaiset isot pelaajat määrittävät mihin suuntaan 4G:n speksit lähtevät menemään.
Nopeiten WiBron ja 3G teknologioitten eroja voi vertailla ITU:n sivuilla olevista Samsungin pdf esityksestä.
http://www.itu.int/ITU-D/imt-2000/documents/Busan/Session3_Yoon.pdf
Toivottavasti sitten kehityksen kulku ei jää muiden jalkoihin,esim.mitä Samsung olisi valmis tuomaan omia,parempia ideoitaan!.