Jos henkilö vetäytyy jo nuorena luostariin,eikä hänelle ole ehtinyt kertyä minkäänlaista omaisuutta ja perinnöstähän voi tällöin kieltäytyä,mutta kuka huolehtii nunnan tai munkin omaisuudesta,jos sitä omaisuutta kuitenkin jostakin syystä kertyy?
Ei kai luostarilla ole mitään oikeutta nunnan tai munkin omaisuuteen,ellei henkilö ole tehnyt testamenttia juuri luostarin hyväksi. Eikö yhteiskunta aseta tällöin myös edunvalvojaa nunnalle tai munkille?
Ei kai luostarilla ole mitään oikeutta nunnan tai munkin omaisuuteen,ellei henkilö ole tehnyt testamenttia juuri luostarin hyväksi. Eikö yhteiskunta aseta tällöin myös edunvalvojaa nunnalle tai munkille?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei luostariin muuttaminen tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti muuttuu holhottavaksi. Samalla tavalla hän huolehtii omaisuudestaan kuin muutkin.
Jos on kieltäytynyt saamastaan perinnöstä, niin se mene sijaisperijöille. Ellei perintöön oikeutettuja omaisia ole, eikä ole testamenttia, niin kuoleman jälkeen kuolemasta on ilmoitettava Valtiokonttorille, jolloin omaisuus menee valtiolle.
Ei tietenkään. Nyt oli lähinnä kyse tästä Heinäeden kadonneesta nunnasta,jota nämä nunnan omat sisarukset,eivät siis nunnat,olivat hakeneet kuolleeksi julistettavaksi. Sisarukset luultavasti olleet perimässä jotain,niin pitääkö kadoksissa oleva kuolinpesän osakas julistaa kuolleeksi ennen kuin toiset kuolinpesän osakkaat voivat periä?
Perintökaaren mukaiset sisarukset tai heidän lapsensa perivät, elle nunna tehnyt testamenttia.
Kuolleeksijulistaminen on joka tapauksessa välttämätön. Siihen asti asioita hoitaa edunvalvoja.
Siis onko kadonneen omaisten pakko hakea läheisensä julistamista kuolleeksi?
Eli tällä kadonneella Heinäveden nunnalla olisi voinut olla katoamishetkestään kuolleeksi julistamiseensa asti edunvalvoja.Mielenkiintoista myös että Sisar Elisabeht/Irmeli Vuolle olisi tehnyt eläessään testamentin,mutta hänellähän ei ollut omaa,henkilökohtaista omaisuutta,saati varallisuutta juuri yhtään.Hänhän tietysti voinut määrätä perintöosuutensa siirrettäviksi sisaruksille/sisarusten lapsille. Mutta tästä Heinäveden nunnasta on puhuttu(ainakin Minfossa)että olisi ollut ns.vajaavaltainen. Ja kuinka hyvin Maistraateissa on tiedossa yhteiskunnan ulkopuolella elävien,esim.juuri nunnien ja munkkien asiat;juurikin esim.vajaavaltaisuuden osalta.Luostarithan voivat tehdä vaikka minkälaisia keplotuksia nunnan tai munkin omaisuuden suhdeen sen jälkeen kun vanhuus alkaa ja eikä ole enää niin terävä.
En ole seurannut nettifoorumeita, lehdissä ei ole puhuttu vajaavalataisuudesta mitään, kylläkin lievästä kehitysvammasta. Nuo ovat hyvin eri asioita.
"onko kadonneen omaisten pakko hakea läheisensä julistamista kuolleeksi?"
Ei ole pakko hakea, vaan se on vapaaehtoista. Mutta Digi- ja väestötietoviranomainen selvittää vuositttain viran puolesta, onko edellytyksiä julistaa henkilö kuolleksi.
Jos on kulunut sata vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana hän on tiettävästi viimeksi ollut elossa, hänet julistetaan kuolleksi 1. pvänä tammikuuta sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut sata vuotta henkilön syntymästä ja viisi vuotta siitä, kun hän on tiettävästi viimeksi ollut elossa.
Ennen kuolleeksi julistamista annetaan kutsu henkilölle ilmoittautua viranomaiselle.
Minfossa puhuttiin Heinäveden kadonneen nunnan olleen lievästi kehitysvammainen tsm ja luulin,että kehitysvammainen on samalla myös vajaavaltainen,koska ei siis itse kykene hoitamaan asioitaan,eli vajaavaltainen.
Jos kehitysvamma ei estä hoitamasta omia asioitaan, eli henkilö on oikeustoimikelpoinen niin silloin ei tietenkään ole vajaavaltainen eli ei tarvitse edunvalvojaa.