Kertokaa mitä te annatte kummi-nuorelle lahjaksi, kun hän pääsee YLIOPPILAAKSI.
Lähinnä itse ajattelemme rahan antamista,
mutta mikä summa olisi "sellainen sopiva",
kertokaa miten te annatte?
Kiitoksia etukäteen.
Lähinnä itse ajattelemme rahan antamista,
mutta mikä summa olisi "sellainen sopiva",
kertokaa miten te annatte?
Kiitoksia etukäteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siskoni tytär valmistuu ylioppilaaksi. En ole hänen kumminsa, vaan hänen isosiskonsa kummi. Annan kuitenkin hänelle samanarvoisen lahjan, kuin annoin siskolleen pari vuotta sitten, eli noin 100 euroa.
No rahalahja on ihan hyvä ja itse sain kummeilta,sukulaisilta ja muilta noin 40-100 euroa.Ja ei sen summan pidä olla päätä huimaava,kunhan muistaa ja on paikalla se on tärkeintä!!!
Kossua ja kondomeita.
Lahjaksi sellaisen shamppanjalasin jossa oli kuva ylioppilaslakista ja ruususta. Pidän siitä todella paljon. Nyt otan sen aina mukaani Vappuna kun menen lakitukseen..."ylioppilaat lakit päähän". Toki nuori tarvii myös sitä rahaa ja ehkä toivookin sitä.
muistoksi. Raha on katoavaista ja sille on kylläkin käyttöä mutta baanalle mentäessä ei erota mummon satasta kummien, joten antakaa vaikka hopeinen kynttiläjalka tai jotain muuta tylsää joka on tallessa vielä kymmenien vuosien jälkeen.
Ykslilöity numeroitu shamppanjalasi on varmaan paikallaan. Löytyy paremmista tavarataloista. Lisäksi vaikka oikea shampanjapullo.
Etunimellä kaiverretut hopeiset lusikat, puoli tusinaa. Semmoista joka jää muistoksi arvokkaasta opiskelusta ja on saavuttanut yhden etapin elämässään. Hopeaesineet ovat ikuisia, raha ei.
Onhan toi hyvä idea ja varmaan itsekin toivoisin jotain säilyvää, mutta raha on ensisijaisesti listalla, koska haluan muuttaa omaan asuntoon. Menenkö sitten myymään ne lusikat? (sori, huono vitsi)
Kirjoitin ylioppilaaksi n. 10 vuotta sitten. Sain lahjaksi sekä rahaa että tavaraa. Silloin pidin eniten arvossa rahalahjoja, kun sitten seuraavalla viikolla niilla shoppasin.
Nyt 10 vuotta myöhemmin en enää muista, mitä niillä rahoilla tein. En muista, kuka ne antoi tai mitä niillä ostin. En edes sitä, paljonko sitä rahaa oli.
Mutta muistan kuka antoi maljakon, kuka shampanjalasit ja kuka toi hopeita. Muistan ystäviltäni saamani tinatuopin ja nallen, jolle oli ommeltu yo-lakki.
Silloin pidin maljakkoa tylsimpänä lahjana maailmassa. Se sama tylsä maljakko on juuri nyt keittiön ikkunalla täynnä tulppaaneja ja on minulle rakas.
Kun valitsee lahjaa, on mietittävä mitä tahtoo. Läheiselle valitsee sellaisen, josta sen päivän voi muistaa loppuelämänsä. Hieman etäisemmälle raha riittää.
Sori. Kuulostaa siltä kuin määräilisin. Tämä oli siis vain oma valintaperusteeni, ei ainoa oikea.
Kummityttöni on muuttamassa omaan kotiin. Annan hänelle 200 euron lahjakortin Kodin Anttilaan. Hän ostaa sieltä vaikka kivan astiaston, ja sitä käyttäessään hän muistaa pitkään, että kummi antoi rahat tähän astiastoon. Näin olen sen ajatellut. Olen itse opettaja ja saanut oppilailtani keväisin lahjakortteja, mikä on tuhat kertaa parempi lahja kuin posliinikissat tai Tiimarin romut. Olen aina ostanut lahjakorteilla minulle tarpeellisia esineitä, ja niiden esineiden kautta muistan myös miltä luokalta olen kyseisen lahjan saanut.Esim. kerran ostin lahjakortilla Teeman murokulhosarjan, kiitos 6.c vuosimallia 1998!
raha tuli ja tais suurin osa mennäkin, kun lähdettiin lakkia juhlimaan :-( ei mitään muistoa/muistia...
onneksi olin kaikille kysyjille sanonut, että olen lähdössä omilleni, eikä ole astioita, eikä kattiloita eikä haarukoita. niitä siis sain ja mielissäni olin. mutta lahja, jonka muistan iäti: yksi kummeistani on ristiäisistä asti ostanut minulle tiettyä hopeasarjaa. 12 vuotiaana oli tusina kahvilusikoita täynnä ja rippilahjaksi, yo-lahjaksi ja vielä häälahjaksikin tuli tuota samaa sarjaa (kakkuottimet jne.), tietysti nimikirjaimillani(-mme) kaiverrettuna.
ei se varmastikaan lapsesta ollut kivaa saada aina sitä lusikkaa, nykyään vaan harmittaa se, etten tiedä miltä vuodelta mikäkin lusikka on :-)
konkreettinen lahja on aina lahja, raha on minunkin mielestäni mielikuvituksen puutetta. joku mainitsikin lahjakortista, jos ei tiedä toisen makua, niin lahjakortti tulee kuitenkin aina käytettyä johonkin tiettyyn liikkeeseen, eikä se raha vain katoa käsistä. hyvä vaihtoehto.